20. elokuuta 2017

Hiki-Inkerin pilvimunat

Tulin tietoiseksi pilvimunien olemassaolosta muutama viikko sitten, kun törmäsin niihin kuvien kera kaverini Facebook-postauksessa. Kafrun nimestä juontuu tämän blogahduksen otsikkokin.

Termin "pilvimunat" googlaus paljasti, että klikkijuttuja julkaisevien aviisien mukaan tämä eväs olisi ollut "valtava somehitti" jo toukokuussa. Instagramista löytyvien häsien (taipuux se noin?) #pilvimuna ja #pilvimunat yhteenlaskuettu lukumäärä on ällistyttävät 38 kappaletta. Lontoonkielisillä termeillä instaosumia tulee toki vähän yli 11 000, mutta ei noillakaan luvuilla hitistä voi mielestäni oikein vielä puhua.

Pilvimunapimennossa eläneenä päättelin, että olen ilmeisesti onnistunut siivoamaan kuplani lähes munattomaksi. Myös aktiivisesti seuraamani sosiaalisen median kanavat ovat rajalliset: säännöllisen epäsäännöllisten vierailujeni kohteena olevien blogien lukumäärä on laskettavissa yhden käden sormilla, Instagramissa seuraan vissiin ihan vääriä tilejä ja Facebook-feedini koostuu lähinnä eläinvideokerholaisten postauksista sekä kuninkaallisista uutisista.

Anyhooooow, tänä aamuna sain vihdoin aikaiseksi kokkailla aamiaiseksi pilvimunia ja maistuivathan ne aivan pirun hyviltä. Oheiseen ohjeeseen listatuista tykötarpeista syntyy kuohkeankepeä munarikas aamupala yhdelle henkilölle.
Tarvitset:
siivun luomupekonia
2 luomumunaa
ripauksen suolaa
1 rkl parmesania

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Leikkaa pekoni niin pieniksi kuutioiksi kuin kykenet. Paista pekonimurut pannulla omassa rasvassaan rapeiksi. Nosta muruset valuttamaan ylimääräisiä rasvojaan talous- tai vessapaperin päälle.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset varovasti. Keltuaisten tulee pysyä ehjinä.

Laita valkuaiset suolaripauksen kanssa kulhoon ja sähkövatkaa ne kovaksi vaahdoksi.

Kääntele pekonimurut varoen valkuaisvaahtoon.

Tee leivinpaperoidulle uunipellille vaahdosta kaksi korkeahkoa, halkaisijaltaan noin 10 senttimetristä kakkaraa. Muotoile lusikalla niiden keskelle kolo keltuaisella.

Ripottele kakkaroiden päälle raastettua parmesania.

Paista kakkaroita uunista riippuen 5-8 minuuttia.

Kun kakkarat alkavat pikkuisen ruskettua, ota ne pois uunista ja lisää hellävaroen keltuaiset niitä varten tehtyihin koloihin. Tarkoitus on edelleen pitää keltuaiset ehjinä.

Laita pelti takasin uuniin ja kypsennä munia vielä kolmen minuutin ajan.

Nauti heti.

