Just a hunk, a hunk of brændende kærlighed

Käydessäni kööpenhaminalaisessa ravintola Alchemistissa opin, että on olemassa talvinen tanskalainen lohturuoka, joka tunnetaan nimellä brændende kærlighed aka Burning Love aka polttava rakkaus.

Mauiltaan se on kaikkea muuta kuin tulinen, mutta rakkautta se on pullollaan. Sapuska on hyvin yksinkertainen ja ymmärrykseni mukaan Tanskassa melko yleistä arkiruokaa. Brændende kærlighed koostuu perunamuussista, pekonista, sipulista ja persiljasta. Simple as that.

Mielestäni se on smørrebrødien ohella parasta tanskalaissyötävää, mitä olen konsaan saanut. Mielipiteeni kattaa sekä perinteisen karvahattuversion että Alchemistin fine diningiksi pimpatun version.

Taustamusiikiksi suosittelen Elvistä.

Perunamuussiin tarvitset:
500 g jauhoisia perunoita
100 g voita
suolaa
(lorauksen kermaa)

Lisäksi tarvitset:
150 g luomupekonia
pienen sipulin
persiljaa

Tee näin:
Kuori ja paloittele perunat. Keitä perunat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.

Leikkaa pekoni ohuiksi suikaleiksi ja paista ne pannulla miedolla lämmöllä rapeiksi omassa rasvassaan.

Silppua sipuli pieniksi kuutioiksi. Lisää kuutiot muhimaan pekonien joukkoon pannulle.

Kun perunat ovat kypsiä, kaada vesi pois.

Murskaa perunat muussinuijalla. Sekoita joukkoon voi. Jos muussi kaipaa notkistusta, lorauta joukkoon hiukan kermaa. Tarkista suola ja lisää sitä tarvittaessa.

Leikkaa persilja silpuksi.

Kokoa annokset laittamalla lautasille keot perunamuussia. Lisää kekojen päälle pekoni-sipulisekoitusta. Viimeistele annokset reilulla kourallisella silputtua persiljaa.

Viisikkojuomaa

Tenavana Enid Blytonin kirjoittamat Viisikot kuuluivat vakiolukemistooni ja sarjan kirjat tuli kahlattua läpi useampaan otteeseen. Nuorisolaisena löysin mahtavan The Comic Strip-possen hykerryttävän Viisikko-parodian "Five Go Mad in Dorset", joka niin ikään on tullut tässä vuosien varrella katsottua kikatellen niin sanotusti toisenkin kerran.

Viime vuonna törmäsin uusiin aikuisille tarkoitettuihin Viisikko-tarinoihin ja käytin kaiken itsehillintäni siihen, etten hankkinut opuksia itselleni, vaikka jo pelkät nimikkeet "Five Give Up the Booze" ja "Five Go Gluten Free" hihityttivät lupaavasti.

"Thanks Anne, you really are a proper little housewife!"
(kuva napattu jhochet.tripod.comin galleriasta)

Originaali-Viisikoista on jäänyt parhaiten mieleen se, että tyypit söivät ihan koko ajan. Piknikille eväskoreihin pakattiin kinkkusandwicheja, tomaatteja, purkkisardiineja, rapeaa salaattia, retiisejä, pekonia, keitettyjä munia, hedelmäkakkua, omenoita sekä limonadia. Ja sitä ihmeellisen kuuloista inkivääriolutta!

1970-luvulla savolaisessa pikkukaupungissa ginger beerin saatavuus oli tasan nolla. Seuraavalla vuosikymmenellä pääsin maistamaan limpparimaista ginger alea, mutta jo silloin oli semmoinen fiilis, että ei se oo sitä samaa. Myöhemmin myös Viisikon äkta eväsretkijuoma on tullut tutuksi, mutta omin päin valmistin proper ginger beeria vasta männä kesänä.

Reseptiin listattua creme of tartaria eli viinikiveä ei sitten löydy apteekeista, vaikka intterwebbi niin väittääkin. Neljän apteekin lisäksi tsekkasin viinikivitilanteen myös Ruohonjuuresta, Punnitse&Säästästä ja parista luontaistuotekaupasta sekä erään farmaseutin vinkistä aivan helvetillisen kokoisen etelähelsinkiläisen Citymarketin leivontahyllystäseinältä - nada. Verkkokaupasta sitä olisi saanut, mutta päätin lopulta pärjätä ilman. Aika hyvät Viisikko-vibat viinikivettömästäkin inkiväärioluesta sai.

Tarvitset:
75 g tuoretta inkivääriä
2 sitruunaa
500 g (ruskeaa ruoko)sokeria
(1 tl viinikiveä)
4½ l vettä
7 g hiivaa

Tee näin:
Pilko inkivääri pieniksi kuutioiksi (inkivääriä ei tarvitse välttämättä kuoria).

Pese sitruunat ja leikkaa ne viipaleiksi.

Laita inkiväärit, sitruunat ja sokeri (sekä viinikivi) isoon kattilaan. Lisää kattilaan puolitoista litraa vettä ja kuumenna seosta, kunnes sokeri sulaa.

Lisää kiehahtaneeseen seokseen kolme litraa vettä. Lisää hiivaa ja hämmentele, kunnes se liukenee nesteeseen.

Laita kattilaan kansi päälle. Anna kattilan olla jääkaapissa yön yli.

Siivilöi ja pullota juoma. Älä täytä pulloja aivan piripintaan, vaan jätä niihin noin viiden sentin käymistila.

Laita pullot jääkaappiin. Availe korkkeja muutaman tunnin välein vapauttaaksesi käyvästä juomasta syntyviä paineita.

Juoma on valmista nautittavaksi parin päivän kuluttua.

Inkivääriolut säilyy jääkaapissa muutama päivän ajan. Jos juoma tuoksuu tunkkaiselta tai hiivaiselta, älä juo sitä.

Annan Ameriikan pikkuserkun lammastagine

Lainaan tähän blogikirjoitukseen Hella ja Herkku-Annan postauksesta muutakin kuin reseptin:

Minäkin sain pari ystävää ruokakylään (pääsiäis)viikonloppuna. Minunkin viikkoni oli ollut melko kiireinen ja tiesin jo etukäteen, etten ehdi kokata mitään monimutkaista ja suuritöistä. Minustakin tämä ruoka oli täydellinen tähän tarkoitukseen.

Lammastaginen tekeminen ei ole vaikeaa, vaikka ohjeen pitkä tykötarveluettelo saattaa ensisilmäyksellä hirvittää. Aikaa tämän ruoan valmistukseen kyllä palaa, muta tällaisen pitkäkestoisen kokkailun hyvä puoli on se, ettei jääkaapin ja lieden vieressä tarvitse koko ajan päivystää, vaan voi ottaa esimerkiksi päiväunet.

Itse käytin tagineen karitsan potkia, joiden annoin ensin kypsyä sellaisiksi, että lihat putosivat luista lähes itsestään. Luista irroitellut lihapalat palautin soossin joukkoon muhimaan vielä joksikin aikaa. Tämä sapuska vain paranee kuta pidempään sen antaa ässehtiä.

