Ylivuotinen karpalotöhnätorttu

Tein tätä hurmaavaa herkkupiirakkaa melko täsmälleen vuosi sitten, mutta eipähän ole tullut asiasta täällä aikaisemmin kerrottua. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan, sillä karpalocurpiiras on kerrassaan makoisa jälkiruoka tai kahvipöydän kuningatar.

Törmäsin ohjeeseen New York Timesin kokkaussektorilla ja korvamerkkasin sen alati kasvavalle kokeiltavien reseptien listalleni. Kun syömäkylään oli tulossa keliaakikko, ohje päätyi työstettäväksi, sillä tortun pohjaan ei tule pöläystäkään venhäjauhoja, vaan se väännetään riisijauhoista ja pähkinöistä. Ja tietty voista ja sokerista.

Karpalocurdiin liukenee aikamoinen keko sokeria, mutta hapan marja sen kyllä kestää. Appelsiini (ja varsinkin sen raastettu kuori) puolestaan tuo täytecurdiin mukavaa vääntöä ja taittaa kivasti makeuttakin.

Curdille en ole vieläkään keksinyt töhnää parempaa suomenkielistä versiota. Se kun ei oikein ole tahnaakaan ja levite puolestaan on turhan voileivänpäällisoletettu termi. Tahdas on hieno sana, mutta sen taivuttaminen on vähän hankalaa. Siksi töhnä. Myös möhnä maistuu suussa hyvältä.

Pohjaan tarvitset:
180 g hasselpähkinöitä
2,5 dl riisijauhoja
ripauksen suolaa
100 g voita
100 g sokeria

Täytteeseen tarvitset:
appelsiinin
400 g karpaloita
200 g sokeria
100 g voita
2 munaa
2 keltuaista

Tee näin:
Ota voi ajoissa jääkaapista pehmenemään.

Laita pähkinät ja puolet riisijauhoista tehosekoittimeen. Hienonna seosta, kunnes pähkinät ovat karkeina murusina. Lisää loput jauhot sekä suola. Hienonna tasaiseksi.

Vaahdota pohjaan tuleva pehmeä voi sokerin kanssa kulhossa. Lisää joukkoon pähkinä-riisijauhoseos ja sekoita taikinaksi.

Painele taikina leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla reikiä pohjaan ja laita vuoka taikoineen puoleksi tunniksi pakastimeen.

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Paista pohjaa vartin verran tai kunnes se on kauniin vaaleanruskea. Anna jäähtyä.

Aloita täytteen valmistus pesemällä appelsiini hyvin. Raasta sen kuori ja purista siitä mehut.

Laita kuoriraaste, mehu, karpalot ja sokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja anna seoksen porista miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia.

Laita siivilä kulhoon ja kaada karpaloseos siivilään. Painele kaikki nesteet siivilän läpi kulhoon. Vispaa voi pienissä erissä lämpimään nesteeseen.

Sekoita toisessa kulhossa munat ja keltuaiset.

Ota reilu desi hieman jäähtynyttä karpaloseosta ja sekoita se varovasti munien joukkoon. Kaada loputkin karpaloseoksesta munakulhoon ja sekoita hyvin.

Kaada täyte takaisin kattilaan ja lämmitä seosta miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan kunnes se alkaa hieman kuplia ja paksuuntua. Ota kattila pois liedeltä ja anna täytteen jäähtyä.

Kaada jäähtynyt täyte piiraspohjalle. Paista piirasta uunissa kymmenisen minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.

Anna piiraan jäähtyä kunnolla ennen kun poistat sen vuoasta. Tarjoile karpalocurpiiras huoneenlämpöisenä.

Työperäistä hilloa

Viime kuukausina olen päässyt palkkatyöni puitteissa uppoutumaan Maaseudun Tulevaisuuden ruokaohjearsenaaliin, kun olemme rakentaneet reseptihakua aviisin verkkosivustolle. Arkistoja myllätessä vastaan on tullut useita reseptejä, jotka olen napannut "tätä pitää kokeilla"-listalleni.

Toissaviikolla keittelin parisen purkillista mustaherukka-sipulihilloketta, joka on osoittautunut nopeasti hupenevaksi tavaraksi herkullisuutensa ja monikäyttöisyytensä ansiosta. Se maistuu mahtavalta niin paahtoleivän päällä kuin liharuokien lisukkeena. Erityisen hyvää se oli hirviryynärin kaverina.

Tätä tulee tehtyä taatusti uudestaan. Seuraavalla kerralla aion tuunata alkuperäistä reseptiä jollain kylmenevään vuodenaikaan sopivalla lämpöisellä mausteella, kuten kanelilla, tähtianiksella tai chilillä.

Tarvitset:
5 dl sipulisuikaleita
2½ dl vettä
5 dl mustaherukoita
2 dl hillosokeria

Tee näin:
Suikaloi sipulit.

Laita sipulisuikaleet ja vesi kattilaan. Kiehauta ja anna hautua miedolla lämmöllä viitisen minuuttia.

Lisää kattilaan mustaherukat ja sokeri. Anna kiehahtaa ja hauduta miedolla lämmöllä 10 minuutin ajan.

Purkita puhtaisiin, kuumennettuihin tölkkeihin.

Maaseudun Tulevaisuuden mansikkakku

Mansikka-aika on juuri nyt parhaimmillaan ja tänä vuonna ilmeisesti viileiden säiden ansiosta nuo punaiset mollukat ovat aivan älyttömän makeita. En ole oikein koskaan innostunut mansikoiden pakastamisesta, sillä tykkään ihan liikaa tuoreista versioista. Pakastettaessa mansikoiden sielu kuolee.

Katsotaan nyt kuitenkin, miten pakastusmyönteinen käytös kohdallani kehittyy. Annoin nimittäin pakastuspirulle jo pikkusormen, kun tilasin viiden kilon lootan mustaherukoita marjatkotiin.fi-palvelusta.

Mansikoita on tullut tällä satokaudella syötyä reilusti sekä pelkiltään että myös lettujen, jäätelön ja juuston höysteinä. Tein myös kesäloman aloituksen kunniaksi makoisan mansikka-valkosuklaakakun.

Reseptiin törmäsin työsuhde-etuna tarjolla olevassa Maaseudun Tulevaisuudessa, jonka 30.6.2017 ilmestyneessä numerossa kakkuohje on julkaistu. Tykötarvelistaa tuunasin sen verran, että korvasin sitruunamehun mansikkamehulla, kun se tuntui jotenkin oikeammalta.

Pohjaan tarvitset:
200 g Digestive-keksejä
80 g voita

Täytteeseen tarvitset:
6 liivatelehteä
½ dl mansikkamehua
½ l mansikoita
50 g valkosuklaata
2 dl kermaa
250 g rahkaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 dl kermaa

Koristeeksi tarvitset:
mansikoita
valkosuklaata

Tee näin:
Laita liivatteet likoamaan vedellä täytettyyn kulhoon.

