31. tammikuuta 2013

Jo joutui Armas-aika

Ihanaisen Armas-perheen uusin jäsen on maanantaina avattu Armas-Pikaruokala Helsinki (Kluuvin kauppahalli, Aleksanterinkatu 9). Pikaruokala on lajissaan toinen, ensimmäinen perustettiin jo viime kesänä Tampereen kauppahalliin.

Ravintolatonta tammikuutamme uhmaten kävimme Soppa-Hannan kanssa Armas-Pikaruokala Helsingin avajaisissa toissapäivänä. 
Paikalla oli myös itseoikeutetusti Armas-perheen isähahmo, maitopoika Heikki Ahopelto.
Avajaisvieraatkin saivat rintapieliinsä maitopoika- tai maitotyttö-tarrat.
Alkudrinksuina tarjottiin jogurttijuomia. Minä join vaniljaa ja Hanna tyrni-porkkanaa.
Heikki kertoi, että pikaruokaloista saa sekä aamiaista että lounasta Armas-perheen ideologian mukaan valmistettuina. Keittiössä käytetään suomalaisten pientuottajien raaka-aineita ja sapuskat tehdään alusta loppuun itse.

Koska meininki on kasvispainotteista, eivät hinnatkaan ole älyttömiä. Heikki totesikin, että lähiruoka mielletään kalliiksi syyttä suotta. Esimerkiksi monikäyttöiset juurekset maksavat vain murto-osan vaikkapa naudan sisäfileen hinnasta.

Kaikkein kiinnostavin Armas-Pikaruokaloiden lanseeraama lounastuote on mielestäni lähikebab, jonka täytteet vaihtelevat sesongin mukaan. Itsetehtyjen naan-leipien väliin saa muhennetun sipulin, salaattien ja soossien seuraksi valita liha-, kala- tai kasvistäytteen. Kebun voi syödä paikan päällä tai ottaa mukaan. Watch out kebab joints in Helsinki, there's a Nääs-kebab in town!
Maistiaisiksi lounasruoista saimme erilaisia leipiä, ylihyvää kylmäsavulohta sekä pumpulinpehmeää keittoa punajuuresta ja Savu-Hilma-juustosta. Kuulimme myös kauhuksemme, että Armas-juustojen valmistuksessa pidetään tällä hetkellä taukoa, mutta paussin luvattiin olevan vain väliaikaista.
Jälkkäriksi nautiskelimme vielä herkkupannaria ja kahvia.

Armas-Pikaruokala on tervetullut lisä Helsingin keskustan lounasravintolaskeneen. Kluuvin halli on aika lähellä työpaikkaani, joten uskon vierailevani lounaskebabilla melko usein.

29. tammikuuta 2013

Balkanbollar

Vihdoinkin sain aikaiseksi kokeilla tätä kiintoisaa ohjetta, jonka pummin kroatialaisiin naimisiin menneeltä entiseltä työtoveriltani. Kaverin vaimon kotimaassa sapuska tunnetaan nimellä cufte ja naapurikansalaisten suussa se vääntyy cuftaksi eivätkä koftan syöjätkään kaukana asu. Rakkaalla ruoalla on monta nimeä.

Yritin guuglata näiden kroatialaisten lihapullien reseptejä, mutta en löytänyt niitä sellaisilla kielillä, joita olisin ymmärtänyt. Kuvahaku sen sijaan listasi laajan arsenaalin samannäköisiä palleroita, joita itsekin sain kafrun ohjeistuksella aikaiseksi. 
Erityisen jänniä näistä lihapullista tekee mielestäni taikinaan laitettava raaka riisi. Myönnän epäilleeni homman toimivuutta, mutta pitkä kypsennysaika kyllä pehmentää riisit syöntikuntoon. Evään valmistuksessa kannattaa käyttää aika isoa kattilaa, sillä pullista on suotavaa pyöritellä kohtalaisen kookkaita, etteivät ne hajoile keitettäessä. Oheisista tykötarpeista syntyy 15 kolmivuotiaan tenavan nyrkin kokoista mötikkää. 

Lihapulliin käyttämäni nauta-sikajauhelihan miksasin omin kätösin suhteessa 50-50. Jälkiviisaasti voisi todeta, että seokseen olisi ehkä pitänyt laittaa hintsusti enemmän starwars-eläintä kuin säästöpossua, sillä pullilla oli pieniä vaikeuksia kestää kasassa.
Tarvitset:
400 g nauta-sikajauhelihaa
sipulin
2 valkosipulinkynttä
puskan persiljaa
kanamunan
1½ dl pitkäjyväistä riisiä
suolaa
mustapippuria
1½ l vettä
2 suippopaprikaa
100 g tomaattipyrettä

Tee näin:
Tee lihapullataikina sekoittamalla keskenään jauheliha, silputut sipuli, valkosipuli ja persilja sekä muna ja riisit. Mausta taikina suolalla ja pippurilla.