14. elokuuta 2017

Universaali kaalisalaatti

Varhaiskaali on kesäisistä raaka-aineista minulle se kaikkein rakkain. Pystyisin suht helposti elämään pelkästään kaalinlehtiä rouskuttaen ja kuluvan suven aikana olenkin syönyt tätä varhaiskaalisalaattia yhtään liioittelematta kilotolkulla. Se kun on ihan helvetin hyvää ja vielä supehelppoa valmistaa.
Tätä mahtisalaattia varten kaali tulee saattaa mahdollisimman ohuiksi suikalaleiksi ja silppuamisvälineen voi kukin valita mieltymystensä mukaan. Mandoliinilla suikalointi hoituu sukkelasti ja kaalista tulee älyttömän ohutta vähällä vaivalla. Manuaalista työtä välttelevien vaihtoehto on jonkin sortin yleiskone. Masokistit käyttävät anoppia eli vanhan liiton raastinta. Minä tykkään työstää kaalia veitsellä leikaten, jolloin voin samalla puolivakavasti haastaa itseni tuottamaan kerta kerralta ohuempia suikaleita.
Kaalisalaattien tekemisessä on käytetty omilla rahoilla
ostettua Hellmann'sin majoneesia ja Tabascon soossia.
Jos kulutankin paljon aikaa kaalin pilkkomiseen, niin majoneesissa oikaisen tämän salaatin kohdalla. Omatekoisella majolla on paikkansa, mutta tähän tarkoitukseen kansainvälisen riistofirman valmistama tavara on ihan ässä. Kesäkaalisalaattikaudelle Kulinaarimurulassa on vihreän Tabascon kulutuspiikki, sillä tuon jumalaisen soossin annostus kasvaa salaatti salaatilta ja saa yksilön uskomaan porttiteoriaan.

Varhaiskaalisalaatti muuttuu aina jossain vaiheessa kesäkaalisalaatiksi. Pimeinä vuodenaikoina olen valmistanut salaattia myös syys- ja talvikaaleista. Mutta vaikka vuodenajat ja kaalilajikkeet vaihtelevat, salaatin erinomaisuus ja ennen kaikkea sen monikäyttöisyys eivät katoa minnekään.
Tarvitset:
400 g kesäkaalia
2 rkl majoneesia
vihreää Tabascoa
(suolaa)

Tee näin:
Silppua kaali ohuiksi suikaleiksi valitsemallasi työkalulla.

Laita kaalisukaleet kulhoon.

Lisää kaalin joukkoon majoneesi ja Tabasco (sekä halutessasi ripaus suolaa).

Sekoita hyvin.

Syö.

13. elokuuta 2017

Vuohenjuustoa ja kirjorevonhäntää

Löysin tuossa kesäloman aikana muutaman pullon muuton jälkeisessä kaaoksessa niin sanotusti varmaan paikkaan jemmaamiani viinejä. Yhden niistä eli Saget La Perrièren Sauvignon Blancin vuodelta 2013 korkkasin, kun kafru tuli syömäkylään.

Rakensin tarjoilut viiniin sopiviksi, joten söimme paistettuja ahvenia kera uunissa paahdettujen uusien perunoiden, sipuleiden ja retiisien sekä niiden alle päärynä-vuohenjuustosalaattia.

Tuunasin vähän soppa365:stä löytämääni ohjetta jättäen krassit ja krutongit pois. Ihan emähyvää tuli silti. Salaattina käytin Kotipellon puutarhan Mimis-versoseosta, johon olen tainnut pikkuisen addiktoitua.  Siinä olevien sööttien versojen nimetkin maistuvat suussa hyviltä: japaninsinappi, sareptansinappi, mizuna, paksoi ja kirjorevonhäntä. Kirjorevonhäntä!

Reseptien mukaisesta satsista tulee reilut annokset alkusalaattia kahdelle (tai jopa kolmelle) hengelle.
Salaattiin tarvitset:
2 päärynää
nokareen voita
rasiallisen Mimis-versoseosta
150 g pehmeää vuohenjuustoa

Kastikkeeseen tarvitset:
½ dl rypsiöljyä
2 rkl sitruunan mehua
1 rkl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Huuhtaise ja linkoa versot (jos käytössäsi ei ole salaattilinkoa, taputtele versot kuiviksi keittiöpyyhkeen tai talouspaperin välissä).

Leikkaa juusto noin sentin paksuisiksi viipaleiksi.

Sekoita kastikeaineksista kulhossa sakea seos.

Kuori päärynät ja paloittele ne lohkoiksi. Poista siemenet.

Kuumenna voi paistinpannussa ja paista päärynöihin pannulla kullanruskea pinta.

Sekoita versojen joukkoon hieman kastiketta ja nosta versoja lautasille.

Lisää juustot ja päärynät versojen joukkoon.

Pirskottele annosten päälle vielä hieman kastiketta.

Tarjoa heti.