Muhevan lammastaginen kanssa tarjoilin raikasta tabboulehia, alkupaloiksi söimme turkkilaisia sikareita ja jälkkäriksi nakertelimme Hestonin munaa, jonka avaamisesta löytyy liikkuvaa kuvaa Instagramista.

Tarvitset:
1 kg karitsan potkia
oliiviöljyä
2 tl paprikajauhetta
1 tl kanelia
1 tl suolaa
3/4 tl jauhettua korianteria
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl jauhettua kuminaa
1/4 tl cayennepippuria
1/4 tl kurkumaa
1/4 tl jauhettua neilikkaa
hyppysellisen sahramia
3 isoa porkkanaa
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä
yhden sitruunan raastetun kuoren

5 dl lihalientä

1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl hunajaa

Tee näin:
Laita potkat kulhoon ja kaada niiden päälle pari ruokalusikallista oliiviöljyä.

Sekoita kaikki kuivat mausteet keskenään ja hiero seosta potkiin. Kelmuta kulho ja anna lihojen maustua jääkaapissa vähintään kahdeksan tunnin ajan.

Ota lihat pois jääkaapista noin tunti ennen niiden paistamista.

Silppua sipulit ja kuutioi porkkanat. Hienonna valkosipulit ja inkivääri. Pese sitruuna ja raasta sen kuori.

Kuumenna (tagine)padassa loraus oliiviöljyä ja ruskista potkat joka puolilta. Ota lihat pois padasta.

Lorauta pataan tarvittaessa lisää öljyä. Lisää pannulle sipulit ja porkkanat. Paista niitä noin viiden minuutin ajan. Lisää joukkoon valkosipulit ja inkiväärit. Paista seosta toiset viisi minuuttia.

Laita lihat takaisin pataan. Lisää joukkoon sitruunan kuori, lihaliemi, tomaattipyre ja hunaja.

Kuumenna kiehuvaksi ja kypsennä sen jälkeen miedolla lämmöllä kannen alla pari-kolme tuntia. Sekoittele välillä.

Kun lihat ovat kypsiä, nouki potkat padasta. Irroita lihat luista ja laita lihat takaisin pataan.

Anna padan muhia miedolla lämmöllä vielä parisen tuntia välillä sekoitellen, kunnes alkuperäinen nestemäärä on tiivistynyt noin puoleen.

Irlantilaisen paimenen piiras

Maaliskuun 17. päivänä irlantilaiset viettävät Pyhän Patrikin päivää, jolloin juhlitaan käärmeet Smaragdisaarelta karkoittanutt kirkonmiestä ja pubien Guinness-hanoihin ruuvaillaan elintarvikeväripanoksia, jotka muuttavat kermaisen vaahdon beigestä kimakan vihreäksi. Tänä vuonna valmistin juhlapäivän kunniaksi shepherd's pien ja kutsuin känttynatsi-Aleksi perheineen sitä syömään.

Työstin shepherd's pien eli paimenen piiraan eli lihaperunasoselaatikon pieteetillä Food Wishes-blogista löytämäni reseptin mukaan. Koska ruokapileisiin oli tulossa myös Aleksin ja paremman puoliskonsa palttiarallaa vuoden ikäinen rakkauden hedelmä, tein hänellä piiraasta ikioman version, johon ripsautin mausteeksi vain pikkuisen rosmariinia. Ennen uunitusta tosin vuolaisin muussikuoren päälle lastun voita, sillä ei ole kuulkaas imeväisenkään suu tuohesta.

Piiras maistui kaikille hyvin ja junioriosaston erityisherkuksi paljastuivat herneet. Itse tykkään shepherd's piessa ehkä eniten siitä, miten mukavasti lammas siihen sopii. Se antaa lootaa muhevuutta, jota näillä leveysasteilla perinteisemmin käytetyllä sikanaudalla tai pelkällä jauhetulla lehmänlihalla ei saa aikaiseksi. Perunamuussiin sekoitettu juustoraastekaan ei ole minusta huono juttu, päinvastoin.

Jälkkäriksi tarjoilin Vii-Voanista heräteostaamastani mystisestä banaaniesanssille haisevasta jauhepussissa duunattua myrkynvihreää hyytelöä vaniljakermavaahdolla hunnuttuna. Tätä luonnotonta syötävää ei lapselle annettu (paitsi että kermavaahtoa annettiin).

Jellyt vähän kiinnostaa.

Perunamuussiin tarvitset:
1 kg perunoita
voita
suolaa
mustapippuria
ripauksen cayennepippuria
keltuaisen
1 rkl kermaa
½ dl maustamatonta tuorejuustoa
50 g (irlantilaista) cheddaria

Täytteeseen tarvitset:
pienen sipulin
nokareen voita
lorauksen oliiviöljyä
500 g lampaan jauhelihaa
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta
ripauksen kanelia
1 rkl tuoretta rosmariinia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl ketsuppia
½ dl vehnäjauhoja
2½ dl lihalientä
ison porkkanan
50 g pakasteherneitä

Tee näin:
Laita ensin muussi tulemaan. Kuori ja paloittele perunat. Keitä potut pehmeiksi.

Aloita kastikeen valmistus silppuamalla sipuli.

Kuumenna voi ja öljy pannulla. Freesaa sipulisilppu pannulla läpikuultavaksi. Lisää jauheliha ja paista se kypsäksi. Mausta suolalla, pippurilla, paprikalla, kanelilla, silputulla rosmariinilla, pilkotulla valkosipulilla ja töräyksellä ketsuppia.

Lisää jauhelihan joukkoon vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Kaada pannulle lihaliemi ja anna seoksen kiehua miedolla lämmöllä, kunnes valtaosa nesteestä on haihtunut.

Laita uuni lämpemään 190-asteiseksi.

Valuta perunoista vesi ja lisää niiden joukkoon sopivan kokoiseksi mieltämäsi köntsä voita. Muussaa potut ja mausta ne suolalla, pippurilla sekä cayennella.

Sekoita keltuainen kermatilkkaan ja lisää seos muussiin joukkoon. Lisää mukaan myös tuorejuusto ja raastettu cheddar. Sekoita tasaiseksi.

Sekoita kastikkeen joukkoon pieniksi kuutioiksi leikatut porkkanat sekä sulatetut pakasteherneet. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa.

Levitä kastike uuninkestävän vuoan pohjalle. Lusikoi päälle muussinokareita ja tasoita muussi haarukalla siten, että se peittää kaiken kastikkeen. Vetele halutessasi haarukalla muussiin pintaan koristeraitoja.

Paista paimenen piirasta uunissa noin puolen tunnin ajan tai kunnes muussin pinta saa kauniin värin. Anna ruoan vetäytyä noin vartin verran uunista ottamisen jälkeen. Nauti ja santsaa.

Colapossu 2.0

Jokunen (lue: yhdeksän) vuosi sitten työstin jumalaisen ihanan Nigella Lawsonin ohjeistuksella kinkun meheväksi kolajuomassa. Tänä jouluna Kulinaarimurulassa ei kinkkua järsitty, mutta Cocis-pukin hengessä muhittelin pakastimessa köllötelleen luomusian niskabiitin jouluiseksi nyhtöpossuksi.