Pyörittele taikinasta kohtalaisen kokoisia palleroita.

Laita vesi isohkoon kattilaan ja pilko veteen paprikat. Kun vesi kiehuu, lisää joukkoon lihapullat. Anna porista miedolla lämmöllä tunnin verrran.

Lisää kattilaan tomaattipyre ja muhittele sapuskaa vielä puolisen tuntia.

Tarjoile lihapullien kanssa perunamuussia.

27. tammikuuta 2013

Ufo tarjosi smoothien

Minä ja smoothiet emme ole parhaimpia kavereita, enkä oikein osaa sanoa mistä se johtuu. Yhtenä syynä lienevät hifistelysmoothieihin sotkettavat asiat, joihin yleensä yhdistetään etuliite super-. Gojimarjat ynnä muut spirulinat ovat niin allekirjoittaneen epämukavuusalueella kuin vain mahdollista olla on.

Mutta mutta... männäviikolla jouduin ojentamaan smoothiepirulle pikkusormen, koska inttervepistä löytämäni satsumasmoothie vaikutti kerrassaan mahtavalta. Sitä jopa tituleerattiin oivalliseksi varokeinoksi flunssaa vastaan.

Oikaisin originaaliohjetta nesteiden osalta vähän ja lorottelin blenderiin kookos- ja mantelimaitoa suhteessa puolet ja puolet. Taateleita käytin ymmärtääkseni hiukan enemmän kuin käskettiin ja makumielessä vapauksien ottaminen kyllä kannatti.

Tässä yhteydessä on kyllä pakko kehua Crazy Jackin totaalisen kreisejä pehmeitä taateleita. Ne ovat koukuttavia, niitä saa ostaa ainakin Ruohonjuuresta ja tämä ei ole maksettu mainos.
Aika ufoa on myös kimakan pinkki (vai lieneekö värin nimi magenta?) turbopilli, jolla on kuitenkin perin kätevä ryystää paksua smoothieta tuulensuojaan. Missähän olisi myytävänä sellaisia värittömiä isoja pillejä, joka sopisivat paremmin kaltaiselleni hillitylle, keski-ikäiselle imijälle? Tiimarissa oli vain äreitä nuorisovärejä.

Martti Servolle ufo muuten tarjosi kaakaon.



Tarvitset:
3 satsumaa
banaanin
puolikkaan avocadon
2 dl kookosmaitoa
2 dl mantelimaitoa
4 kuivattua taatelia
puolikkaan sitruunan mehun

Tee näin:
Kuori ja lohko satsumat. Kuori ja paloittele myös banaani ja avocado. Laita lohkot ja palaset pakastimeen muutamaksi tunniksi.

Kolistele jäiset hedelmät blenderiin. Lisää joukkoon kaikki muutkin ainekset ja surraa tasaiseksi. Jos seos tuntuu kovin tanakalta, lisää kookos- tai mantelimaitoa kunnes smoothien koostumus on mieleisesi.

26. tammikuuta 2013

Väliaikasapuskaa

Eipä ole tässä viime päivinä ollut vapaa-ajan ongelmia, sillä Helsinkiä hemmotellaan taas DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla. Sen sijaan ruokahuoltoa on pitänyt pläänäillä etukäteen normaalia enemmän, koska ravintolattoman tammikuuni vuoksi haukkapala kahden esityspaikan välisellä siirtymällä olevassa kuppilassa ei ole ollut vaihtoehto.

Eväsleivillä, pehmeäksi kuivatuilla taateleilla ja kahvilla olen pärjännyt kiitettävästi. Tänään leffojen väliin jäi melkein kolmen tunnin paussi, joten ehdin pyörähtää kotona kokkaamassa muhevia avocadoquesadilloja.

Tykkään, että quesadilloissa on reippaasti täytteitä, vaikka niukemmin sisustettujen lettujen käsittely olisi paljon helpompaa. Yleensä quesadillat paistetaan rasvattomalla pannulla, mutta itse pidän rapeista kuorista, joten kypsennän ne nokareessa voita. No joo, on ehkä hiukan epäortodoksista, mutta olkoon.
Tarvitset:
2 tortillalettua
2 rkl tomaattimurskaa
puolikkaan pienestä punasipulista
puolikkaan avocadon
vihreää Tabascoa
suolaa
juustoa (käytin goudaa)
voita paistamiseen

Tee näin:
Levitä tomaattimurska toiselle letulle. Ripottele joukkoon pilkottu punasipuli.