Viritä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia, napsauta reuna kiinni pohjaan ja leikkaa ylimääräinen leivinpaperi pois.

Murskaa keksit esimerkiksi laittamalla ne muovipussiin ja mätkimällä niitä kaulimella. Toinen hyvä keino on hienontaa keksit kulhossa hillonuijalla hiertämällä.

Sulata voi ja kaada se keksinmurujen joukkoon. Painele muru-voiseos irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin.

Kuumenna mehu. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi ja lisää liivatteet liukenemaan mehun joukkoon. Anna jäähtyä hieman.

Perkaa ja paloittele mansikat.

Raasta valkosuklaa rouheahkoksi raasteeksi.

Sähkövatkaa kerma vaahdoksi.

Sekoita rahkan joukkoon sokeri, vaniljasokeri sekä valkosuklaaraaste. Lisää mehu, johon liuotit liivatteet ja sekoita hyvin.

Kääntele rahkaseoksen joukkoon paloitellut mansikat sekä kermavaahto.

Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle. Peitä vuoka kelmulla ja anna kakun hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Irroita hyytynyt kakku vuoasta. Koristele mansikoilla ja rouhitulla valkosuklaalla.

Kaikkea muuta kuin äkkimakea herukkapiiras

Vaikka makeat marjat ovat namia, tykkään ehkä kuitenkin enemmän happamasta kamasta kuten puolukoista, karviaisista, karpaloista ja erityisesti kaiken maailman herukoista.

Tässä herukkapiiraassa marjojen happamuutta taittaa omille makunystyröilleni juuri sopivasti täyte, jossa on punaherukoiden ja rahkan lisäksi yli-imelää kondensoitua maitoa. Piiraassa toimisivat varmasti muutkin edellä mainituista marjoista. Ja miksei sitä voisi tehdä vaikka mustikoistakin.

Vein punaherukkaapiiraan muassani jälkkäriksi burgeringrillausbakkanaaleihin, jotka pullapoliisi-Aleksi siippoineen eilen organiseerasi. Omasta mielestäni torttu oli ihan syötävää, mutta muulle seurueelle se taisi sittenkin olla vähän liian hapanta. Kiitos ja anteeksi siis.

Kaik mänt!

Pohjaan tarvitset:
100 g voita
½ dl ruskeaa ruokosokeria
munan
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta

Täytteeseen tarvitset:
5 dl punaherukoita
250 g rahkaa
397 g kondensoitua maitoa
munan

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna sekä vehnäjauhot ja manteijauhe. Sekoita hyvin.

Taputtele taikina uuninkestävän piirasvuoan pohjalle ja reunoille.

Kaada herukat pohjalle.

Sekoita rahka, kondensoitu maito ja muna keskenään. Kaada seos marjojen päälle.

Paista piirasta uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.

Anna piiraan jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

Vaihtokauppakahvileipää

Tuossa joku aika sitten niin sanottu järjen valo osui minuun ja siitä voimaantuneena päätin luopua vuosien saatossa vinoiksi pinoiksi kasvaneesta erilaisten ruokalehtien arsenaalistani. En kuitenkaan ryhtynyt roudaamaan varastoja paperinkeräykseen hetimiten, vaan huhuilin ensin Facebookissa, josko hamsterigeeneillä varustetussa toverijoukossani olisi aviiseille ottajia.

Yksi hurja keräilijä ilmoittautui ja männäviikonloppuna hän saapui pienentämään lehtipinkkojani. Vaihtarina sain ison pussillisen makoisia appelsiineja eli tilanne oli selkeä win-win.

Vaihtokauppakahvien särpimeksi pyöräytin Kotilieden verkkosivuilta löytämälläni reseptillä puolukkamoussekakkua. Tuunasin originaaliohjetta jättämällä Daim-karkit pois ja korvaamalla fariinisokerin ruskealla ruokosokerilla.

Kakusta tuli kertakaikkisen herkullista, vaikka ennen hyytymisefektiä koemaistettu mousseseos makeudellaan säikäyttikin. Valmis kakku ei kuitenkaan ollut yltiöimelä, vaan dominoivana ominaisuutena oli puolukoiden raikkaus.

Pohjaan tarvitset:
250 g kaurakeksejä
100 g sulatettua voita

Täytteeseen tarvitset:
6 liivatelehteä
150 g ranskankermaa
1 dl ruskeaa ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
2 dl kermaa
200 g rahkaa
200 g puolukoita
1 dl kinuskikastiketta
tilkan puolukkamehua

Tee näin:
Laita liivatelehdet veteen likoamaan.

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita voisula keksinmuruihin. Painele keksi-voiseos leivinpaperoidun irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle.

Vatkaa kulhossa ranskankermaa, sokeria ja vaniljasokeria, kunnes sokeri ei enää rahise häiritsevästi.

Vatkaa toisessa kulhossa kerma kevyeksi vaahdoksi.

Yhdistä ranskankerma-sokeriseokseen vatkattu kerma sekä rahka. Sekoita hyvin.

Kääntele joukkoon myös puolukat ja kinuskikastike.

Kiehauta puolukkamehu. Puristele liotetuista liivatteista ylimääräiset vedet ja sulata ne kuumaan puolukkamehuun.

Lisää liivatemehu muiden ainesten joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten.

Kaada seos tasaisesti keksipohjalle.

Peitä irtopohjavuoka kelmulla tai foliolla. Laita vuoka jääkaappiin ja anna kakun hyytyä siellä yön yli.

Mollukkahilloa

Eilispäivänä meikäläiseen iski akuutti hillohimo kuin salama kirkkaalta taivaalta. Piti ihan miettiä, että milloin olen viimeksi ollut hillohommissa, mutta enpä kyllä kyennyt muistamaan edellistä kertaa. Pitkä aika on kulunut myös siitä, kun viimeksi paistoin lettuja ja ne ovat tuduu-listalla tänään, sillä palan halusta lapioida tätä mansikka-raparperihilloa niiden päälle.

Pääsyyllinen hilloiluun oli jääkaapista löytämäni, tovi sitten työstetty raparperimuhju, jolle piti keksiä sopiva loppusjoituspaikka. Hillon himoa kiihdyttivät osaltaan myös eilen heräteostamani supermakeat Polka-mansikat, joiden litrahinta on vielä aika kova (kuusi euroa Stockan Herkussa).

Käytin siis tähän hilloon esikeitettyä raparperisosetta, mutta ihan kelpo tulos syntyy raperperin ja mansikoiden yhteiskiehuttelustakin. Sokeriksi valikoitui itselleni uusi tuttavuus eli Dansukkerin hillo-marmeladisokeri, joka hillosi tykötarpeet juuri niin kuin pitikin. Sokerin pakkauskokokin oli oikein kompakti, eikä kaappiin jäänyt pyörimään hillosokeripussin jämiä.