12. elokuuta 2017

Skandikokkien kokoontumisajot

Ravintola Askia ja ravintola Jordia pyörittävä Langhoffin pariskunta kutsui kesäkuussa kovatasoisen joukon pohjoismaisia keittiömestareita Helsinkiin. Kylään saapuneet kaverit toteuttivat yhdessä neljän paikallisen kokkaajan kanssa Chefs' Dinner 2017-tapahtuman, johon hankin lipun heti kun se oli mahdollista. Tämä dinneri oli ikään kuin laajennettu versio viimevuotisesta Neljän Tähden Illallisesta.
Kotimaisten toimijoiden ohella osallistujien edustamista ravintoloista itselleni oli tuttu ainoastaan tukholmalainen Volt, johon kävin ihastumassa vähän yli vuosi sitten. Pari Chefs' Dinnerin tekijöiden kuppiloista on ollut to go-listallani jo jonkin aikaa, ja tämän illan jälkeen kirjasin sinne loputkin.
Syömingit alkoivat Askista tutuilla raksuilla, joissa maistuivat muiden muassa sienet.
Alkunapojen kanssa siemailimme Champagne Veuve Fournyn kuplajuomaa.
Canapés from the Urban Garden of Gothenburg
Måns Backlund & William Bailey / Kajodlingen
Ensimmäiset vierailijoiden tekemät ruoat olivat göteborgilaisten Måns Backlundin ja William Baileyn käsialaa. Alkusalaatin ohuenohuet viipaleet kuivattua kalaa olivat pullollaan makua. Pidin myös täytetyistä pikkusipuleista ja retiisifani minussa hyrisi tyytyväisenä
Squid with lovage from the Roof Top Garden
Mikael Svensson / Kontrast *
Oslolainen Kontrast on toinen jo ennen tätä tilaisuutta to go-listallani olleista paikoista. Ruokaretki Norjaan alkoi kiehtoa entistä enemmän Mikael Svenssonin lipstikkaisen kalmariannoksen syömisen jälkeen. Kalmari oli napakan mureaa ja liemi toooodella intensiivisen makuista. Sen lisäksi annos oli vielä nätti kuin mikä.
Portugalilaisen Aphros Winen Aphros Ten Vinho Verde 2015 toimi squidin kaverina oikein kivasti.
Cow, Retrija Pea & Ramson
Fredrik Johnsson & Peter Andersson / Volt *
Voltin panos Chefs' Dinnerille edusti samanlaista linjaa kuin ravintolassa paikan päällä nauttimani menu. Tukholman tyypit iskivät pöytään aivan loistavan karhunlaukkaisen tartarin. Sen syöminen käsin oli tosin hieman haastavaa, koska isot lihabiitit oli koottu hauraahkon kräkkerin päälle. Jokainen murunen niin lihaa kuin kateleipääkin tuli kyllä imuroitua tuulensuojaan.
Raakalihalle oli paritettu roséviiniä ja Domaine de la Garrelièren Rosé de la Cabane 2016 sopi tarkoitukseen oivallisesti.
Cold smoked Pike with Phubarb & Cabbage
Sasu Laukkonen / Chef & Sommelier *
Toimintansa nyt jo lopettanutta Chef & Sommelieria edusti tyylilleen uskollisesti  Sasu Laukkonen, jonka kylmäsavustettu hauki oli yksinkertaisesti ihanaa. Raparperikuutiot toivat annokseen vinkeää kirpeyttä ja savustetuista hauen ruodoista tehty pyree oli voinko-nuolla-lautasen -tasoista tavaraa. En malta odottaa, että pääsen Sasun uuteen ravintola Oraan syyskuun alussa!
Ranskalaisen Sebastien Riffault'n useaan otteeseen hyväksi havaittu Les Quarterons sopi haukiannoksen kyytipojaksi kuin hanska käteen.
Asparagus, Buttermilk, Caviar & Langoustine
René Mammen / Substans *
Illan suosikkiannokseni oli René Mammenin parsalla ja varkautelaisella kaviaarilla höystetty langusti. Setti oli ihan puhdasta juhlaa suussa.
René Mammen kertoo annoksestaan.
Tanskan reissuilla tulee yleensä pyörittyä vain Kööpenhaminan huudeilla, mutta tämän herkkulangustin perusteella myös Århus ja siellä sijaitseva ravintola Substans alkoivat kiinnostaa kovasti.