Kuutioi avokado ja levittele kuutiot tomaattien päälle. Lisää letulle makusi mukaan vihreää Tabascoa ja suolaa.

Raasta tai höylää haluamasi määrä mielestäsi juustoa muiden täytteiden päälle ja peitä tekosesi toisella tortillaletulla.

Sulata nokare voita pannulla ja paista quesadillaa miedolla lämmöllä kunnes juusto on sulanut ja pinnat ovat molemmilta puolilta rapeita.

Anna quesadillan jäähtyä hieman ja leikkaa se neljään osaan. Syö.

21. tammikuuta 2013

Pakkasruokien parhaimmistoa

Nytpä on Kulinaarimurulassa jäänyt curryvaihde aika pahasti päälle, mutta ei se mitään. Viikonloppuna väsäsin possu-maapähkinäcurrya, jonka reseptin löysin BBC Good Foodin ehtymättömästä aarrearkusta. Jos tapanani olisi käyttää termiä "päräyttävä", niin väittäisin tätä kookoksen, maapähkinävoin, mausteiden, limen, korianterin ja sian yhdistelmää sen verran päräyttäväksi, että sitä syödessä meinasi lähteä taju!

Alkuperäisessä ohjeessa ruokaan kehoitetaan laittamaan thaimaalaista punaista currytahnaa. Ihan kelvollista sellaista voit ostaa purkkitavaranakin, mutta jos työstät maustesohjon tuoreista raaka-aineista omin pikku kätösin, niin saat siitä tuhat kertaa parempaa.
Chilitahnaa kannattaa tehdä kerralla hiukan isompi satsi. Se säilyy tiiviissä purkissa jääkaapissa muutaman viikon ajan. Töhnän voi myös pakastaa pienissä pusseissa tai jääpalamuoteissa. Punaisista chileistä tulee punaista tahnaa ja vihreistä chileistä saat vihreää tahnaa. Elementary, dear Watson.

Originaaliohjeessa possun kaveriksi curryyn laitettiin valjunmakuisia minimaisseja, joista en niin hirveästi perusta. Korvasin maissit sokeriherneillä ja olin eri tyytyväinen ratkaisuuni. Pelkän kookosmaidon sijasta hämmensin soossiin sekä kookosmaitoa että -kermaa, kuten tein taannoisessa munakoisocurryssakin

Sapuskasta tuli mukavan kipakkaa, joten päätin osallistua tällä pöperöllä tammikuun ruokahaasteeseen, jonka aiheena on chili. Teematykötarve on oikein ajankohtainen paristakin syystä: chili on vuoden 2013 vihannes ja kylmillä ilmoilla on mukava syödä lämmittäviä ruokia. 
Chilitahnaan tarvitset:
4 punaista chiliä
10 valkosipulinkynttä
kohtalaisen kokoisen mötikän inkivääriä
4 sitruunaruohonvartta

Lisäksi tarvitset:
kolme kevätsipulia
puskan tuoretta korianteria
lorauksen öljyä
400 g (luomu)possun paistia
4 rkl maapähkinävoita
1 rkl fariinisokeria
1 rkl soijaa
2 dl kookosmaitoa
2 dl kookoskermaa
1 dl vettä
150 g sokeriherneitä
limen

Tee näin:
Valmista ensin chilitahna. Paloittele chilit muutamaan osaan. Poista niistä siemenet ja sisäpuolen valkoiset osat, jos et halua tahnasta emätulista. Kuori valkosipulinkynnet ja inkivääri, paloittele nekin hieman  pienemmiksi palasiksi. Murskaa sitruunaruohojen paksummat päät veitsen lappeella ja silppua ne hakkelukseksi.

Teho- tai sauvasekoita kaikki chilitahnan ainekset muhjuksi. Tähän ruokaan tarvitset 4 ruokalusikallista mausteseosta.

Leikkaa kevätsipulit ja korianterin varret silpuksi (säästä korianterin lehdet ruoan koristeluun). Kuumenna öljy isossa pannussa. Kypsennä sipuleita ja korianterinvarsia öljyssä noin minuutin ajan. Lisää suikaloitu possu ja anna lihapalojen ruskistua.

Lisää pannulle chilitahna (4 rkl) sekä maapähkinävoi. Sekoita hyvin ja lisää pannulle sokeri, soija, kookosmaito ja -kerma sekä vesi. Sekoita ja anna pöhistä lempeällä lämmöllä vartin verran välillä soossia hämmentäen.

Sekoita lopuksi joukkoon sokeriherneet ja limen mehu. Tarkista maku ja ripottele korianterin lehdet curryn koristeeksi. Tarjoa jasmiiniriisin kanssa.