Tarvitset:
lasipurkkeja
1 l mansikoita
400 g raparperia
1 dl vettä
330 g hillo-marmeladisokeria

Tee näin:
Kuumenna uuni 100-asteiseksi. Laita lasipurkit ilman kantta uuniin noin puoleksi tunniksi.

Poista mansikoista kannat. Pese raparperin varret ja paloittele ne.

Laita mansikat, raparperit ja vesi kattilaan. Kuumenna hitaasti kiehuvaksi.

Lisää sokeri ja odota kunnes seos taas kiehahtaa. Keitä seosta koko ajan sekoittaen noin viiden minuutin ajan.

Kaada hillo kuumennettuihin lasipurkkeihin (täytä purkit piripintaan). Sulje ja säilytä jääkaapissa.

Krikettijälkkäriä

Juhannukseksi on perinteisesti saatu ensimmäisiä kotimaisia uuden sadon pottuja ja mansikoita. Tänä vuonna molempien herkkujen sesonkia joudutaan pikkuisen vissiin vielä odottelemaan, koska kelit ovat olleet kovin koleita. Mutta hyvää kannattaa toki odottaa.

Harjoittelin mansikkahommia eilen ja väsäsin pientä särvintä iltapäiväkahvikylään poikenneelle kaverilleni ihanaisen Eton messin muodossa. 

Eton mess on maineikas brittijälkkäri, jota tarjotaan perinteisesti Etonin ja Harrow'n poikakoulujen vuosittaisissa krikettimatseissa. Kriketti puolestaan on hassu pesiksen tyyppinen mailapallopeli, jota pelataan valkoisissa vaatteissa jopa päiväkausia ja välillä juodaan teetä.

Tein sotkuni hyvin traditionaalisen ohjeen mukaan. Marengin väsäsin tällä kertaa itse, mutta valmismarenkien käyttö on ihan luvallista. Eton messiä voi tuunata monin eri tavoin esimerkiksi marjoja vaihtelemalla. Viimekesäisellä Lontoon reissullani maistoin Dishoomin ruusuvedellä maustettua messia ja sekin oli taivaallista.

Marenkiin tarvitset:
3 munanvalkuaista
ripauksen suolaa
vaniljatangon

175 g sokeria

Lisäksi tarvitset:
300 g mansikoita
2 dl kermaa
1 rkl tomusokeria

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 110-asteiseksi.

Laita valkuaiset ja suola kulhoon. Vispaa valkuaiset löysäksi vaahdoksi.

Halkaise vaniljatanko pitkittäin, kaavi siemenet puolikkaista ja lisää ne valkuaisten joukkoon. Jatka vispausta lisäten sokeria pienissä erissä kunnes kulhossa oleva tavara on kiiltävää ja jämäkkää (eikä putoa kulhosta, vaikka sen kääntää ylösalaisin).

Levitä marenkimassa noin sentin paksuiseksi levyksi leivinpaperoidulle uunipellille. Laita marenki uuniin kuivumaan noin puoleksitoista tunniksi tai kunnes marenkilevy tuntuu kopauttaessa kumealta ja murtuu rapsahtaen.

Viipaloi mansikat. Jätä halutessasi muutama kokonainen marja koristeeksi.

Vatkaa kerma ja tomusokeri kulhossa löysäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon noin puolet viipaloiduista mansikoista sekä kolmisen desiä murennettua marenkilevyä. Sekoita hyvin.

Kokoa annokset esimerkiksi isoihin martini-laseihin. Laita laseihin ensin kerma-mansikka-marenkimuruseosta, sitten mansikoita sekä lisää marenkimurua ja sitten taas kerma-mansikka-marenkimuruseosta.

Koristele annokset marenkimuruilla ja kokonaisilla mansikoilla. Tarjoa heti.

Jaakkima meets Tijuana eli anarkiaa Karjalassa

Ässäketjuuntuneesta nurmeslaisesta klassikkoravintola Bombasta lopsahti parisen viikkoa sitten postilootan viesti, jossa bloggaajia kutsuttiin mukaan uudistamaan karjalaista perinneruokaa. Aihe aktivoi sudettisavolaisessa ruhossa piilevät kolmelta isovanhemmalta perityt karjalaisgeenini välittömästi, joten vetäisin mietintämyssyn korville. 

Karjalaisista sapuskoista itselleni tuli ihan ensimmäisenä mieleen karjalanpaisti, josta olen aiemmin tuunannut muiden muassa soossia pastalle. Paistin jälkeen ajatukset täyttyivät piiraista: karjalanpiirakoista, sulhaspiiraista, sultsinoista, mannapyöröistä, kukkosista ja vatruskoista. Sitten mietteisiini luikertelivat hapatetut kasvikset, kaali ja kurkut etunenässä. Päässäni pyörivät myös puolukat. 

Nappasin kiinni sultsinoiden kuorista, sillä nehän ovat ruisversio meksikolaisista maissitortilloista. Karjalanpaisti puolestaan on rakenteeltaan liki identtistä kaikkien huulilla olevien nyhtölihojen kanssa eli siitä se ajatus karjalaisista tacoista sitten lähti.

Muita täytteitä pähkäillessäni hiffasin, että coleslaw'n voi pimpata karjalaiseksi ja perusmajon maustaa puolukalla. Pisteenä iin päällä karjalaisissa tacoissa toimivat jääkaapista löytyneet etikkaan säilötyt pihlajanmarjat, mutta jos ne jäivät syksyllä säilömättä, niin puolukat tai karpalot lienevät oiva korvike. 

Majoneesin tein Turkkarin pikaohjeella ja sultsinoiden kuoritaikinan tykötarpeet lunttasin Kotilieden reseptistä. Vaikka karjalaisten tacojen koemaistajana toimineen Hella & Herkku-Annan mielestä ne olivat erinomaisia juuri tällaisina, niin seuraavalla kerralla ajelen kyllä kuoret vieläkin ohuemmiksi (ja nätimmiksi). Mutta muilta osin kokonaisuus maistui omassa suussanikin aivan älyttömän hyvältä.

Kuoriin tarvitset:
2 dl vettä
4 dl ruisjauhoja
1½-2 dl vehnäjauhoja
suolaa
50 g voita

Kaalisalaattiin tarvitset:
250 g kaalia
Myrttisen suolakurkun
2 rkl suolakurkun säilölientä
suolaa
mustapippuria

Puolukkamajoneesiin tarvitset:
munan
2 dl rypsiöljyä
1 tl dijon-sinappia
½ tl valkoviinietikkaa
½ tl suolaa
valkosipulinkynnen
1 dl puolukoita

Lisäksi tarvitset:
karjalanpaistia
etikkaan säilöttyjä pihlajanmarjoja

Tee näin:
Valmista karjalanpaisti hyvissä ajoin etukäteen, sillä sen kypsyminen kestää useita tunteja. Tacotalkoiden alkaessa voit laittaa mahdollisesti jääkaapissa majailleen paistikipon 100-asteiseen uuniin lämpenemään.