Langustiviininä oli Rita & Rudolf Trossenin mahtava Riesling Madonna Purus 2015 - suunmukaisinta rieslingiä naismuistiin.
Crispy Kale, Horseradish mousse & Seaweed
Ebbe Vollmer / Vollmers **
Onneksi tykkään piparjuuresta, sillä tämä Ebbe Vollmerin mousse oli aikamoinen piparjuuripommi. Ritisevän rapeat lehtikaali- ja merileväsuikaleet olivat ihan statistin asemassa tässä annoksessa, jossa piparjuuri todella jytisi niin että tuntui.
Pipajuuriviiniksi oli valittu myös saksalaista rieslingia. Hulppeasta magnumpullosta kaadettu Clemensbuschin Roten Schiefer 2013 pärjäsikin hämmästyttävän hyvin väkivahvalle piparjuurelle.
Emmer Semolina Porridge & Reindeer heart
Jari Vesivalo / Olo *
Jari Vesivalo osallistui skandinaavisiin kokkausorgioihin emmermannapuurolla, jonka päälle on raastettu reilu kerros kuivattua poron sydäntä. Annos on herkullinen ja sitä voinee jo kutsua Olon klassikoksi.
#puuropornoa
Tähän ruokaan en kyllä hevillä kyllästy. Mahtipuuro maistui edelleen erinomaiselta viime keskiviikkoisella illallisella Olossa. Ehdottomasti kaupungin parasta puuroa!
Puuroviiniksi oli valittu Chateau de Gauren Oppidium 2015. Yhdistelmä kyllä toimi, mutta tässä kohtaa koin pienimuotoista annoskateutta alkoholittoman juomapaketin valinnutta vieruskaveria kohtaan. Sain maistaa hänen kylmäuutettua kahviaan ja voihan fiksipyörä, miten hyvin se sopi puuron pariksi! Vink vink Olon sommelierit!
Lamb tongues & Broccoli
Sylvester Soisalo / Jord
Jordin keittiömestari Sylvester Soisalon annoksen menuun painettu Venison vaihtui raaka-aineen saatavuusongelmien vuoksi kalkkiviivoilla lampaan kieliksi. En pannut pahakseni, varsinkin kun lautasellani olleet kielet olivat suussasulavia. Soossikin tuli mopattua leivällä tarkasti talteen.  
Illan viinihelmi, Georg Breuerin Spätburgunder 2000, passasi oikein hyvin niin minun kuin lampaankin kielelle.
Pollen, Honey & Goats Yoghurt
Anton Bjuhr / Gastrologik *
Jälkiruoat aloitti tukholmalaisen Gastrologikin Anton Bjur emäsöpöllä hunajaisella jogurttisetillä. Gastrologikista olen kuullut pelkkää hyvää ja hinku päästä sinnekin olisi hirmuinen.
Jogurttijälkkärin kanssa siemailtiin mukavan makuista Stockholm Brewing Companyn Besserweisseria, jonka nimi ja etiketti herättivät hilpeyttä.
Rhubarb & Liquorice
Filip Langhoff / Ask *
Loppuillan makeat syömiset oli työstänyt järjestävän seuran edustaja Filip Langhoff. Hänen raparperi- ja lakritsiannoksensa oli hurmaavan raikas. Fenkolin huitulat sekä saksankirveli vahvistivat lakritsisuutta tosi kivasti.
Lakujälkkärin viininä oli ei-niin-yltiömakea saksalainen Friedrich Beckerin Blanc de Noir 2008.
Pehmoisen hedelmäisen kahvin kanssa...
 ....oli tarjolla sikermä pikkumakeita, joista ehdoton suosikkini oli marmeladimainen kuivattu punajuurilohko, joka oli kieritelty ruususokerissa. Makoisilta maistuivat myös seljankukkasokeroitu minimunkki sekä kuusenkerkkäfudge.
Aterian kruunasi lusikallinen valkosuklaakreemiä paahdetulla valkosuklaalla, puffatulla tattarilla ja ketunleivällä.
Ryhmäselfie serviisin päätteeksi.
Chefs' Dinnerin menun hinta oli 250 euroa. Valitsin sen seuraksi 70 euron viinipaketin, joten loppulaskun summaksi muodostui 320 euroa. Melko paljonhan se on, mutta koin kyllä saaneeni rahalle vastinetta.