19. tammikuuta 2013

Umamisoossia

Minulla on tapana lykätä loppuunraastettujen parmesan-palojen jämät pakastimeen odottamaan tomaattikastikkeen keittohetkeä. Juustonkannikat antavat soossiin uskomattoman paljon makua!
Koska tomaatti ja juusto ovat jo itsessään umamipitoisia asioita, voisi oikeastaan sanoa, että kastikkeessa on julma määrä umamia, tuota viidettä perusmakua.

Tämä on mainio kastike pastalle tai pizzapohjaan. Ohjeen mukaisesta satsista riitti tavaraa kahden hengen pasta-ateriaan ja yhteen pizzaan. Soossi säilyy jääkapissa jonkin aikaa ja sitä voi myös käyttää mausteena tomaattipyreen tapaan. 
Tarvitset:
sipulin
valkosipulinkynnen
oliiviöljyä
390 g tomaattimurskaa
1 dl vettä 
ripauksen sokeria
juustonkannikoita
tuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Kuori ja paloittele sipuli ja valkosipuli. 

Kuumenna öljy kattilassa ja freesaa sipuleita siinä hetki. 

Lisää joukkoon tomaattimurska, vesi, sokeri ja juustot. Kiehauta seos ja anna sen pöhistä miedolla lämmöllä puolisen tuntia.

Ongi juustopalat soossista ja sauvasekoita kastike tasaiseksi. 

Mausta kastike silputulla basilikalla, suolalla ja pippurilla.
Ruokabloggaajat taikoivat toukokuussa 2012 hävikkiä herkuiksi, mutta ajaton teema elää ja voi yhä hyvin Facebookissa.

Ikivihreä herkku

Kyllä täällä on syöty viime aikoina paljon muutakin kuin possua! Tai no, onhan tässä parsakaalisalaatissa pekoniakin (mikä tunnetusti tekee kaikesta parempaa).

Itse asiassa tätä tulee kokattua melko säännöllisin väliajoin, mutta reseptihakemistoa väsätessäni tajusin, että sen ohjetta ei löytynyt blogistani. Samantyyppistä salaattia on vuosien varrella valmistettu monissa blogeissa erilaisina variaatioina, yleisimmin joukkoon on lisätty cashew-pähkinöitä tai (marinoitua) punasipulia.

Itse olen tykästynyt Jamie Oliverin versioon. Tällä kertaa puolitin ainesten määrän ja satsista riitti salaattia kahdelle aterialle. Korvasin myös ruohosipulin purjolla, kun sitä sattui jääkaapista löytymään.

Tähän sapuskaan voit mainiosti käyttää sekä parsakaaalin kukinnot että varsiosan. Tai tehdä kuten minä tein ja pilkkoa varren toisenlaiseen salaattiin.
Tarvitset:
parsakaalin
3 siivua pekonia
kourallisen kirsikkatomaatteja
parin sentin pätkän purjoa

Kastikkeeseen tarvitset:
puolikkaan valkosipulinkynnen
1 tl Dijon-sinappia
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Leikkaa parsakaalin kukinnot irti varresta ja paloittele ne näteiksi suupaloiksi.

Kiehauta kattilassa vettä ja lisää joukkoon suolaa. Kippaa parsakaalit kiehuvaan veteen ja ryöppää niitä minuutin ajan. Kaada parsakaaliit siivilään ja levittele ne kuivumaan keittiöpyyhkeen päälle.

Leikkaa pekonit ohuiksi siivuiksi ja paista ne pannulla murusiksi.

Silppua purjo pieneksi hakkelukseksi ja leikkaa tomaatit neljään osaan.

Raasta puolet valkosipulinkynnestä isoon kulhoon. Lisää joukkoon loput kastikkeen ainekset (jos pannulle on jäänyt pekoninrasvaa, lisää sekin mukaan). Sekoita hyvin.

Lisää kastikkeen joukkoon parsakaalit, pekonimurut, tomaatit ja purjo. Sekoita hyvin ja syö.

18. tammikuuta 2013

Äijäruokaa

Kun kylään on tulossa lihaa syövä heteromies ja pakastimessa on reilusti sianpaloja, niin onnistuneen ruokailukokemuksen tuottaminen on aika yksinkertaista. Simppeli on myös tämä paahdettujen possunpotkien resepti.

Tuhdit paahtopotkani lienevät läheisempää sukua Schweinshaxelle kuin Eisbeinille, sillä valmistin ne alusta loppuun uunissa. Ymmärrykseni mukaan Schweinshaxe sekä keitetään että uunitetaan, mutta Eisben pelkästään keitellään kypsiksi. Tai sitten ei. Saksalaiset ovat vähän hassuja.