Vai pitäisikö sanoa sianliharaasteeksi? Tästä termistä kunnia kuuluu oululaisen Ghettolan pariskunnan toiselle puoliskolle, joka lanseerasi uudissanan samoihin aikoihin, kun nyhtökaura tuli markkinoille.

Nyhtökauran nimi aiheutti herra Ghettolassa ymmärrettävää tuohtumusta, joka purkautui hänen huuliltaan muistaakseni tässä muodossa: "Saatanan ituhipit ovat omineet hienon nyhtötermin, ei tee enää mieli puhua nyhtöpossusta, minä alan kutsua sitä sianliharaasteeksi, raaste on terveellistä!"

Joulun makua kassleriin toivat ameriikkalaisen limonaadin lisäksi kaneli ja tähtianis. Voin myös vakuuttaa, että aattoyön uunissa matalahkossa lämmössä ässehtineestä lihapalasta leviää huusholliin varsin kinkkuinen bukee.

Täytin jouluisella sianliharaasteella briossisämpylöitä, joiden ohjeen bongasin Savusuolaa-blogista. Resepti oli hyvä, taikinaa oli superhelppo käsitellä ja se kohosi loistavasti. Sämpylätkin nousivat hienosti ja olin juuri ryhtymässä voitelemaan niitä, kun puhelin soi ja juutuin pitkähköön juoruilusessioon, jonka aikana mahtisämpylät lätsähtivät. Meni vähän joulufiilis siitä kyllä.

Lättänäsämpylöiden väliin lätkin sianliharaasteen lisäksi aivan älyttömän hyvää lanttumajoneesia (50/50-suhteessa keitettyä lanttua soseena/valmismajoneesia), pikkelöityjä porkkanasuikaleita (pikkelöintiliemessä vettä, valkoviinietikkaa, sokeria ja suolaa sopivassa suhteessa) sekä punasipulisilppua. Herkullista!

Jouluiseen sianliharaasteeseen tarvitset:
kilon kassleria
2-3 tl suolaa
litran Coca-Colaa
sipulin
2 tähtianista
kanelitangon

Tee näin:
Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen sen laittamista uuniin.

Kuumenna uuni 250-asteiseksi.

Leikkaa lihapala reiluiksi viipaleiksi. Taputtele viipaleiden molemmille puolille suolaa.

Asettele lihasiivut uunivuokaan sipulin, tähtianisten ja kanelitangon kanssa. Kaada vuokaan myös kola.

Peitä vuoka foliolla ja anna possun olla uunissa tunnin ajan.

Ota vuoka uunista ja käännä viipaleet. Laske samalla uunin lämpö 150 asteeseen. Peitä vuoka ja laita se takaisin uuniin.

Kypsennä possua noin pari tuntia, käännä viipaleet vielä kertaalleen ja anna lihojen muhia uunissa parisen tuntia lisää.

Nosta lihat liemestä ja siivilöi liemi.

Riivi hieman jäähtyneet lihat kahdella haarukalla riekaleiksi ja mausta ne siivilöidyllä kypsennysliemellä.

Vauvanruokaa aikuiseen makuun

Otsikko ei ole kannanotto mihinkään muuhun kuin tämän muhevan purjo-peruna-cheddarpaistoksen koostumukseen, josta tuli helposti syötävän mössömäistä. Makujensa puolesta en suosittelisi paistosta ihan pienille pilteille, koska purjon ja perunan lempeyteen tuovat ärtsyä särmää ikivanha britti-cheddar ja ranskalainen Dijon-sinappi.

Sapuska syntyi tarpeesta hyötykäyttää Kaupunkilaisten oman pellon sadonjaoista kertyneitä perunoita, joita riittää takuuvarmasti talven varalle. Myös ruokaan pilkottu purjo on kotoisin samalta pellolta.

Paistos on loistavaa syysruokaa jo senkin vuoksi, että sen kanssa sopii erinomaisesti vähän tuhdimpi punkku, esmes joku kiva aussishiraz. Juuri tällaisten makuparien vuoksi syksy on ihmisen parasta aikaa!

Tarvitset:
500 g perunoita
250 g purjosipulia
50 g voita
1 dl maitoa
2 dl raastettua cheddaria
1 rkl Dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.

Laita uuni lämpenemään 220-asteiseksi.

Pese purjo huolellisesti ja leikkaa se ohuiksi renkaiksi.

Sulata paistinpannulla puolet voista. Lisää purjot pannulle ja anna niiden pehmetä miedolla lämmöllä.

Valuta kypsistä perunoista vesi.

Lisää perunoiden joukkoon loput voista sekä maito. Muussaa potut ja lisää kattilaan purjot, raastettu juusto sekä sinappi. Sekoita hyvin ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Siirrä seos uuninkestävään vuokaan. Ripottele pinnalla hieman juustoraastetta.

Kypsennä uunissa 20 minuutin ajan tai kunnes paistoksen pinta on kullanruskea.

Anna ruoan jäähtyä hetken verran ennen tarjoilua.

Maidoton, munaton, gluteeniton, viljaton, sokeriton

En nyt keksinyt tälle addiktoivalle punajuurihummukselle mitään oikeaa otsikkoa, joten hyödynsin tuota varsin suosittua, joskin täällä Kulinaarimurulassa harvemmin käytettyä ritirimpsua. Ruoka-aineallergioista kärsimättömänä (voiko noin sanoa?) ihmisenä minun ei ole onnekseni tarvinnut liittyä ton-ton-heimoon (paitsi sen verran roikuin hang around-jäsenenä, että einesmaksalaatikkoni on oltava rusinaton).

Punajuurihummusta innostuin tekemään pitkästä aikaa, kun Kaupunkilaisten oman pellon tämän viikon sato-osuuskassissa oli noita jumalaisen makuisia mukuloita sekä tuoretta valkosipulia. Käyttämäni seesaminsiementahna oli Macedonian Tahinia, koska muutamia merkkejä kokeiltuani olen todennut sen parhaimman makuiseksi.

Tällä mahtitahnalla voit piristää kaikenlaisia grillattuja asioita tai vaikka hampurilaisia. Voit käyttää sitä myös levitteenä ja voit dipata siihen oikeastaan ihan mitä vain mielit. Erityisen suositeltavaa on kauhoa punajuurihummusta tuulensuojaan seesamisilla ruislastuilla, jotka ovat laktoosittomia, maidottomia sekä munattomia, mutta eivät viljattomia tai gluteenittomia.

Tarvitset:
300 g punajuuria
3 valkosipulinkynttä
1½ dl tahinia
½ dl sitruunanmehua
suolaa
mustapippuria

Lisäksi tarvitset:
seesaminsiemeniä

Tee näin:
Lämmitä uuni 200-asteiseksi.

Pese ja kuiva punajuuret. Kääri punajuuret folioon ja kypsennä niitä uunissa noin puolentoista tunnin ajan.

Poista punajuuret foliosta ja anna niiden jäähtyä kunnolla.

Kuori punajuuret (et tarvitse kuorimiseen veistä, kuoret irtoavat helposti käsin) ja pilko ne muutamaan osaan.

Kuori myös valkosipulinkynnet ja paloittele nekin muutamaan osaan.