Näin asiakkaan näkövinkkelistä parasta antia tämän tyyppisissä tilaisuuksissa ovat eri ravintoloiden tarjonnasta saatavat pilkahduksenomaiset maistiaiset, joiden perusteella tulevien ruokareissujen reittejä voi alkaa suunnitella.

Nyt Chefs' Dinnerin keittiömestarit toivat yhteiseen pöytään sellaisen ruoan joka edusti parhaiten heidän ravintolaansa siinä kohdassa menua, joka itse kullekin oli sattunut annosbingossa arpoutumaan. Tässä mielessä Chefs' Dinnerin menukokonaisuus oli mielestäni oikein onnistunut ja varsin antoisa. Mutta jos on jo kokenut ihan kaiken mitä skandinaavinen keittiö voi tarjota, niin pettymys iltaan on ymmärrettävää. 

Iso kiitos ja hoviniiaus Chefs' Dinnerin organisoinnista Filipille ja Lindalle. Olisiko tässä ainesta jokavuotiseksi tapahtumaksi?

24. heinäkuuta 2017

Vahvasti vihertävä savukalapiiras

Kuluvan kesän aikana on tullut syötyä tosi paljon savustettua kalaa muodossa jos toisessa. Savustus jotenkin aateloi kalan kuin kalan jalostaen kunkin eväkkään ominaismakua ihan uusiin ulottuvuuksiin.

Savukalasta valmistuu myös oivallinen piiras. Piiraaseen voit laittaa oikeatsaan mitä tahansa savukalaa. Itse käytin upeita kultakylkisiä silakoita. Silakka on mielestäni aivan liian aliarvostettu kala, vaikka se on hyvänmakuinen ja todella monikäyttöinen. 

Tähän savusilakkapiiraaseen tulee myös julmettu määrä tilliä sekä sipulinvarsia. Niiden tarkkoja määriä en valitettavasti pysty reseptiin kirjaamaan, joten mutu ja oma maku olkoot ohjenuorasi. Minä laitoin molempia reilulla kädellä. 
Taikinaan tarvitset:
2 dl vehnäjauhoja
100 g voita
3 rkl kylmää vettä

Täytteeseen tarvitset:
300 g savusilakoita
tilliä
sipulinvarsia
2 munaa
2 dl smetanaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Nypi pehmeä voi jauhoihin. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi.

Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin siksi aikaa, kun perkaat silakat.

Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Perkaa silakat.

Silppua tilli ja sipulinvarret.

Lisää silakat taikinapohjalle. Ripottele silakoiden päälle silputut tillit ja sipulinvarret.

Riko munat smetanan joukkoon. Mausta seos ripauksella suolaa sekä muutamalla rouhaisulla mustapippuria myllystä. Sekoita hyvin.

Kaada muna-smetanaseos silakoiden, tillien ja sipulinvarsien päälle.

Paista piirasta uunin alimmalla tasolle 35 minuuttia.

Anna piiraan jäähtyä hieman ennen tarjoilua.