Joka tapauksessa sian kinttujen erinomaisuuden salaisuus on piiiiiitkä muhittelu ja loppumetreillä tapahtuva grillivastustelu, jonka ansiosta nahkakin rapsakoituu aivan järisyttävän herkulliseksi. Lorottelin uunivuokaan myös ranskalaista siideriä, johon possumehut sekoittuivat muodostaen ihanan soossipohjan. 

Kastikkeen lisäksi tarjoilin lihakimpaleen lisukkeena lämmitettyä hapankaalia. Potkat olivat melko jykeviä - sain tuhottu omasta annoksestani noin puolet. Jämälihoista tein sitä mitä jämälihoista yleensä teen eli pastakastiketta.
Tarvitset:
2 (luomu)possun potkaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
3-5 dl siideriä

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 150-asteiseksi.

Kuivaa huoneenlämpöiset potkat ja hiero niihin oliiviöljyä, suolaa ja pippuria.

Laita potkat uuninkestävään astiaan ja lorota joukkoon kolmisen desiä siideriä.

Kypsennä potkia uunissa kolme tuntia. Käännä niitä noin paistamisen puolivälissä ja lisää vuokaan siideriä tarvittaessa.

Käännä lopuksi uunin grillivastukset päälle ja höngät kaakkoon. Kärtsää nahkoihin rapeutta noin kymmenen minuutin ajan.

Siivilöi astiassa oleva neste ja suurusta se kastikkeeksi voi-vehnäjauhoseoksella.

17. tammikuuta 2013

Kreikan possu, possu Kreikan

Ravintolaton kuukauteni on jo puolessa välissä eikä tee tiukkaakaan. Not. Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että rahaa ei ole kulunut niin paljon kuin yleensä ja viinien tissuttelukin on vähentynyt. Lisäksi pakastimeen on tullut lisää väljyyttä, kun olen systemaattisesti syönyt sitä tyhjemmäksi.
Koska valtaosa pakasteistani on possua, olen guuglaillut sikareseptejä kohtuullisen aktiivisesti. Yksi löydöistäni on tämä Ruokalan ohje, joka osoittautui ihan helmeksi.

Possunkyljykset kreikkalaisittain kasaa samaan vuokaan monta lempimakuani: sitruunan, rosmariinin, fetan, valkosipulin, tomaatin ja tietty sian. Omana lisäyksenäni nakkasin mukaan jääkaapissa ähöttäneen oliviipurkin pohjat herkullisin seurauksin.
Alkuperäisessä ohjeessa yllytetään lorottamaan muiden tykötarpeiden joukkoon kolme desiä valkoviiniä, mutta mielestäni nestettä oli ihan liikaa. Kun kokkaan tätä seuraavan kerran, niin pari desiä saa riittää. Myös paistoaika oli ainakin minun uunissani ohjeistettua pidempi, sillä potut jäivät pikkuisen liian al denteiksi tunnin kypsennyksellä.

Valkoviinivalinnallani tuin osaltani talousvaikeuksien kanssa taistelevaa Kreikkaa, sillä kriteereillä "Valkoviinit + Kreikka + Kuiva"  Alkon sivujen tuotehaku antoi peräti yhden tuloksen, joka ei ollut retsinaa. Mantinia Haggipavlu Moschofileroa oli oikein kiva siemailla myös ruokajuomana.
Tarvitset:
5 (luomu)possun kyljystä
sitruunan
4 tl kuivattua minttua
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
2 dl (kreikkalaista) kuivaa valkoviiniä
5 perunaa
4 valkosipulinkynttä
4 tomaattia
2 paprikaa
kourallisen kivettömiä kalamata-oliiveja
tuoretta rosmariinia
200 g fetaa

Tee näin:
Hiero kyljyksiin raastettua sitruunankuorta- sekä mehua, minttua, suolaa ja pippuria. Anna maustua jääkaapissa yön yli.

Laita uuni lämpenemään 180-asteiseksi.

Kuumenna tilkka oliiviöljyä paistinpannussa ja ruskista kyljykset molemmilta puoliltaan kauniin värisiksi. 

Ota kyljykset pois paistinpannulta ja holauta viini tilalle. Anna viinin kiehahtaa ja ota pannu pois liedeltä.

Kuori ja viipaloi perunat sekä valkosipulinkynnet. Lohko tomaatit ja paprikat.

Laita uuninkestävään astiaan kerroksittain peruna- ja valkosipuliviipaleita, tomaatti- ja paprikalohkoja, oliiveja, rosmariinia sekä murusteltua fetaa.

Lisää joukkoon paistinpannulla oleva viini ja asettele kyljykset koko komeuden päälle.

Kypsennä ruokaa uunissa tunnista puoleentoista kunnes perunat ovat pehmenneet. Jos kyljykset uhkaavat kuivahtaa tai kärtsätä kesken kaiken, niin peitä vuoka foliolla uunituksen puolivälissä.