Tee ensin kaalisalaatti. Leikkaa kaalista ohuita suikaleita ja pilko suikaleet muutaman sentin pituisiksi. Leikkaa kurkusta ohuita viipaleita ja suikaloi viipaleet. Sekoita kaali- ja kurkkusilput. Lisää joukkoon kurkkuliemi. Mausta varoen suolalla ja reippaammin pippurilla. Sekoita hyvin ja jätä huoneenlämpöön ässehtimään.

Tee majoneesi. Laita kaikki ainekset puolukoita lukuunottamatta korkeaan, kapeaan astiaan. Aseta sauvasekoitin astian pohjaan siten, että sen kupu peittää keltuaisen. Käynnistä sauvasekoitin ja pidä se käynnissä astian pohjassa, kunnes seos alkaa muistuttaa majoneesia. Nosta sauvasekoitinta vähitellen ylöspäin kunnes kaikki öljy on sekoittunut majoneesin joukkoon. Kippaa mukaan puolukat ja sauvasekoita seos tasaiseksi. Laita valmis majoneesi jääkaappiin odottamaan.

Sekoita voita lukuunottamatta kaikki kuoritaikinan ainekset kulhossa. Vaivaa taikina tasaiseksi ja muotoile siitä pitkähkö pötkö. Leikkaa pötköstä 20 noin parin sentin paksuista kakkaraa. Ajele kakkarat piirakkapulikalla jauhotetulla alustalla niin ohuiksi pyörylöiksi kuin kykenet. Säilytä pyörylöitä liinan alla, etteivät ne kuivu. Ripottele pyörylöiden väliin jauhoja, etteivät ne tartu toisiinsa kiinni.

Sulata voi.

Kuumenna pinnoitettu tai valurautainen paistinpannu todella kuumaksi. Paista kuoria kuivalla pannulla molemmin puolin 1-2 minuuttia niiden paksuudesta riippuen. Sudi valmiiden kuorien toiselle puolelle voisulaa. Säilytä valmiit kuoret liinan alla, että ne pehmenevät.

Ota karjalanpaisti uunista ja kauho lihoja sekä hieman lientä tarjoiluastiaan. Riivi ylikypsät lihat lusikan ja haarukan avulla riekaleiksi.

Tarjoa ruistacot riivittyjen karjalanpaistilihojen, kaalisalaatin, puolukkamajoneesin ja etikkaan säilöttyjen pihlajanmarjojen kanssa.

Moni kakku päältä kaunis

Tämäkin tekele on roikkunut puolivalmiina tuduu-listalla jo joulukuun alkupuolelta asti. Julkaisen sen nyt, vaikka postauksen aiheena oleva Blue Velvet Cake ei onnistunut makuhermojani hirmuisesti kutkuttelemaan.

Sinivalkoisen kakun ohje julkaistiin itsenäisyyspäivää edeltäneessä Hesarissa ja sen seurauksena sininen elintarvikeväri myytiin loppuun vissiin aika monessa marketissa. Minäkin väsäsin puolikkaan satsin tätä isänmaallisen väristä kakkua itsenäisyyspäivän vastaanotolle hyydytetyn mätikakun jälkkäriksi.

Kakku on siis sininen versio kuulusta Red Velvet Cakesta, jota olen joskus haaveillut tekeväni siitäkin huolimatta, että jauhopeukaloni on keskellä kämmentä. Tätä Blue Velvetiä innostuin hetimiten koekokkaamaan, sillä siitä tuli mieleen yksi 1980-luvun parhaista elokuvista.

Kakusta tuli jopa meikämandoliinon koristelutaidoillakin tosi hieno, mutta maku ei ollut minun suuhuni sopiva, kuten jo aiemmin totesin. Onneksi seuralainen kuitenkin tykkäsi ja otti kuviakin.   

Miss Photogenics.

Myös sisäpuolelta kaakku oli varsin sievä. Sen sijaan meidän leipomusta nauttineiden syöjätärten kielet olivat nätisti sanottuna mielenkiintoisen värisiä. Onneksemme niitä ei noteerattu Tavastian pimeydessä, jossa Popedan keikka kruunasi itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. 

Kakkupohjaan tarvitset:
100 g pakastemustikoita
75 g voita
½ dl auringonkukkaöljyä
munan
1 dl turkkilaista jogurttia
1½ dl sokeria
2 tl sinistä elintarvikeväriä
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl raastettua sitruunankuorta

Täytteseen ja kuorrutukseen tarvitset:
puolikkaan vaniljatangon
1 dl kermaa
½ dl sokeria
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl sitruunalimonadia
1 dl mustikkahilloa
pensasmustikoita

Lisäksi tarvitset:
nokareen voita
korppujauhoja

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka. Laita vuoan pohjalle pyöreä pala leivinpaperia.

Sulata pakastemustikat ja sauvasekoita ne muhjuksi.

Sulata voi. Sekoita kulhossa mustikkamuhju, voisula, öljy, muna, jogurtti, sokeri sekä elintarvikeväri vispilällä tasaiseksi seokseksi.

Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe ja sitruunankuori. Yhdistä seos muiden pohja-ainesten kanssa ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Kaada taikina vuokiin ja paista kakkua uunissa 40–45 minuuttia, kunnes se on kypsä. Voit kokeilla paistamisen loppuvaiheessa kypsyyttä kakun keskeltä hammastikulla: jos tikkuun ei tartu mitään, kakku on kypsä.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan.

Valmista täyte ja kuorrute. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet kulhoon. Lisää joukkoon kerma ja sokeri. Sähkövatkaa ainekset löysäksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja jatka vatkaamista kunnes seos on jämäkähköä.

Halkaise jäähtynyt kakkupohja keskeltä kahtia. Aseta kakun alakerta vadille ja kostuta se sitruunalimulla. Lusikoi päälle mustikkahilloa sekä kerma-tuorejuustotäytettä.

Laita kakun kansi täytteiden päälle ja kostuta myös se limonadilla. Kuorruta päällys ja reunat lopulla kerma-tuorejuustoseoksella.

Anna vetäytyä huoneenlämmössä vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Ripottele koristeeksi pensasmustikoita.

Parempi luomujauhelihapyy pivossa...

...kuin kymmenen suojakaasujauhelihapyytä oksalla - vai mitenkäs se sananlasku menikään?