23. heinäkuuta 2017

Maakuntamatkailua Mänttäviivavilppulassa

Sain jo toistamiseen kutsun Olo Groupin järjestämälle kesäretkelle ja tällä kertaa en ollut tehnyt samalle päivällä muita sitoumuksia, joten pääsin kera seuralaiseni mukaan maakuntamatkailemaan.
Kesäretken viulut maksoi siis Olo Group Oy, joka on Pekka Terävän, Petri Lukkarisen ja Teuvo Salmisen omistama kokonaisuus. Siihen kuuluvat muiden muassa ravintola Olo sekä retkikohteemme Serlachius-museo Gösta ja ravintola Gösta, jotka sijaitsevat vuonna 2014 valmistuneessa mahtavassa puurakenteisessa paviljongissa.
Riiko Sakkinen: Stalingrad Style
Tutustuimme Gösta-museon näyttelyihin, joista Riiko Sakkisen pysähdyttävä Rajat kiinni veti kyllä hiljaiseksi. Teoksissa käsitellään pakolaisuutta ja maahanmuuttoa "uuteen Eurooppaan" todella vaikuttavasti. Kannattaa kokea, näyttely on avoinna 7.1.2018 saakka.
Kesäretkeläiset valmiina lounaalle (kuva: Timea Slavic)
Museoalueella on myös vuonna 1935 valmistunut kartano, joka oli vuorineuvos Gösta Serlachiuksen koti. Nyt rakennuksessa on näyttelytiloja sekä kellarin viinitupa...
...jossa saimme esimakua lounaasta katkarapucocktailissa Göstan tapaan. Herkkua!
Ravintola Gösta sekä lintu- että sammakkoperspektiivistä.
Ravintola Göstan päätyseinässä katseen vangitsee yli viisi metriä leveä ja korkea Heikki Marilan teos "Mänttä", jonka maalaaminen oli kahden viikon urakka.

Göstan menu on keittiömestarien Henry Tikkanen ja Pekka Terävä käsialaa. Paikallisia tuotteita käytetään mahdollisimman paljon ja sesonkeja kunnioitetaan. Which is nice.
Lounaan aloitti pumpulinpehmoinen kukkakaalikeitto, jossa oli ilmakuivattua possua ja kuusenkerkkää.
Pääruoaksi söimme vieressä liplattavasta Keurusselästä pyydettyä kuhaa uusista perunoista tehdyn terriinin, parsan ja supersööttien mininauriiden kanssa.
Lounasviininä oli Dr. Pauly Bergweilerin erittäin suunmukainen Feinherb-Riesling.
Jälkiruoaksi oli mintulla maustettua maitosuklaamoussea, mansikoita (kuulemma Maajussille morsian-ohjelmasta tutun mansikanviljelijän tilalta), pippurimarenkia sekä vinkeää oliiviöljyjäätelöä.
Matkalla Göstaan piipahdimme Koivulahden Rapukartanolla, missä paikan isäntä Pasi Heinonen esitteli meille hulppeita tiluksiaan ja saimme kuplajuomaa sekä pientä välipalaa.
Ennen ravintola Göstan lounasta vierailimme pikaisesti myös julkisivuremontin takia huputetussa Gustaf-museossa, joka on Serlachius-yhtiön entinen pääkonttori. Siellä teimme hauskan draamaopastuksen myötä aikamatkan 1950-luvulle. Retkueemme muuttui paperiyhtiölle töihin pyrkivien joukoksi, jota tyylikäs rouva Solveig Markkanen opasti talon tavoille.  Osa meistä palkattiin tehtaalle, itse jäin vaille työpaikkaa, vaikka laukkuni oli täynnä suosituksia Varkaudesta A. Ahlströmin paperitehtaalta.

Kauniit kiitokset kivasta kesäpäivästä, erinomaisesta lounaasta sekä varsin riittävistä matkavirvokkeista Ololle ja ololaisille!