13. tammikuuta 2013

Lempeää lämpöä lautasella

Taannoisella thaidinnerillä pääroolia esittänyt munakoisocurry oli niin tolkuttoman hyvää, että se meinasi viedä kielen mennessään. Pahaa sanottavaa ei tosin ole samalla aterialla nautituista thaimaalaisesta possusalaatista tai minttusokeroiduista ananaksistakaan.

Vaikka curryjen kotiseuduilla on yleensä ja varsinkin tähän aikaan vuodesta Suomea huomattavasti hikisemmät olosuhteet, niin mielestäni nämä sekä lempeän chiliset että kermaisen kookoksiset kastikkeet ovat erinomaisia talviruokia.
Munakoisocurryn ohjeen löysin BBC Good Food-sivustolta. Käytin hiukan vähemmän chiliä kuin reseptissä käskettiin ja pienten salottisipuleiden sijasta pilkoin suurempia banaanisalottisipuleita, joten niitä riitti pienempikin määrä.

Tykkään lorotella curryihin kookosmaidon- ja kerman sekoitusta, se tuo soossiin mukavaa muhevuutta. Myös tässä ohjeessa käytin molempia.

Munakoisojen rakenne tuo sapuskaan tuhtia suutuntumaa ja uskoisin, että tämä kasvisruoka voisi kelvata krantuimmallekin lihansyöjälle. Varsinkin, jos kyytipoikana on tarjolla Kungfu Girl Rieslingia, joka passasi varsin mallikkaasti curryn vahvojen makujen kumppaniksi.  
Tarvitset:
2 punaista chiliä
6 valkosipulinkynttä
muutaman sentin pätkän inkivääriä
2 sitruunaruohonvartta
600 g munakoisoja
2 rkl  kurkumaa
1 tl chilijauhetta
öljyä
1 rkl ruskeaa ruokosokeria
2 banaanisalottisipulia
1-2 rkl kalakastiketta
2 dl kookosmaitoa
2 dl kookoskermaa
1 dl vettä
tuoretta korianteria

Tee näin:
Poista chilistä siemenet. Kuori valkosipulit sekä inkivääri. Paloittele chili, valkosipulit, inkivääri ja sitruunaruoho. Laita palat blenderiin ja surraa karkeaksi tahnaksi.

Halkaise munakoisot pitkittäin. Halkaise myös puolikkaat pitkittäin ja paloittele lohkot muutamaan osaan.

Sekoita kurkuma ja chilijauhe keskenään. Pyörittele munakoisopaloja seoksessa siten, että koisot ovat kauttaaltaan mausteiden peitossa. 

Kuumenna öljy pannussa ja ruskista munakoisot nopeasti pannulla parissa erässä. Poista koisot pannulta.

Lisää pannulle tilkka öljyä ja kypsennä chili-valkosipuli-inkivääri-sitruunaruohotahnaa siinä hetken ajan. Lisää  joukkoon sokeri sekä pilkotut salottisipulit. Anna pöhistä viitisen minuuttia.

Lisää pannulle munakoisot, kalakastike, kookosmaito ja -kerma sekä vesi. Sekoita hyvin ja anna nesteen kiehahtaa. Kypsennä miedolla lämmöllä noin vartin verran.

Tarkista suola ja koristele tuoreella korianterisilpulla. Tarjoile jasmiiniriisin kanssa.

10. tammikuuta 2013

Thaimaalaista sikailua

Ei, en ole ollut reissussa, otsikkogeneraattorini vaan pyörii just nyt vähän hitaasti. Jutun juoni on se, että kestitsin tässä eräänä iltana kafruani kaakkoisaasialaisittain. Pääruoaksi kokkasin muhevaa munakoisocurrya ja jälkimakeana tarjoilin raikasta minttusokeroitua ananasta.

Alkuvauhtia otimme thaimaalaisesta possusalaatista. Sapuska lupsahtaa ehkä kuitenkin salaatteja sujuvammin rullattujen ruokien kategoriaan, sillä se saatetaan syömäkuntoon käärimällä maapähkinäistä jauhelihamössöä, limen mehua sekä Srirachaa salaatinlehtiin. Kirjaimellisesti aivan sikahyvää!
Tämäkin mahtiohjeen löysin Food&Wine-lehden sivuilta. Säädin originaalireseptin tykötarpeiden määrä jonkin verran alaspäin, sillä ruokailijoita oli vain kaksi (ja siitä huolimatta tästä jäi jämiä reilun lounaan verran). 