Laita punajuuret, valkosipulit, tahini sekä sitruunanmehu korkeareunaiseen astiaan. Sauvasekoita ainekset tahnaksi. Voit päättää itse, kuinka karkeaa tai sileää tahnasta haluat.

Mausta tahna suolalla ja pippurilla.

Laita tahna tarjolle kulhoon tai syvälle lautaselle. Koristele seesaminsiemenillä.

Juurikaspiirakkaa

On ilmoja pidellyt. Kuumilla keleillä lämpimät ruoat eivät minua niin hirveästi innosta, koska niiden työstämiseen liittyy joko kotilieden hehkussa oleilua tahi uuniavusteista kämpän lisälämmitystä. Siksi olenkin elellyt viime ajat erilaisilla kaalisalaateilla.

Alkukesästä tuli kokkailtua enemmän, muiden muassa tätä palsternakkapiirasta. Originaaliohjeessa käytettiin juuriselleriä, mutta minä hyödynsin omaan piirakkaani Kaupunkilaisten oman pellon mahtavan makuista palsternakkaa ja hyvää tuli.

Uskoisin, että juurisellerin ja palsternakan ohella piiraaseen sopivat likimain kaikki mahdolliset juurekset (puna- ja raitajuuret, nauriit, lantut, perunat, porkkanat ynnä muut). Rosmariinin voit halutessasi korvata muilla yrteillä, jotka passaavat yhteen täytejuureksen kanssa. Voisin kuvitella combojen nauris-salvia, punajuuri-timjami tai porkkana-rakuuna toimivan hienosti.

Kätevä emäntä vääntäisi tietty pohjataikinankin itse, mutta kyllä pakastealtaaseen pulahdus on varteenotettava vaihtoehto sekin. Varsinkin jos on hellettä.

Tarvitset:
2 pientä sipulia
oliiviöljyä
tuoretta rosmariinia
100 g palsternakkaa
sitruunan
300 g pakastevoitaikinaa
130 g ranskankermaa
2 rkl Dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria
munan

Tee näin:
Ota voitaikina sulamaan.

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Kauli sulanut voitaikina leivnpaperin päällä suorakaiteen muotoiseksi. Vedä taikinaan veitsellä noin parin sentin reunukset.

Paista pohjaa uunissa 15 minuttia. Ota pohja uunista, peitä se leivinpaperilla ja laita pohjan päälle painoksi suorakaiteen muotoinen astia, joka mahtuu piiraan reunojen sisään.

Kuori ja viipaloi sipulit. Silppua tuoretta rosmariinia parin ruokalusikallisen verran.

Kuumenna tilkka öljyä pannulla. Laita sipulit ja rosmariinit pannulle. Freesaa miedolla lämmöllä vartin verran.

Pese palsternakat hyvin ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Laita siivut vesikulhoon, jonne olet puristanut puolikkaan sitruunan mehun.

Raasta puolikkaan sitruunan kuori.

Sekoita sitruunan kuoriraaste, ranskankerma ja sinappi keskenään. Mausta suolalla ja pippurilla.

Vatkaa munan rakenne rikki ja voitele sillä piiraspohjan reunat.

Levitä ranskankermaseos piiraan pohjalle. Kuivaa palsternakkasiivut ja asettele ne ranskankerman päälle. Peitä siivut sipuli-rosmariiniseoksella. Pirskottele täytteelle vielä hieman oliiviöljyä.

Paista piirasta uunissa vielä 15 minuutin ajan.

Tarjoa palsternakkapiiras hieman jäähtyneenä salaatin kanssa.

Naattipestoa retiisinvarsista

Blogiparka on jäänyt potkupallohulluuden sekä työkiireiden vuoksi turhan pitkäksi aikaa lapsipuolen asemaan. Onneksi (suosikkijoukkueeni Englannin kannalta jälleen kerran pettymysten) kisat ovat pian ohi ja lomakin alkoi, joten lähiviikkoina päivissä pitäisi riittää tunteja myös tälle harrastukselle.

Muiden aktiviteettien ohella Kulinaarimurulassa on kyllä kokkailtu kovasti, vaikka en ole niistä täällä ehtinyt kertoa. Blogin Instagram-tiliä seuraavat ovat kyllä pysyneet kohtalaisen hyvin kärryillä siitä, mitä on tullut syötyä.

Viime aikoina sapuskani ovat rakentuneet aika pitkälti Kaupunkilaisten oman pellon antimien ympärille. Satokausi käynnistyi juhannuksen alla ja tänä vuonna päätin vierailla jakelupisteessä vain joka toinen viikko. Yhden hengen taloudessa kassillinen pellon tuotteita kun riittää yllättävän kauan.

Olen aikain saatossa tehnyt peruspeston lisäksi pestomaisia tahnoja ainakin tillistä, kaalista, punajuuresta, rucolasta, vuohenputkesta ja lehtikaalista. Viimeisin kokeiluni on naattipesto retiisinvarsista, joka osoittautui oikein maistuvaksi. Eivätkä mene naatit hukkaan!

Tarvitset:
100 g retiisien naatteja
valkosipulinkynnen
50 g cashew-pähkinöitä
50 g parmesania
1 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Pese retiisien naatit hyvin ja revi ne pienemmiksi.

Kuori valkosipulinkynsi ja pilko se muutamaan osaan.

Laita naattisilppu, valkosipuli, pähkinät, raastettu juusto ja öljy korkeaan astiaan.

Sauvasekoita ainekset tahnaksi. Mausta tahna suolalla ja pippurilla.

Tarjoa pastan kanssa tai grillattujen asioiden kastikkeena.

Tarraruokaa

Olen alkanut väijyä markettivisiiteillä tuotteita, joihin on lätkäisty hinnanalennustarra merkiksi appeen käsillä olevasta parasta ennen-päivämäärästä. Monet niistä ovat aivan hyviä vielä pitkään tuon päiväyksen jälkeenkin. Omaa jääkaappia ratsatessa kannattaa myös luottaa päivämäärien sijasta aisteihisi, ennen kun teet päätöksen elintarvikkeiden nakkaamisesta biojäteastiaan.

Alennustarrakyttäämiseni taustalla on myös halu olla vähentämässä ruokahävikkiä, sillä kaupat syytävät käsittämättömiä määriä ruokaa roskikseen. Yksi syy valtavaan hävikkiin on valtava valikoima, jonka laillani on kyseenalaistanut myös Talouselämä-lehteen  aiheesta kirjoittanut Aino Tunkelo.

Tarratuotteita ostoskoriin poimimalla voin myös asettaa itselleni ruoanlaittohaasteen. jossa päivän kokkailuista pitää päättää sen perusteella, minkämoista tarrakamaa kaupasta sattuu löytymään keittiön kaappien perustykötarvikkeiden täydennykseksi.

Tällä metodilla syntyivät tuossa alkuvuodesta supermaukkaat piparjuuriperunat, joilla herkuttelin paistetun kuhan kanssa. Inspiraatio ateriaan syntyi tarroitetusta piparjuurituorejuustopurkista yhdistettynä muistikuvaan kotona odottelevista potuista sekä kuhafileen jämistä.