***

Kesäkuisen retken jälkeen tie ravintola Göstaan oli jo tuttu, joten pistäydyimme siellä kafruni kanssa myöhäisellä lounaalla matkalla maailman suurimmalta kyläkaupalta (kyllä, oli kulttuurishokki - juu ei tartte mennä uudestaan) takaisin Isolle Kirkolle viime viikolla. Tämän toisen visiitin kustannukset menivät ihan omaan piikkiin.
Alkuun söin haukea murekkeena ja kylmäsavustettuna piparjuuren (joka olisi voinut maistua annoksessa pikkuisen reippaamminkin) kanssa.
Pääruoaksi tilasin tillilihaa ja voi että se olikin hyvää! Vasikka oli kypsennetty ajatuksen voimalla hajoavaksi ja voinen tillikastike oli taivaallista. Lisukkeina oli paahdettua parsaa, herneitä, retiisejä, palsternakkaa sekä uusia pottuja ja ruskistettua voita.
Jälkkäriksi valitsin varsinaisen lakupommin. Lakritsisuutta löytyi sekä parfait'sta että financierista ja kirpeä raparperi blokkasi setin liiallista makeutta. Tästäkin tykkäsin kovasti.

Oman rahan keikan kustannukset (kolme ruokalajia ja lasillinen jo Olon piffaamalla lounaalla oivalliseksi havaittua rieslingiä) olivat noin 60 euroa. Mänttäviivavilppulassa kannattaa käydä syömässä vaikka vähän kauempaakin.

22. heinäkuuta 2017

Maaseudun Tulevaisuuden mansikkakku

Mansikka-aika on juuri nyt parhaimmillaan ja tänä vuonna ilmeisesti viileiden säiden ansiosta nuo punaiset mollukat ovat aivan älyttömän makeita. En ole oikein koskaan innostunut mansikoiden pakastamisesta, sillä tykkään ihan liikaa tuoreista versioista. Pakastettaessa mansikoiden sielu kuolee.

Katsotaan nyt kuitenkin, miten pakastusmyönteinen käytös kohdallani kehittyy. Annoin nimittäin pakastuspirulle jo pikkusormen, kun tilasin viiden kilon lootan mustaherukoita marjatkotiin.fi-palvelusta.

Mansikoita on tullut tällä satokaudella syötyä reilusti sekä pelkiltään että myös lettujen, jäätelön ja juuston höysteinä. Tein myös kesäloman aloituksen kunniaksi makoisan mansikka-valkosuklaakakun.

Reseptiin törmäsin työsuhde-etuna tarjolla olevassa Maaseudun Tulevaisuudessa, jonka 30.6.2017 ilmestyneessä numerossa kakkuohje on julkaistu. Tykötarvelistaa tuunasin sen verran, että korvasin sitruunamehun mansikkamehulla, kun se tuntui jotenkin oikeammalta.
Pohjaan tarvitset:
200 g Digestive-keksejä
80 g voita

Täytteeseen tarvitset:
6 liivatelehteä
½ dl mansikkamehua
½ l mansikoita
50 g valkosuklaata
2 dl kermaa
250 g rahkaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 dl kermaa

Koristeeksi tarvitset:
mansikoita
valkosuklaata

Tee näin:
Laita liivatteet likoamaan vedellä täytettyyn kulhoon.

Viritä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia, napsauta reuna kiinni pohjaan ja leikkaa ylimääräinen leivinpaperi pois.

Murskaa keksit esimerkiksi laittamalla ne muovipussiin ja mätkimällä niitä kaulimella. Toinen hyvä keino on hienontaa keksit kulhossa hillonuijalla hiertämällä.

Sulata voi ja kaada se keksinmurujen joukkoon. Painele muru-voiseos irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin.

Kuumenna mehu. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi ja lisää liivatteet liukenemaan mehun joukkoon. Anna jäähtyä hieman.

Perkaa ja paloittele mansikat.

Raasta valkosuklaa rouheahkoksi raasteeksi.

Sähkövatkaa kerma vaahdoksi.

Sekoita rahkan joukkoon sokeri, vaniljasokeri sekä valkosuklaaraaste. Lisää mehu, johon liuotit liivatteet ja sekoita hyvin.

Kääntele rahkaseoksen joukkoon paloitellut mansikat sekä kermavaahto.

Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle. Peitä vuoka kelmulla ja anna kakun hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Irroita hyytynyt kakku vuoasta. Koristele mansikoilla ja rouhitulla valkosuklaalla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...