Food&Wine suosittelee possusalaatin kaveriksi valkoviiniä, joka on "tangy and sweet." Nuo kriteerit täytti loistavasti vuoden 2012 viiniksi valittu Kungfu Girl Riesling.   
Tarvitset:
400 g (luomu)possun jauhelihaa
valkosipulinkynnen
salottisipulin
chilin
limen
1-2 rkl kalakastketta
1 tl ruskeaa ruokosokeria
1-2 tl Srirachaa 
lorauksen öljyä
suolaa
mustapippuria
1 dl tuoretta korianteria
1 dl tuoretta minttua
1 dl suolapähkinöitä

Lisäksi tarvitset:
salaatinlehtiä
limelohkoja
Srirachaa

Tee näin:
Sekoita kulhossa jauheliha sekä pilkotut valkosipuli, sipuli ja chili (josta on poistettu siemenet).

Sekoita toisessa kulhossa limen mehu, kalakastike, sokeri ja chilikastike.

Kuumenna öljy pannulla ja paista jauhelihaseos kypsiksi murusiksi. Ota pannu pois liedeltä ja sekoita murujen joukkoon mausteliemi. Rouhaise sekaan muutama kierros suolaa ja pippuria. Anna maustua viitisen minuuttia.

Silppua korianteri ja minttu. Sekoita yrtit jauhelihaan ja kaada seos tarjoiluastiaan. Pilko suolapähkinät ja ripottele pähkinämurskaa lihaläjän päälle.

Tarjoile heti salaatinlehtien, limelohkojen ja chilisoossin kanssa.

5. tammikuuta 2013

Päivän salaatti

Parsakaali on mahtava vihannes ja mielestäni parasta siinä on nimenomaan varsi. Ovat kukinnotkin toki hyviä, mutta varressa on oma viehätyksensä, joskin se vaati yläpäätä hiukan pidemmän kypsennysajan. Pois niitä ei kannata missään nimessä heittää.

Varsia voi mainiosti vedellä myös raakana vaikkapa rouskuvan rapsakan broccoli slaw'n muodossa. Bongasin mahtisalaatin ohjeen Food&Wine-lehden verkkosivuilta ja siitä taisi tulla ensikokeilulla slaw-suosikkini.

Tämänkertaiset tuunaukseni olivat perin pieniä, mutta myös tykötarpeiden määrä oli snadisti vähäisempi kuin alkuperäisreseptissä. Pelkkien auringonkukansiementen sijasta villiinnyin sirottelemaan salaattiin siemensekoitusta, jossa oli myös kurpitsan- ja pinjasiemeniä. Lirautin soossiin myös pikkuisen seesamiöljyä, koska se on hyvää ja ajattelin sen sopivan kastikkeen muihin makuihin.

Ja sopihan se, itse asiassa aivan järjettömän hienosti! Broccoli slaw toimii mukavasti lihan tai kalan (kuvassa kaistale loimulohta) lisukkeena, mutta sitä voi haarukoida tuulensuojaan ihan pelkiltäänkin.
Tarvitset:
500 g parsakaalin varsia
ison porkkanan
kevätsipulin
tuoretta korianteria
auringonkukan-/kurpitsan-/pinjansiemeniä

Kastikkeeseen tarvitset:
3 rkl majoneesia
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl öljyä
tuoretta inkivääriä
suolaa
mustapippuria
lirauksen seesamiöljyä

Tee näin:
Leikkaa parsakaalin varret ja porkkana ohuiksi julienne-suikaleiksi. Suikaloi myös kevätsipuli ja silppua korianteria sen verran kuin mielestäsi on kohtuullista.

Sekoita kulhossa majoneesi, etikka ja öljy keskenään. Raasta soossin joukkoon noin teelusikallisen verran inkivääriä. Mausta kastike suolalla, pippurilla sekä lirauksella seesamiöljyä.

Lisää parsakaalit, porkkanat, kevätsipuli ja korianterisilppu kastikekulhoon. Sekoita hyvin ja koristele haluamillasi siemenillä.
Ruokabloggaajat taikoivat toukokuussa 2012 hävikkiä herkuiksi, mutta ajaton teema elää ja voi yhä hyvin Facebookissa.

3. tammikuuta 2013

Kilinkolinlihapullat

Näitä mustatorvisienilihapullia minun on ollut tarkoitus tehdä siitä saakka, kun ne ilmoitettiin Vatsasekaisin kilinkolin-blogista viime elokuiseen sienihaasteeseen. Eilen pääsin jo melkein laittamaan käteni taikinaan, mutta sitten tulikin akuutti tarve kokata jauhelihakastiketta.