Samalla ihmettelin, miksi pitää olla myynnissä piparjuurituorejuustoa, jos kaupan on myös maustamatonta tuorejuustoa ja tuoretta piparjuurta. Sama koskee oikeastaan kaikkia maustettuja tuorejuustoja. Pikavilkaisu erään veellä alkavan ja käsittämätöntä koulumaitotukea nauttivan suomalaisyrityksen intterwebz-sivuille paljasti kyseisen valmistajan valikoimassa olevan liki 20 eri tavoin maustettua tuorejuustoa. Järki hoi?

Piparjuuriperunoihin tarvitset:
400 g perunoita
125 g piparjuurituorejuustoa
2 dl kasvislientä
pätkän tuoretta piparjuurta
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Kuori perunat ja pilko ne tulitikkumaisiksi.

Sekoita isossa kulhossa tuorejuusto ja kasvisliemi tasaiseksi tahnaksi. Raasta joukkoon haluamasi määrä tuoretta piparjuurta. Mausta seos suolalla ja pippurilla.

Lisää tikkuperunat juustoseokseen ja sekoita hyvin. Kaada peruna-juustoseos uuninkestävään vuokaan.

Kypsennä perunoita uunissa noin 45 minuutin ajan tai kunnes ne ovat kypsiä.

Tarjoa piparjuuriperunat esimerkiksi paistetun tai grillatun kalan tai lihan lisukkeena.

Vietnamilaisen paholaisen munat

Paholaisen munat eli lontooksi deviled eggs ovat suosittua syötävää näinä päivinä. Niitä oli tarkoitus valmistaa omaankin pääsiäispöytään hyväksi havaitulla tavalla, kunnes törmäsin i am a food blogin kiintoisaan instakuvaan bánh mì-munista.  

Tarkkaa bánh mì deviled eggs-reseptiä en kuitenkaan edellä mainitusta blogista paikallistanut (sen sijaan korealaismunien ohje siellä oli korvan taakse pantavaksi), joten piti vähän improvisoida,

Improilun tuloksena syntyi aivan jumalattoman herkullisia alkupalamunia kahden hengen pääsiäisaterialle. Niissä maistuivat kivasti vietnamilaisista bánh mì-leivistä tutut maksapasteija, korianteri sekä marinoidut porkkanat. Myös paholaisen munille ominaista kipakkuutta löytyi mukavasti.  

Tarvitset:
3 munaa
3 rkl maksapasteijaa
1 rkl majoneesia
töräyksen Srirachaa

Marinoituihin porkkanoihin tarvitset:
porkkanan
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl kalakastiketta
ripauksen sokeria
pätkän punaista chiliä

Lisäksi tarvitset:
tuoretta korianteria
punaista chiliä

Tee näin:
Laita ensin porkkanat marinoitumaan.

Kuori porkkana ja leikkaa se ohuiksi suikaleiksi.

Tee marinadi porkkanoille sekoittamalla etikka, kalakastike, sokeri ja chili keskenään.

Laita porkkanasuikaleet marinadiin ja anna ässehtiä puolisen tuntia.

Keitä munia 8 minuttia. Jäähdytä munat kylmässä vedessä ja kuori ne.

Halkaise munat pitkittäin ja irroita keltuaiset pikkulusikalla.

Sekoita keltuaiset, maksapasteija ja majoneesi kulhossa tasaiseksi tahnaksi. Mausta tahna Srirachalla.

Täytä munanpuolikkaat tahnalla. Koristele munat marinoiduilla porkkanasuikaleilla, korianterilla ja chilillä.

Tarjoa heti.

Katalonialaiset kalapuikot

Kannoin loka-marraskuiselta Barcelonan retkeltäni ruokatuliaisina muiden muassa kuivattua turskaa, koska halusin kokeilla, miten turskakrokettien valmistus sujuisi meikämandoliinolta kotikeittiössä.

Turskaa ynnä muita kaloja lienee suolattu ja kuivattu vähän joka puolella maailmaa aina, mutta portugalilaisten bacalhau on ehkä saavuttanut eniten tunnettuutta. Minun matkapaksissani oli katalonialaista bacallàa, jonka kauppahallin kiltti täti vakumoi matkustuskuntoon.

Testasin turskakroketintyöstötaitojani muistaakseni marraskuun loppupuolella kafruni toimiessa koekaniinina. Noudatin melko orjallisesti australialaiselta SBS-sivustolta löytämääni ohjetta ja olin yllättynyt siitä, kuinka helppoa krokettien tekeminen lopulta oli. Olen siis ihan turhaan karttanut tämänkaltaisten sapuskoiden tekemistä, koska olen luullut hommaa hankalammaksi kuin mitä se oikeasti onkaan.

Pinnalta rapea ja sisältä pehmeä eli just niin kuin pitääkin..

Turskakrokettin lisäksi katoin pöytään chorizo-oliivi- ja anjovis-persilja-pinchoja, pannulla paahdettuja ja suolalla maustettuja padrón-paprikoita sekä manchego-juustosiivuja. Herkut huuhtelimme alas punaisella vermutilla, jonka tarjoilin korkeasta lasista parin jääpalan ja appelsiininkuorisuikaleen kanssa. Ei ollut pöllömpi setti.

Krokettimassaan tarvitset:

300 g kuivattua turskaa
2 dl maitoa
5 valkosipulinkynttä
keskikokoisen perunan
2 rkl oliiviöljyä
sitruunan kuoren
1 rkl sitruunan mehua
1 dl kermaa
suolaa
mustapippuria

Lisäksi tarvitset:
2 munaa
vehnäjauhoja
panko-korppujauhoja
öljyä paistamiseen
sitruunalohkoja tarjoiluun

Tee näin:
Liota turskaa väljässä vedessä yön yli.

Laita liotetut turskat, maito sekä kuoritut valkosipulinkynnet kattilaan. Kuumenna maito ja anna pöhistä miedolla lämmöllä noin 10 minuutin ajan tai kunnes turska on kypsää.

Keitä toisessa kattilassa kuorittu peruna kypsäksi.

Kaada maitokattilan sisältö siivilään. Nouki turskat ja valkosipulit kulhoon. Murskaa valkosipulit haarukalla ja sekoita ne kalan kanssa.

Muussaa peruna ja lisää se kala-valkosipuliseokseen. Lisää kulhoon myös oliiviöljy, sitruunan kuori ja -mehu sekä kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tasaiseksi massaksi.

Muotoile massasta 14 pökälemäistä krokettia ja laita ne jääkaappiin jähmettymään noin puoleksi tunniksi.

Ota kolme syvää lautasta. Riko yhdelle lautaselle munat ja vatkaa niiden rakenne rikki. Laita vehnäjauhot ja korppujauhot omille lautasilleen.

Kuumenna öljy kattilassa 180-asteiseksi. Öljy on käyttövalmista, kun leipäkuutio kypsyy siinä kullanruskeaksi noin 10 sekunnissa.

Pyörittele kroketteja ensin vehnäjauhoissa, sen jälkeen munalautasella ja lopuksi korppujauhoissa.

Pudota pari-kolme krokettia kerrallaan öljykattilaan ja kypsennä kunnes ne ovat kullanruskeita. Imeytä kroketeista ylimääräinen öljy talouspaperiin.

Tarjoile sitruunalohkojen kanssa.