Kotitila.fi:n järjestämän lihakisan aikaisempien kierrosten tähti oli possu, jota sekä grillattiin että valmistettiin sadonkorjuun hengessä. Kolmannessa erässä pääosassa on Pargas Gårdin luomuanguksen jauheliha, joka eroaa aistinvaraisesti arvioiden teollisesti tuotetusta ja pakatusta jauhelihasta kuin yö päivästä. Luomujauhelihaa paistettaessa pannun pohjalle ei myöskään kerry mitään mysteerinesteitä.

Kilpailusapuskaa pähkiessäni tiesin heti, että en halua tuhota jauhetun lihan omaa makua, mutta tahdoin silti tuoda settiin vähän twistiä ja kirpakkuutta. Siitä se idea sitten lähti ja syntyivät jauhelihapyyt kukkakaaliriisillä ja pihlajanmarjajogurtilla.

Pitkään tuduu-listallani olleet pyyt voit tehdä joko jauhe- tai kokolihasta (molempien outouden aste eläinlajina on joka tapauksessa liki samalla tasolla sen kummallisen sikanaudan kanssa). Myös pyiden lisuketta, kukkakaaliriisiä, olen halunnut kokeilla currylla maustettuna versiona jo jonkin aikaa. Viimeistelin annoksen etikkaisilla pihlajanmarjoilla terästetyllä jogurtilla ja täytyy myöntää, että aika pirun hyvää tuli!

Ohjeen mukaisesta satsista riittää syötävää neljälle hengelle.

Jauhelihapyihin tarvitset:
400 g jauhelihaa
suolaa
mustapippuria
keskikokoisen punasipulin
voita

Pihlajanmarjajogurttiin tarvitset:
2 dl turkkilaista jogurttia
3 rkl etikkaan säilöttyjä pihlajanmarjoja
suolaa

Kukkakaaliriisiin tarvitset:
400 g kukkakaalia
pienen sipulin
auringonkukkaöljyä
1 rkl currya
reilusti lehtipersiljaa
suolaa

Tee näin:
Mausta jauheliha suolalla ja pippurilla. Laita maustettu liha jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Kuori ja silppua sipuli. Freesaa silputut sipulit voissa miedolla lämmöllä letkeiksi ja läpikuultaviksi. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Anna jäähtyä.

Murskaa pihlajanmarjoja hieman veitsen lappeella. Sekoita murskatut marjat jogurttiin ja mausta seos suolalla. Laita kastike jääkaappiin ässehtimään.

Jaa jauheliha neljään osaan ja taputtele osat ovaalin muotoisiksi kakkaroiksi. Laita kunkin kakkaran keskelle reilu ruokalusikallinen punasipulia ja muotoile kakkaroista pötkylöitä siten, että sipulit jäävät pötköjen sisälle. Jätä lihapökäleet huoneenlämpöön siksi aikaa, kun valmistelet kukkakaaliriisin.

Pilko kukkakaalin kukinnot, varret ja lehdet niin pieneksi silpuksi kuin vain kykenet. Silppuamisen voit tehdä tehosekoittimellakin, mutta homma onnistuu ihan pelkällä veitselläkin. Kuori ja silppua myös sipuli.

Kuumenna öljy pannulla, nakkaa sekaan curry ja hämmentele seosta hetkinen. Lisää pannulle kukkikset, sipulit sekä kourallinen lehtipersiljaa silputtuna. Mausta suolalla. Anna kypsyä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen sen aikaa, kun paistat pyyt.

Sulata toisella pannulla nokare voita ja paista jauhelihapyyt kauttaaltaan kypsiksi ja ruskeiksi. Paista pyistä ensin saumapuoli, niin ne pysyvät paremmin pivoss.. eikun koossa.

Kokoa annokset laittamalla lautasille kukkakaaliriisiä sekä tuoretta lehtipersiljasilppua. Asettele pyyt kukkispedeilleen ja peittele ne parilla lusikallisella pihlajanmarjajogurttia.

Osallistun tällä reseptillä Kotitila.fi:n järjestämään Lihaa parhaimmillaan-blogikilpailuun.
Jauhelihan olen saanut lahjoituksena järjestävältä seuralta, muut ainekset olen ostanut omilla rahoillani.

What Does The Fox Say?

Vaikka kansanperinteen mukaan kettu väittää pihlajanmarjoja happamiksi, niin näistä etikkaan säilötyistä pihlajanmarjoista se sanoisi vähintäänkin "a-hee-ahee ha-hee" ellei peräti "wa-pa-pa-pa-pa-pa-pow"!

Maistoin säilömarjoja ensimmäisen kerran viimekeväisissä pate(e)pileissä, jonne ne oli marjatrokarin mukaan hankittu kalliilla rahalla Tukholmasta saakka. Siitä asti kun "pohjolan kapristen" ohje ilmestyi soppa365:een, olen etsinyt marjastustarkoitukseen sopivaa pihlajaa. Se löytyi viime viikonlopun sultsina-wörkshopin järjestäneen seuran pihapiiristä, missä metsästin marjoja taskulampun valossa nokkospuskia uhmaten.

Huomaa katajanmarjan photobombausyritys taaimmaisen purkin vasemmassa ylälaidassa.

Nyt marjat on kerätty, perattu, pesty, ryöpätty, muhitettu suolaliemessä, maustettu katajanmarjoilla ja säilötty etikkaan. Soppa365:n reseptin mukaan tehtyä etikkalientä riittäisi litralle marjoja, joten tähän postaukseen kirjattuihin aineksiin puolitin veden, etikan ja sokerin määrät.

Olen siis marjapurkkeineni tilanteessa, jossa täytyy käpristellä vielä kolme päivää ennen kuin pääsen vertaamaan niitä pilekapriksiin. Odottavan aika on pitkä, mutta onneksi odotellessa voi kuunnella vaikka Ylvistä!

Tarvitset:
5 dl perattuja pihlajanmarjoja
3 dl vettä
2 rkl merisuolaa

Etikkaliemeen tarvitset:
2 dl vettä
1 dl etikkaa
1 rkl sokeria
4 katajanmarjaa

Lisäksi tarvitset:
yhden puolen litran vetoisen kannellisen lasipurkin tai pari pienempää

Tee näin:
Kuumenna lasipurkkeja 100-asteisessa uunissa noin 10 minuutin ajan.

Perkaa ja huuhtele pihlajanmarjat. Ryöppää marjat kiehuvassa vedessä, siivilöi ne ja lusikoi purkkeihin.

Laita vesi ja suola kattilaan. Anna kiehua kunnes suola on liuennut.

Kaada suolaliemi purkkeihin marjojen päälle. Sulje kannet ja jätä marjat ässehtimään huoneenlämpöön kolmeksi päiväksi.

Siivilöi marjat ja palauta ne purkkeihin.