No tuunasinko alkuperäisreseptiä? Toki, koska kesäsipulinvarsia ei ollut saatavilla (korvasin ne purjolla) ja tuore timjami unohtui harmillisesti ostoslistalta (en pannut kuivattua korvikkeeksi). Soijakastiketta en lorotellut taikinaan enkä soossiin, josta jätin vehnäjauhotkin pois. Mustatorvisienet olivat kuivattua kamaa ja käyttämäni keittiöalkohooli oli sherryä. Ja pannulla paistoin enkä uunissa.
Työstin lihapullia puoli annosta, sillä sen verran lihaa oli jäljellä eilen sulattamastani puolen kilon kalikasta, joka on jauhettu Metsäojan tilan ylämaankarjan edustajasta. En tiedä, oliko kaverilla nimeä, mutta sen tiedän, että ennen lihapulliksi päätymistä tyyppi sai käyskennellä pitkin tantereita ja syödä heinää.

Normi-Dijon oli myös päässyt loppumaan, joten sekoitin lihapullataikinaan Chablis'lla ja huhtasienillä maustettua sinappia, joka on ihan killerihyvää. Erinomaisia olivat itse lihapullatkin, näitä tulee takuulla tehtyä uudestaan! Ohjeen mukaisista määristä saa pyöriteltyä 10 keskikokoisehkoa palleroa.
Tarvitset:
1 dl kuivattuja mustatorvisieniä
vettä
muutaman sentin pätkän purjon vihreää osaa
valkosipulinkynnen 
voita 
200 g (luomu)naudan jauhelihaa
1 tl Dijon-sinappia 
lirauksen kermaa
suolaa
mustapippuria 

Kastikkeeseen tarvitset:
lorauksen sherryä
1 dl kermaa

Tee näin:
Laita sienet likoamaan runsaaseen veteen ainakin pariksi tunniksi. Kun sienet ovat pehmenneet, puristele niistä liotusvedet pois (nestettä ei kannata heittää pois, sen voi käyttää vaikka risottoon).

Silppua sienet, purjo ja valkosipuli. Freesaa silppuja (säästä osa purjosta koristeeksi) voissa pannulla, kunnes loputkin nesteet ovat haihtuneet sienistä. Anna jäähtyä.

Sekoita jauhelihaan sinappi, kerma sekä kaksi kolmasosaa sieni-sipuliseoksesta. Mausta taikina suolalla ja mustapippurilla.

Pyörittele taikinasta kostein käsin lihapullia ja paista ne voissa pannulla.

Poista kypsät lihapullat pannulta. Paista loppua sienisilppua pannulla hetken verran. Kaada joukkoon sherry ja kerma. Anna kastikeen kiehua kasaan ja palauta lopuksi lihapullat pannulle. Koristele purjolla, jos siltä tuntuu.

2. tammikuuta 2013

Helppo, helpompi, jauhelihakastike

Juhlapyhät on nyt lusittu ja paluu arkeen on alkanut. Minulla ei ole ollut tapana tehdä mitään uudenvuodenlupauksia, mutta nyt päätimme Soppa-Hannan kanssa viettää ravintolattoman kuukauden. Itse asiassa sen piti olla jo marraskuu, mutta siihen tuli sitten sovittua kaikenlaista ja joulukuukaan ei oikein tuntunut hyvältä vaihtoehdolta.

Omalla kohdallani ravintolattomuus EI tarkoita tipatonta tammikuuta, vaan sitä, etten käy koko kuussa ravintoloissa syömässä. Suurimpina syinä tähän päätökseen ovat umpitäysi pakastin ja hirmuinen ritirimpsu kokeilemattomia uusia ruokaohjeita. 

Olin valinnut tämänpäiväiseksi kotikokkailun kohteeksi mustatorvisienilihapullat, mutta luettuani suomalaisten suosikkiruoista kertovan uutisen muutin mieleni ja työstinkin jauhelihakastiketta. Ei mitään vaikesta lausuttavaa bolognesea vaan perussoossia.

Tai perus ja perus. Ei tämä sitä kaikkein autenttisinta vehnäjauhoilla suurustettavaa kastiketta ole, mutta maku on varsin perinteinen. Reseptin mukaisesta satsista söin itseni ähkyyn ja aimo läjä evästä jäi  vielä huomiseksi työpaikkalounaaksi.
Tarvitset:
pienehkön sipulin
nokareen voita
300 g (luomu)naudan jauhelihaa
1-2 rkl vasikanfondia
1 dl kermaa

Tee näin:
Pilko sipuli ja freesaa silppua voissa pannulla.

Murustele joukkoon jauheliha ja ruskista lihakikkareet.

Lisää pannulle makusi mukainen määrä fondia sekä kerma.

Anna kerman kiehua kasaan, kunnes kastike hieman saostuu.

Syö pastan, perunamuussin tai keitettyjen pottujen kanssa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...