Häivähdys pinkkiä

Tätä sapuskaa kokkasin jo lokakuun loppupuolella, kun tyhjentelin jääkappia ennen reissuun lähtöä. Itselläni ohjeeseen käytetyt silakkapurnukan jämät olivat peräisin Silakkamarkkinoilta, mutta vastaavanlaisia purkinpohjia saattaa tällä hetkellä pyöriä inehmojen jääkaapeissa joulun jäljiltä.

Krister Hellströmin e-rin-o-mai-set punajuurisilakat ovat olleet vakkarihankintani Silakkamarkkinoilta jo useamman vuoden ajan. Normaalisti ostamani pari satsia ovat huvenneet alta aikayksikön, mutta viime vuonna toista melkein täyttä purkkia uhkasi siis biojätetuomio.

Sain vältettyä fisujen kurjan kohtalon tuunaamalla perinteistäkin perinteisemmästä silakkalaatikosta punajuurevan version. Olin aivan äimän käkenä siitä, kuinka tajuttoman herkullista tästä punajuurisilakkalaatikosta loppujen lopuksi tuli!

Käyttämäni silakat olivat siis majoneesipohjaisessa punajuurikastikkeessa, mutta voisin kuvitella ihan yhtä herkullista lootaa syntyvän esimerkiksi valkosipuli- tai sinappisilakoista tai vaikka lasimestarin sillistä! Tai oikeastaan ihan mistä tahansa silakkajalosteesta, joita sinne jääkaapin perukoille on jäänyt muhimaan.

Tarvitset:
400 g perunoita
200 g silakoita mausteliemessä tai -kastikkeessa (minulla siis punajuurisilakoita)
pienen sipulin
suolaa
valkopippuria
munan
3 dl maitoa
muutaman nokareen voita

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Pese ja kuori perunat. Leikkaa perunat ohuiksi viipaleiksi.

Kuori sipuli ja leikkaa sekin ohuiksi viipaleiksi.

Lado uunikestävään vuokaan kerroksittain perunaviipaleita, silakoita liemineen tahi soosseineen sekä sipuleita. Ripsuttele kerrosten väliin suolaa ja pippuria.

Riko muna kulhoon ja vatkaa munan rakenne rikki. Kaada joukkoon maito ja sekoita hyvin.

Kaada munamaito vuokaan muiden ainesten sekaan. Lisää vuokaan vielä muutama nokare voita.

Kypsennä silakkalaatikkoa uunissa reilun tunnin ajan tai kunnes perunat ovat kypsiä.

Tarjoa etikkapunajuurien tai muiden etikkasäilykkeiden kanssa.

Keppiä ja porkkanakeittoa

Minkähän vuoksi sitä määrittelee itselleen ihan hulluja dediksiä (kuten esimerkiksi että "päivitä akka roikkumaan jääneet postaukset ennen vuoden vaihtumista"), joiden vuoksi pitää sitten rahdata läppäriä painolastina Honkkariin ja takaisin? En tiedä, joten sen takia lopetankin tähän blogiin liittyvien rajapyykkien asettamisen kokonaan. Olkoon se virallinen uuden vuoden lupaukseni.

Päätöksen kunniaksi surautin satsin porkkanasosekeittoa. En ole oikein koskaan ollut mikään tulisieluinen soppafani, mutta äskeisellä yhdistetyllä päiväkävelyllä ja kauppareissulla pikkupakkanen nipisteli niin mukavasti poskia, että sen onnistui synnyttää minussa himo tähän tuhtiin porkkanasosekeittoon.

Mahdollisimman porkkanaisen lopputuloksen varmistamiseksi lorottelin kattilaan luomuporkkamehua, koska kasvisliemestä tai pelkästä vedestä tulee meikäläisen makuun aivan liian lirua tavaraa. Myös kerma tukevoitti keittoa ja toi siihen lisää suunmukaista pehmeyttä.

Sopan kaveriksi paahdoin loistavia Ullan Pakarin porkkanasämpylöitä, jotka sivelin oikeella voilla. Voi että oli hyvää!

Tarvitset:
300 g luomuporkkanoita
vettä
2 dl luomuporkkanamehua
1 dl luomukermaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Kuori ja paloittele porkkanat.

Laita porkkanat kattilaan ja lisää vettä sen verran, että porkkanat peittyvät.

Keitä porkkanat kypsiksi.

Kaada keitinvettä pois sen verran, että kattilaan jää porkkanoiden lisäksi noin desin verran nestettä.

Sauvasekoita porkkanat ja vesi tasaiseksi muhjuksi.

Lisää joukkoon porkkanamehu ja kerma.

Kiehauta keitto ja mausta se suolalla sekä pippurilla.

Pyttipannu 2.0

Tein hulppean hyvää parsakaali-chorizopyttäriä joskus monta kuukautta sitten, kun perunat olivat uusia ja illat valoisia. Jos valmistat spydäriä isommista potuista, niin ne kannattaa paloitella suupalan tai maksimissan kahden suupalan kokoisiksi.

Söpöt pikkuperunat olivat peräisin Kaupunkilaisten omalta pellolta, kuten myös tähän ruokaan käyttämäni sorjat, uuden sadon parsakaalit. Normiparsakaalikin passaa mainiosti, mutta jos satut törmäämään broccolineihin, niin ne sopivat tykötarpeiksi vielä paremmin.

Alkuperäinen ohje on Delicious Magazinen verkkosivuilta. Tällä kertaa en modannut sitä ollenkaan, mutta kokkasin vain puolikkaan annoksen. Puolikkaasta satsistakin riitti syötävää ja santsattavaa kahdelle nälkäiselle.

Tarvitset:
250 g perunoita
3 munaa
150 g parsakaalia
100 g chorizoa
½ rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Pese perunat hyvin ja keitä niitä 5 minuttia. Lisää joukkoon munat.

Kun munat ovat olleet kattilassa minuutin, lisää paloitellut parsakaalit. Anna kiehua vielä 4 minuuttia, kunnes potut ovat kypsiä ja parsakaalissa on vielä puruvaraa. Jos perunat ja parsakaalit vaativat vielä kypsyttelyä, niin nouki munat tässä vaiheessa pois kattilasta.

Leikkaa chrizo kiekoiksi ja paista ne pannulla rapeiksi omassa rasvassaan.

Lisää pannulle valutetut perunat ja parsakaalit. Sekoita hyvin ja mausta etikalla, suolalla ja pippurille.

Kuori ja puolita munat.

Kokoa peruna-parsakaali-makkaraseoksesta annokset lautasille. Viimeistele annokset munanpuolikkailla ja tarjoa heti.

Lehtevä punajuuripaistos

Allekirjoittanutta ovat vaivanneet jo parin viikon ajan ihan törkeät työkiireet sekä itsediagnosoitu keskivaikeaa vakavampi blogger's block. Kokkaillut olen kyllä melko kiitettävällä aktiivisuudelle, sillä laadukkaista raaka-aineista ei ole ollut puutetta. Siitä kiitos kuuluu kaupunkilaisten oman pellon viikoittaiselle sadonjaolle.

Facebookista kerjäämäni kannustuksen innoittamana aloitan ison postaussuman purkamisen klassistakin klassisemmalla punajuuri-sinihomejuustopaistoksella. Ilman tuunausta en tosin selvinnyt tälläkään kertaa.