Laita etikkaliemen ainekset kattilaan ja anna kiehua kunnes sokeri on sulanut. Kaada kuuma mausteliemi purkkeihin marjojen päälle. Sulje kannet ja anna liemen jäähtyä huoneenlämmössä.

Siirrä jäähtyneet tölkit jääkaappiin ja anna marjojen maustua vähintään kolme päivää.

Puolukkaylläripylläri

Viime viikonlopun aikana minun piti tehdä kaikenmoisia kodinhoidollisia askareita ja leipoa kakkukin, mutta jotenkin lukemattomat kirjat vaan veivät mukanaan, enkä saanut loppujen lopuksi tehtyä mitään mainittavaa.

Paitsi että väsäsin puolukkapiiraan, joka tosin oli ihan totaalisen eri kuin alunperin suunnitelmissa ollut kakku. Tämän ex tempore-herkun ainekset ovat pääsääntöisesti sellaisia, joita löytyy kaapeista silloinkin, kun "niissä ei ole mitään" ja tulee pakottava tarve saada "jotain hyvää."

Puolukat voi korvata millä tahansa marjoilla. Tai hedelmillä tai hilloilla. Tai pähkinöillä. Tai suklaarouheella. Sokeri voi olla valkoistakin ja jauhot pelkkiä vehnäjauhoja. Tai pelkkiä mantelijauhoja. Uskoisin myös, että yhdelläkin munalla pärjää - varsinkin jos käyttää yhtä pientä vuokaa (halkaisija 16 cm) kuin minä tein.

Tarvitset:
1 dl ruskeaa ruokosokeria
½ dl vehnäjauhoa
½ dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
1 dl puolukoita
nokareen voita

Tee näin: 
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Riko joukkoon munat ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Voitele univuoan pohja ja reunat. Kaada taikina vuokaan ja ripottele puolukat taikinan päälle.

Kypsennä uunissa 35-40 minuuttia.

Anna piiraan jäähtyä hetken verran ennen herkuttelua.

Vaahtokarkkeja ja mansikkaa

Tähän aikaan vuodesta mansikoita tulee syötyä niin sanotusti kaksin käsin. En kuulu mansikanpakastajien lahkoon, mutta tuoretavarana napsin makeita mahtimollukoita koko vuoden tarpeiksi.

Mansikat maistuvat erinomaisilta ihan ilman mitään lisukkeitakin, mutta viime aikoina niitä on tullut nautittua myös salaateissa, kermavaahdon ja marengin, jäätelön sekä jogurtin kanssa. Mansikkakakkua en ole vielä tehnyt. En ole myöskään ujuttanut mansikoita aamupuuron joukkoon, mutta huomenna olisi tarkoitus aloittaa viiimeinen duuniviikko ennen lomaa 1990-lukulaisella korvamatoaamiaisella.

Eilen testasin BBC Good Foodista löytämääni mansikka-vaahtokarkkimoussen ohjetta, joka osoittautui juuri niin imeläksi kuin aavistelinkin. Jos teen tätä uudestaan, jätän sokerin kokonaan pois, koska vaahtiksissa sitä on enemmän kuin tarpeeksi.

Reseptin mukaisesta satsista äkkimakeaa syötävää tulee aika hurja määrä. Puolikas annos voisi olla sopiva jälkkärikoko 3-4 hengelle, jotka eivät ole niin persoja sokerille. Sokerihiiret tuplatkoot tykötarpeiden määrät.

Tarvitset:
250 g mansikoita
(1 rkl sokeria)
1 dl vettä
150 g vaahtokarkkeja
2 dl kuohukermaa

Tee näin:
Laita mansikat (sokeri) ja vesi kattilaan. Keitä mansikoita muutaman minuutin ajan ja muussaa ne haarukalla.

Sekoita vaahtokarkit kuumien mansikoiden joukkoon. Sekoita, kunnes vaahtokarkit ovat sulaneet. Anna seoksen jäähtyä.

Sähkövatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi ja sekoita se jäähtyneeseen mansikka-vaahtokarkkiseokseen.

Kaada massa yhteen suurempaan tai muutamaan pienempään tarjoiluastiaan. Laita jääkaappiin hyytymään vähintään pariksi tunniksi.

Koristele hyytynyt mousse mansikolla.

Pinkkiä puuroa

Parin kuluneen viikon aikana vaivoinani ovat olleet aivan tolkuttoman täysi kalenteri sekä keskivaikea bloggausblokki, mutta nyt tunnelin päässä alkaa taas näkyä valoa (eikä se ole juna). Herkku & Koukku-Jytiksen minulle eilen IRL heittämä tillichallenge sekä kuukauden ruokahaasteen teema saivat bloggausinnostukseni heräilemään. Jytiksen tilleistä lisää myöhemmin, nyt keskityn hyvää tekeviin pinkkeihin asioihin.

Vispipuuroa voi valmistaa puolukoiden ohella muistakin marjoista sekä hedelmistä. Tämä punaviinimarjapuuro tekee makunystyröille erityisen hyvää. Lisäksi huttua lusikoimalla tulee hyvälle tuulelle MOT. Puuromarjat sain lahjaksi työkaveriltani, myös siitä tuli aikoinaan hirmu hyvä mieli. Ihan win-win-puuroa siis!

Hempeän pinkin värinsä vuoksi puuron ilmoittaminen lokakuun ruokahaasteeseen on enemmän kuin luontevaa. Reseptiskaban puitteissa ruokabloggaajilla (ja miksei ihan normaaleillakin tyypeillä) on mainio tilaisuus tehdä myös toisenlaistakin hyvää lahjoittamalla sopivaksi katsomansa summa Roosa nauha-keräykseen.  

Tarvitset:

1 l vettä
4 dl punaviinimarjoja
1 dl sokeria
1½ dl mannasuurimoita

Tee näin:
Kiehauta vesi, marjat ja sokeri kattilassa.

Lisää joukkoon mannasuurimot koko ajan sekoittaen.

Anna kiehua miedolla lämmöllä 10 minuutin ajan.

Sähkövatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi.

Tohotettua tyrniä

Heräteostin rasian tyrnejä ilman mitään suunnitelmia niiden hyödyntämisestä. Loota nakotti aikansa keittiössä ja siitä tuli ohikulkiessa nappaistua marja-pari vähän niin kuin vitamiinipillereiksi.

Sitten piti keksiä jotain jälkkäriä paprikarisotolle. Aikani pähkäiltyä päätin valmistaa ruokavieraille tyrnillä maustetut crème brûléet.

Varioin tyrnibrûléet loistavassa munakeittokirjassa olevaa paahtovanukasohjetta mukaillen korvaamalla reseptin pistaasitahnan tyrnisoseella. Periaatteessa ideani oli oikein hyvä, mutta käytännössä tyrnit olisi ehkä kannattanut laittaa vanukasmassaan jossain toisessa muodossa, vaikkapa mehuna. Tai sitten sosetta olisi pitänyt holvata mukaan pikkuisen vähemmän.

Muna kädessä (no oli pakko).

Soseen holtiton käyttö vaikutti vanukkaiden rakenteeseen tehden niistä kummallisen jauhoisia. Maku oli onneksi ihan siedettävä ja emäimelä tyrnilikööri avitti brûléiden lusikoimista tuulensuojiin.

Tyrnisoseeseen tarvitset:

3 dl tyrnimarjoja
½ dl sokeria
½ dl vettä

Lisäksi tarvitset:
2½ dl maitoa
2½ dl kermaa
75 g sokeria
5 munankeltuaista
ruskeaa ruokokidesokeria

Tee näin:
Valmista ensin tyrnisose. Keitä marjoja, sokeria ja vettä kunnes nesteet ovat lähes haihtuneet. Paseeraa seos siivilän läpi niin että kivet jäävät siivilään.

Laita uuni kuumenemaan 120-asteiseksi.

Kuumenna hitaasti maito, kerma, 50 g sokeria sekä noin puolet tyrnisoseesta (itse laitoin kaiken ja se oli liikaa) kattilassa kiehuvaksi.

Vatkaa loput sokerit keltuaisten kanssa kevyeksi vaahdoksi.

Heti kun maitoseos kiehahtaa, kaada se muna-sokerivaahdon joukkoon pienissä erissä koko ajan sekoittaen.

Kaada seos neljään uunivuokaan (halkaisija 15 cm) ja nosta ne uunipellille.

Kypsennä vanukkaita uunissa puolen tunnin ajan tai kunnes ne ovat hyytyneet. Anna vanukkaiden jäähtyä kunnolla.

Ripottele juuri ennen tarjoilua vanukkaiden pinnalle reipas kerros ruokokidesokeria ja tohota sokeri rapsakaksi. Tarjoa heti.

Punertaa marjat piirakan

Pääsin onnentyttönä osingoille työkaverini punaviinimarjasadosta ja lykkäsin herukat hetimiten pakastimeen. Ne ehtivät hädintuskin hyhmettyä kylmäsäilytyskalusteeni syövereissä, kun makeahammasta alkoi kolottaa ja tunsin vastustamatonta tarvetta leipasta marjapiirakkaa.

Kuukkeloimalla löysin Hesarin sivuilta kivan oloisen punaherukkapiiraan reseptin muutaman vuoden takaa. Omaksi hämmästyksekseni poikkesin nyt tavoistani ja noudatin ohjetta kirjaimellisesti. Aina ei vissiin tarvitsekaan tuunata? Vai olenkohan minä vain tulossa vanhaksi ja ennalta-arvattavaksi?

Alkuperäisessä ohjeessa tosin yllytettiin tarjoamaan punaherukkapiirasta lämpimänä vaniljajäätelön tai- kastikkeen kanssa kaiketikin sen vuoksi, että ilman lisäimelyyksiä leipomus saattaisi joidenkin mielestä maistua turhan happamalta. Omaan suuhuni torttu passasi hiukan haaleana ja ihan sellaisenaan, eivätkä sitä halulla natustelleet kahvitteluvieraatkaan kauheasti irvistelleet.

Sokerihumalahakuisuuden ohella leipomisviettiäni villitsi viimeviikonloppuiselta Inkoon keikaltani Kiurunpesästä hankittu paloautonpunainen retrovuoka, jota täytyi päästä testaamaan. Tulos? Ostos toimi piirasvuokana esimerkillisen hienosti! Taidankin sen kunniaksi osallistua tällä piirakalla elokuun ruokahaasteeseen.

Pohjaan tarvitset:
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
150 g voita
munan

Täytteeseen tarvitset:
2½ dl vaniljakastiketta
½ dl maitoa
1 dl sokeria
2 munaa
5 dl punaviinimarjoja

Muruseokseen tarvitset:
75 g voita
3 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 200-asteiseksi.

Sekoita pohjaa varten vehnäjauhot, leivinjauhe ja sokeri keskenään. Lisää joukkoon kuutioitu voi ja nypi seos murumaiseksi. Lisää joukkoon muna ja sekoita taikina tasaiseksi. Taputtele taikina leivinpaperoidun vuoan (noin 23 x 33 senttiä) pohjalle.

Sekoita täytettä varten vaniljakastike, maito, sokeri ja munat keskenään. Kaada seos taikinapohjalle ja ripottele marjat tasaisesti sen päälle.

Nypi muruseosta varten kuutioitu voi, kaurahiutaleet ja sokeri keskenään. Ripottele muruseos tasaisesti marjojen päälle.

Kypsennä piirasta uunissa noin 40 minuutttia kunnes pinta on kauniisti ruskistunut.

Wannabe-mustikkapyörre

Kuten kuvasta näkyy, daideellisten koristekiehkuroiden tekeminen ei ole ihan sitä vahvinta ydinosaamisaluettani. No eipä tämä mustikkainen juustokakku muistuta ulkoasultaan juuri muutenkaan BBC Good Foodin-sivuilla illistelevää esikuvaansa, mutta makunsa puolesta siitä tuli likimain täydellinen.

Tein kakusta vain puolikkaan annoksen. Pohjaksi murustelin herkullisia Biscuiterie de l'Abbayen hippikeksejä. Tuorejuustona käytin mascarponea, mutta juuston määrää pyöristin aika lailla alaspäin. En saanut guuglaamalla täysin yksiselitteisesti selville, mitä alkuperäisen ohjeen tykötarvelistalla mainittu soured cream on, joten huhuilin apuun keittiöni luottomiehen ja kaakku pelastui.

Tarvitset:
150 g keksejä
70 g voita
2 dl ruskeaa ruokosokeria
100 g metsämustikoita
½ tl maissijauhoja
250 g mascarponea
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl vaniljaesanssia
2 munaa
2 dl turkkilaista jogurttia

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keksinmurut ja voisula. Painele muru-voiseosta sormin leivinpaperilla vuoratun neliskanttisen (20 x 20 cm) vuoan pohjalle. Kypsennä uunissa 10 minuuttia ja anna jäähtyä.

Laita pari ruokalusikallista sokeria mustikoiden kanssa pieneen kattilaan. Kuumenna kattilaa, kunnes sokeri sulaa. Lisää joukkoon ruokalusikalliseen vettä sekoitetut maissijauhot, lisää lämpöä ja anna seoksen kuplia parin minuutin ajan. Anna jäähtyä.

Sähkövatkaa mascarpone isossa kulhossa pehmoiseksi. Lisää loput sokerit ja vatkaa lisää. Lisää vehnäjauhot, vanilja, munat ja jogurtti. Vatkaa seos tasaiseksi.