Punajuurien lehdet maistuvat hyviltä ja niihin voi kääriä kaikkea kivaa ihan samalla tavalla kuin eri kaalien tai mangoldin lehtiin. Lehdet toimivat myöskin aasialaisten sapuskoiden tykötarpeina ja pikaisesti ryöpättyinä niistä saa oivia salaattiaineksia. 

Nyt silppusin jo pikkuisen nuupahtaneet lehdet juuresten joukkoon välttääkseni niiden joutumisen biojäteastiaan. Paistokseen tuli lehtevän lisän ansiosta mukavaa ekstramuhevuutta.

Paistos sopii nautittavaksi sellaisenaan, mutta ihan yhtä hyvin sitä voi tuupata myös muiden ruokien lisukkeeksi. Minä söin sitä yksinkertaisen vihersalaatin kanssa, jota maustoivat balsamiviinietikassa marinoidut punasipulirinkulat. Herkkua!

Tarvitset:
600 g punajuuria
100 g punajuuren lehtiä
100 g sinihomejuustoa (käytin Peltolan Blueta)
suolaa
mustapippuria
2 dl kermaa

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi.

Pese punajuuret huolellisesti. Jos hinkkaat ne tarpeeksi puhtaiksi, niin voit jäättää juurikkaat kokonaan kuorimatta.

Huuhtele myös punajuurien lehdet ja salaattilinkoa ne kuiviksi. Jos huushollistasi ei löydy salaattilinkoa, niin taputtele lehdet kuiviksi keittiöpyyhkeen välissä.

Leikkaa tai vetele mandoliinilla punajuuret ohuiksi siivuiksi. Leikkaa siivut ohuiksi suikaleiksi. Suikaloi myös lehdet.

Lado uunivuokaan kerroksittain punajuuri- ja punajuurenlehtisuikaleita. Murustele joukkoon myös juustoa tasaisin välein. Rouhi kerrosten väliin maltillisesti suolaa ja reilusti pippuria.

Lorottele lopuksi kerma vuokaan.

Kypsennä paistosta uunissa noin tunnin ajan. Ota paistos uunista ja anna sen vetäytyä hetken verran ennen tarjoilua.

Viherkääryleet

Mikähän siinä on, että rullattu ruoka maistuu paremmalta kuin sellainen sapuska, jota tarjoillaan ilman syötäviä kääreitä? Näitäkin sienitäytteisiä mangoldikääryleitä olisi voinut vetää lähes rajattomasti, sen verran hyviä olivat.

Kehittelin kaupunkilaisten omasta pellosta peräisin oleville mangoldinlehdille tällaisen käyttötarkoituksen, koska en oikein osannut niistä muutakaan tehdä. Jos mangoldia ei ole saatavilla, voi täytettä kääriä mainiosti myös  punajuurenlehtiin, jättikokoisiin pinaatinlehtiin tai kaalinlehtiin. Tai oikeastaan ihan mihin tahansa lehtiin, joita käsillä sattuu olemaan.

Täytteitäkin voi tietty fiksata omien mieltymysten mukaan. Raaka-ainekriittisimmät kokkaajat voivat jättää juuston kokonaan pois ja korvata voin jollain hippikriteeristön täyttävällä ravintorasvalla.

Tarvitset:
mangoldinlehtiä
pari sorjaa porkkanaa
pienen sipulin
voita
kourallisen kantarelleja (tai muita sieniä)
suolaa
pippuria
parmesania
vajaan desin vettä

Tee näin:
Huuhtaise mangoldinlehdet ja kuivaa ne esimerkiksi salaattilingossa. Leikkaa paksut lehtiruodot irti ja pilko ne pieniksi kuutioiksi.

Pese ja kuutioi porkkana. Kuori ja silppua sipuli.

Sulata pannulla nokare voita. Freesaa lehtiruotikuutioita, porkkanoita ja sipuleita pannulla muutaman minuutin ajan. Revi kantarellit muutamaan osaan ja freesaa niitäkin pannulla hetkinen. Mausta suolalla ja pippurilla.

Levitä mangoldinlhde tasaiselle alustalla. Suuremmat lehdet voit leikata kahteen osaan.

Laita jokaiselle lehdelle lusikallinen lehtiruoti-porkkana-siipuli-sieniseosta . Raasta päälle hiukan parmesania ja rullaa lehdet kääryleiksi.

Kiehauta vesi  samalla pannulla, jolla valmistit täytteen. Kypsennä kääryleitä viitisen minuuttia kiehuvassa vedessä pannulla.

Raasta kääryleiden päälle vielä hieman parmesania ennen tarjoilua.

Dippailuhommia

Rakastan maa-artisokkia, mutta vihaan niiden kuorimista. Kaltaiselleni mutkien suoristeluun taipuvaiselle kokkaajalle paras vaihtoehto nauttia noista jumalaisista mollukoista on putsata ne pieteetillä, paahtaa kuorineen uunissa ja dippailla kypsinä majoneesiin. Eipä ole paljon parempaa snäksiä olemassakaan!

Laiskan juhannuksen kruunuksi valmistin siis eilen paahdettuja maa-artisokkia pecorinomajoneesilla. Käyttämäni juusto oli sitä suolaisempaa ruoanlaittoon sopivaa pecorinoa, joten jätin majosta suolan kokonaan pois. Maa-artisokat olivat peräisin samalta Kaupunkilaisten omalta pellolta kuin taannoisen feta-pinaattipiiraan pinaatitkin.

Kylläpä kelpasi napostella näitä Hercule Poirot'n seikkailuja töllöstä tuijotellessa!

Tarvitset:
maa-artisokkia
oliiviöljyä
suolaa

Pecorinomajoneesiin tarvitset:
munan
2 dl rypsiöljyä
1 tl dijon-sinappia
½ tl valkoviinietikkaa
valkosipulinkynnen
1 dl raastettua pecorinoa

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Puhdista maa-artisokat huolellisesti.

Laita maa-artisokat leivinpaperoidulle uunipellille. Lorauta päälle oliiviöljyä sekä reilu ripsaus suolaa. Hiero öljy ja suola joka puolelle maa-artisokkia.

Paahda maa-artisokkia uunissa noin tunnin verran tai kunnes mukulat ovat sisältä pehmeitä. Kypsyyttä voi testata esimerkiksi cocktail-tikulla.

Valmista majoneesi laittamalla muna, öljy, sinappi, etikka ja valkosipuli korkeaan, kapeaan astiaan. Aseta sauvasekoitin astian pohjaan siten, että sen kupu peittää keltuaisen. Käynnistä sauvasekoitin ja pidä se käynnissä astian pohjassa, kunnes seos alkaa muistuttaa majoneesia. Nosta sauvasekoitinta vähitellen ylöspäin kunnes kaikki öljy on sekoittunut majoneesin joukkoon. Lisää mukaan raastettu juusto ja sekoita seos tasaiseksi lusikalla. Laita valmis majoneesi jääkaappiin odottamaan.

Tarjoa hieman jäähtyneet maa-artisokat majoneesin kanssa.