Kaada puolet juusto-jogurttiseoksesta jäähtyneelle pohjalle. Lusikoi sen päälle kaksi kolmasosaa mustikoista. Lisää mustikoiden päälle loput juusto-jogurttiseoksesta ja tasoita pinta. Ripsuttele loput mustikoista kakun päälle ja vetele pintaan daideellisia kierrekuvioita veitsellä tai cocktailtikulla.

Paista kakkua uunissa 10 minuuttia. Laske lämpö 110-asteeseen ja paista kakkua vielä puolisen tuntia. Käännä sen jälkeen lämmöt kokonaan pois ja anna kakun olla uunissa noin tunnin ajan. Avaa uunin luukku raolleen ja anna kakun ässehtiä uunissa vielä toisenkin tunnin ajan. Nosta kakku uunista ja kun se on kunnolla jäähtynyt, laita se jääkaappiin vähintään kolmeksi tunniksi.

Kaalimaasta kajahtaa

BREAKING NEWS! Kaikkien kaalisalaattien kantaäiti on löytynyt! Honest Cooking-sivustolta bongaamani ihanuus on niin orgastisen hyvää, että sitä kannattaa tehdä heti kättelyssä iso kattilallinen. Toistan: iso kattilallinen.

Kaali-avocadosalaatin alkuperäisessä ohjeessa normikaalin lisäksi tykötarvelistalla on myös ruusukaaleja, mutta niiden satoa alkaa ilmaantua myyntiin vasta parin viikon sisällä, kertoi Hietsun hallin vihannestäti. Ekaan versioon tuli siis pelkkää kesäkaalia ja siitä huolimatta se on ihan supercalifragilisticexpialidocious!

Tein tätä melko massiivisen annoksen saatuani toisen kaaliruoan uuniin kypsymään, mutta epäilen että huomenna salaatti jo loppuu. Seuraaviin satseihin maltan ehkä pilkkoa karpalot hiukan pienemmiksi. Ja sitä seuraaviin laitan niitä ruusukaalejakin.

Kastikkeeseen tarvitset:
1 dl riisiviinietikkaa
½ dl auringonkukkaöljyä
½ dl hunajaa
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl seesamiöljyä
1 tl srirachaa
suolaa

Lisäksi tarvitset:
3 avocadoa
12 dl kesäkaaliraastetta
kolmen kesäsipulin varret
puskan korianteria
1 dl kuivattuja karpaloita
2 rkl seesaminsiemeniä

Tee näin:
Vispaa kastikeainekset sekaisin isossa kulhossa (tai siinä kattilassa).

Pilko avocadot ensimmäisinä kastikkeen joukkoon, niin ne eivät tummu.

Lisää kulhoon raastettu kaali, silputut sipulinvarret ja korianterit (myös varret) sekä karpalot. Sekoita.

Ripottele tarjoiluvaiheessa salaatin päälle seesaminsiemeniä.

Kesä kakussa

Kerran kesässä on ihan pakko tehdä perinteistä mansikkakakkua, jossa ei saa olla mitään ylimääräisiä kotkotuksia. Tämän kakun täytteeseen tosin lipsahti snadisti tuoretta minttua, kun sitä sattui käsillä olemaan. Mansikat ja minttu ovat herkullinen makupari, mutta kakun voi toki leipaista mintuttakin.

Pohjan tein hyväksi havaitulla prinsessakakun ohjeella ainesten määrän puolittaen. Kahden munan mansikkakakusta riitti santsipaloineen spaghettipaellan jälkkäriksi kahdelle ja yksi muhkea viipale jäi vielä ehtoisalle emännälle seuraavan päivän iltapalaksi. 

Kakkupohjaan tarvitset:
2 munaa
1 dl sokeria
½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
voita
korppujauhoja

Lisäksi tarvitset:
4 dl mansikoita
½ dl sokeria
tuoretta minttua
2 dl kermaa
1 rkl tomusokeria

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.

Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnä- ja perunajauhot, leivinjauhe sekä vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhot varovasti käännellen muna-sokerivaahtoon.

Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan 18 senttimetrin kakkuvuoka. Kaada taikina vuokaan.

Paista kakkua ritilällä uunin alaosassa noin 40 minuuttia. Anna levätä vuoassa 5 minuuttia. Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä.

Putsaa ja pilko mansikat. Jätä jonkin verran kokonaisia marjoja koristeeksi.

Laita mansikat kulhoon ja lisää mukaan sokeri sekä silputtuja mintunlehtiä makusi mukaan. Sekoita hyvin ja anna mehustua, kunnes kakku on kypsynyt ja jäähtynyt.

Siivilöi mansikat, mutta älä valuta niistä irronnutta lientä viemäriin.

Halkaise jäähtynyt kakku ja kostuta alaosaa mansikkaliemellä. Lusikoi täytteeksi reilusti mansikoita ja laita kakun yläosa niiden päälle. Kostuta myös yläosaa hieman mansikkaliemellä.

Mausta kerma tomusokerilla ja vatkaa se vaahdoksi. Kuorruta kakku kermavaahdolla ja koristele kokonaisilla mansikoilla.

Epähedelmäsalaatti

Joko mansikoiden syönti alkaa kyllästyttää? Ei minuakaan! En harrasta mansikoiden pakastamista tai muunkaanlaista säilömistä, mutta näin sesongin ollessa päällä yritän vedellä niitä tuoreeltaan koko vuoden tarpeiksi.

Aika hyvin se on tänä vuonna onnistunutkin. Hellepäivänä litra mansikoita on mitä parhain lounasvaihtoehto ja jogurtilla, rahkalla, jätskillä tai kermavaahdolla tuunaten punaisista mollukoista saa kielen mennessään vieviä herkkuja. Se kesän pakollinen mansikkakakku on vielä tekemättä, mutta ei pitkään.

Mansikka sopii mukavasti myös suolaisiin salaatteihin ja viihtyy monien juustojen (brie, chèvre, feta, halloumi sekä sinihomejuustot) kaverina. Tässä Honest Cooking-sivuilta löytämässäni feta-mansikkasalaatissa juustona toimii siis feta.

Salaattina ohjeistettiin käyttämään lehtikaalia. Sitä ei vielä tunnu olevan saatavilla missään, joten korvasin sen mukavan rapsakalla romaine-salaatilla. Hienosti pelitti sekin.

Tarvitset:
pari kourallista romaine-salaatin lehtiä
1 rkl tuoretta minttua
2 dl mansikoita
70 g fetaa

Kastikkeeseen tarvitset:
1 rkl oliiviöljyä
½ rkl riisiviinietikkaa

Tee näin:
Revi salaatti ja silppua minttu. Putsaa ja puolita mansikat.

Sekoita salaatti, minttu ja mansikat. Murustele mukaan feta.

Sekoita öljy ja etikka keskenään. Kaada kastike salaattiin ja syö.