Potkapastaa

Törmäsin tuossa taannoin pakastimen sisältöä järkkäillessäni pariin söpöön karitsan potkaan. Otin jalan palat sulamaan ja kypsyttelin niistä kiireettömänä viikonloppuna tosi pitkän kaavan mukaan lammasragùa. 

Tosin viivyttelin kokkailun aloittamista vähän turhan pitkään, sillä saatuani sapuskan uuniin tajusin, että käytännössä tätähän syödään vasta huomenna. Onneksi kaapeista löytyi paniikkiaterian aineksia (lue: kaalia, kikherneitä, inkivääriä, valkosipulia, chiliä, kookosmaitoa, kalakastiketta, palmusokeria, limeä sekä korianteria jauhettuna ja tuoreena), joista sitten työstin ruoantekoruokaa.

Mutta takaisin ragùun. Kunnon muhittelun ansiosta lihat irtosivat luista lähestulkoon ajatuksen voimalla. Paseerasin kastikkeen joukkoon myös liemessä muhjuksi lionneet kasvikset, jotka sekä suurustivat soossin että vahvistivat sen taivaallista makua. 

Potkaragun kaverina toimii parhaiten pasta, jossa on reilusti pintaa, jolle kastikkeen on hyvä levittäytyä. Itse käytin La Fabbrica Della Pasta di Gragnanon straccettia, jota myydään Hella & Herkussa. Ja päälle reippaasti raastettua pecorinoa.

Tarvitset:

oliiviöljyä
pari karitsan potkaa
suolaa
mustapippuria
palsternakan
pari sipulia
muutaman valkosipulinkynnen
rasian kirsikkatomaatteja
pari rosmariinin oksaa
2 dl lihalientä
2 dl valkoviiniä

Lisäksi tarvitset:
pastaa
pecorinoa

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 120-asteiseksi.

Kuumenna öljy pannulla ja paista potkiin kauttaaltaan kullanruskea pinta. Suolaa ja pippuroi potkat. Siirrä lihat lautaselle odottamaan.

Pese palsternakka ja leikkaa se kookkaahkoiksi kuutioiksi. Kuori sipuli ja paloittele se muutamaan osaan. Kuori myös valkosipulinkynnet.

Lisää hiukan öljyä pannulle. Freesaa palsternakkakuutioita, sipuleita ja valkosipuleita pannulla. Kumoa ne uunikestävään vuokaan.

Kippaa vuokaan myös kirsikkatomaatit, rosmariinin oksat sekä lihaliemi.

Kaada viini pannulle, jossa paistoit potkat ja freesasit kasvikset. Anna kiehahtaa ja kaada neste vuokaan.

Asettele potkat vuokaan päällimmäisiksi ja peitä vuoka foliolla. Kypsennä uunissa 5-6 tunnin ajan, kunnes lihat ovat ylikypsiä ja irtoavat luista.  

Nosta lihat padasta. Irroita lihat luista ja revi ne pienemmiksi palasiksi.

Siivilöi liemi kattilaan. Hiero siivilään jääneet sattumat lusikalla liemen joukkoon. Lisää lihat ja anna soossin hiukan kiehua kasaan.

Tarkista maut ja lisää suolaa tai pippuria tarvittaessa.

Tarjoa ragù keitetyn pastan ja pecorinon kanssa.

Potut pottuina

Kävi sitten niin, että ystävien ja kylänmiesten suosiollisella avustuksella naudanliha-olut-sienipiiraani voitti tammikuun ruokahaasteen, joten tässä sitä nyt ollaan isoon ääneen julistamassa helmikuun haasteteemaa, joka on peruna. 

Mahdollisille nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että kuukauden ruokahaaste on jo kahdeksan (8) vuoden ajan jatkunut leikkimielinen ruokabloggaajien perinne, jossa haastesapuskaan käytettäviä tykötarpeita ei (välttämättä) sponsoroi kukaan eivätkä bloggaajat saa vaivojensa palkaksi muuta kuin kyseenalaista kunniaa. Siitäkään huolimatta sitkeä haasteenpentele ei suostu kuolemaan.

Pottuja Union Square Greenmarketilla New Yorkissa keväällä 2012.

Mutta asiaan eli perunaan. Tuon Etelä-Amerikasta lähtöisin olevan mukulan käyttö yleistyi Euroopassa 1700-luvulla, kun huimat löytöretkeilijät roudasivat potakkaa reissuiltaan tuomisiksi emämaihin. Suomeenkin pottu rantautui Pommerin sodasta palaavien tyyppien mukana. Nykyään peruna lienee kaikille tuttu ja turvallinen raaka-aine, joskin hiilihydraattitietoinen kansanosa häntä kovasti vältteleekin.  

Pottuja Farm Gate Marketilla Tasmanian Hobartissa syksyllä 2013.

Peruna on hämmentävän monipuolinen kaveri. Vaikka niitä on saatavilla ympäri vuoden, ovat varhaisperunat loistava esimerkki suomalaisesta sesonkiherkusta. Yksinkertaisimmillaan potut ovat keitettyinä, höyrytettyinä tai paistettuina, mutta niiden hyödyntämismahdollisuudet ruoanlaitossa ja leivonnassa ovat loputtomat: niistä voi tehdä muuseja, pyreitä, pyttipannuja, puuroja, uuniperunoita, laatikota, keittoja, lastuja, salaatteja, gnoccheja, lettuja, fondanteja, täytettyjä perunankuoria, frittejä, röstejä, rieskoja, täytteitä pizzoihin tai piiraisiin, puffattuja pottuja ja vaikka mitä!

Nyt on siis oikea aika kaivaa reseptikätköistä oma luottoperunaohjeesi ja kokata se mukaan kisaan. Lue oheiset säännöt ja innostu perunasta!

Pottuja etelähelsinkiläisessä keittiössä alkuvuodesta 2015.

Säännöt
Kuukauden ruokahaasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt, blogin ei tarvitse välttämättä olla ruokablogi. Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi. Jos haasteruoan resepti ei ole itse keksitty, on kohteliasta mainita ohjeen alkuperä.

Bloggaajan tulee ilmoittautua mukaan kilpailuun 1.-22.2.2015 välisenä aikana. Myös haastepostauksen tulee olla julkaistu tuolla ajanjaksolla. Ilmoittautuminen tapahtuu lisäämällä haastepostauksen osoite (URL) kommenttina tähän kirjoitukseen.

Haasteeseen osallistuessaan bloggaaja antaa luvan postauksessaan olevien kuvien käyttöön sekä niiden koon muuttamiseen haasteruokien yhteenvetopostauksessa.

Haasteeseen määräajassa ilmoitettujen ohjeiden yhteenveto julkaistaan 23.2.2015, jolloin alkaa myös äänestys. Kisan järjestäjänä en osallistu äänestykseen enkä varsinaiseen kilpailuun.

Äänestysaika päättyy 27.2.2015 ja voittaja julkistetaan 28.2.2015. Helmikuun 2015 ruokahaasteen voittaja järjestää maaliskuun 2015 ruokahaasteen.

Voittajan tulee julkaista uusi haaste blogissaan viimeistään 3.3.2015. Jos näin ei käy, järjestelyvastuu siirtyy toiseksi tulleelle, sen jälkeen kolmanneksi sijoittuneelle ja niin edelleen.