30. maaliskuuta 2011

Klassisesti Kosmoksessa

Sovimme parin ex-työkaverin kanssa perinteiset puolivuotistreffimme eiliseksi Kosmokseen (Kalevankatu 3), yhteen Helsingin perinteisimmistä valkoisten pöytäliinojen ravintoloista.

Kosmos on ihastuttava reliikki, josta allekirjoittaneelle tulee mieleen Dubrovnik elokuvasta Kauas pilvet karkaavat. Aki Kaurismäellä on muuten Kosmoksessa nimikkoannoskin. Se on hummerikastikkeella kuorrutettua kuhaa ja ravunpyrstöjä à la Aki Kaurismäki.
 Alkuun söin optimaalisen rapean ja rasvaisen blinin siianmädin, punasipulin ja smetanan kanssa. Ja palanpainikkeeksi Linie-akvaviittia.
Pääpöperöksi nautiskelin kateenkorvaa currylla maustetun kerma-portviinikastikkeen ja savuporobiittien kera. Tykkäsin, mutta uskoisin annoksen toimivan paremmin ilman currya.
Jälkkärilistalta tilasin Grand Marnierilla maustetun crème brûléen, joka oli juuri niin namia kuin miltä se kuulostaakin.

Alkushampanja, sapuskat, akvaviitti ja lasi punaviiniä maksoivat yhteensä noin 80 euroa.

16. maaliskuuta 2011

Pubiruoka- ja pihviviikonloppu Tampereella

Viime aikoina kotikokkailut ovat jääneet paitsioon, koska olen luuhannut ulkoruokittavana milloin missäkin. Viikonloppuna ravitsin itseäni tamperelaisilla sapuskoilla. Myös kulttuurin nälkä tuli tällä reissulla taltutettua.


Hyvin syöminen alkoi jo junassa matkakumppanin tekemillä eväillä ja prinsessapillillä juodulla skumpalla. Syntymäpäiväni äärimmäisestä läheisyydestä johtuen minulle ojennettiin lahjapaketoitu suolatiili, jonka toimiivuutta tulen testaamaan mahdollisimman pian.

Perjantain teatteripläjäyksen jälkeen pyrimme aterioimaan legendaariseen Ohranjyvään (jossa muuten vietetään kerran kuussa läskisoosi-maanantaita, seuraava on ensi viikolla!). Ohranjyvän kokki oli kuitenkin karannut jo kymmeneltä, joten suuntasimme Oluthuone Esplanadiin (Hämeenpuisto 27), jonka keittiössä satsataan kotimaisiin ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin.


Esplanadi osoittautui loistopaikaksi. Nauttimani haudutettu ankankoipi sekä spelttihelmistä tehty herkkutattirisotto olivat tajunnan räjäyttävän hyviä. Hinta-laatusuhde oli eväässä kohdallaan, sillä ruoka ja suositusolut (Koskipanimon Tähti IV) maksoivat 26 euroa.


Lievän dagen efterin starttasimme ehtoisten isäntiemme organiseeraamalla brunssilla. Uuden uutukaiselle pöydälle katettiin muiden muassa pannukakkuja tykötarpeineen, graavilohta, jännää liekkikakkua, hedelmäsalaattia, mehuja ja suklaata. Kiitos kaunis kestityksestä vielä kertaalleen!


Brunssin jälkeen vahvistimme hahmojamme nestemäisellä välipalalla Plevanssa ennen huuhaanäyttelyä ja arkistojen aarredokumentteja. Janojuomaksi valitsin virkistävää panimosimaa.


Iltasyömingit pidettiin pienessä Gastropub Tuulensuussa (Hämeenpuisto 23). Yllytettynä valitsin listalta Mitrailletten eli julman kokoisen nakkisämpylän, joka oli peitetty vuorella ranskalaisia.

Potut olivat kyllä herkullisia, mutta liika on liikaa. Hod dogin makkara puolestaan maistui mukavan mausteiselle. Olut ja hodari maksoivat yhteensä 20 euroa eli hinnoittelu on varsin kohtuullista.


Tuulensuussa tarjoillaan myös absinttia, joten sitä oli pakko saada jälkkäriksi.

Vihreän viinan siivittämänä visioin muun retkueen kanssa YhtenäisSuomea, jossa ruokana on aina perunaa, lihaa ja kastiketta (ja jälkiruoaksi kiisseliä) ja jonka virallisia artisteja ovat Lauri Tähkä, Kaija Koo ja Popeda esittäen ainoastaan Finnhitsejä ja Sibeliusta. YhtenäisSuomen sääntölinjaukset jatkuvat vielä, vaaleihin mennessä pitäisi olla valmista.


Sunnuntaina söimme Café Siilinkarissa (Hämeenkatu 9) aamiaiseksi pärämätsejä. Näitä mielenkiintoisia lihapiiraita on tarjoiltu kahvilassa koko sen 50-vuotisen olemassaolon ajan. Alkujaan tataarien kehittämien pärämätsien voimin jaksoimme tallustella visiitille Lenin-museoon.


Reissun päätösruokailupaikka oli kovasti hypetetty Stefan's Steakhouse (Kehräsaari). Ravintola on ollut auki viikon verran ja pikkulinnut ovat laulaneet tason olleen vaihtelevaa.

Ameriikan Top Chef-finalistin nimikkopaikka ei ollut ylimaallisen upea kokemus, mutta ruoka oli ihan kelvollista. Pihvikonsepti on kiva ja tulevaan YhtenäisSuomeen sopiva: listalta voit valita haluamasi kokoisen lihapalan sekä mieleisesi kastikkeen ja lisukkeet.


Valitsin 150 gramman sisäfileebiitin kotimaisesta lehmästä, valkosipuli-persiljavoita sekä siitakesienistä, pekonista ja sipulista paistetun seoksen. Pihvi oli hiukan haalea ja snadisti toivomaani medium miinusta kypsempi. Voinappiin oli laitettu melko ujosti valkosipulia, olisin kestänyt enemmänkin.


Jälkiruoka sen sijaan oli herkkua. Baked Alaskassa oli ihanaa Tampereen jäätelötehtaan valmistamaa kookosjäätelöä. Omnomnom!

Ruokailu Stefanilla (safkat plus lasi cavaa ja lasi punkkua) kustansi 50 euroa. Jännä nähdä, miten homma lähtee käyntiin alkukangertelujen jälkeen. Paikalla on etunaan loistava sijainti ja terassi kosken partaalla vetää varmasti kesällä väkeä kuin hevonkakka kärpäsiä.

Tampereella oli taas älyttömän mukava käydä, vaikka retki saikin loppumetreillään ikävän käänteen, kun joku kirottu pitkäkyntinen pihisti lompakkoni rautatieasemalla. Kotimatka sujui rattoisasti korttien kuoletuspuheluita soitellen. Shit happens.

10. maaliskuuta 2011

Laimeahko Lupolo

Tänään tuli testattua kaikkien huulilla oleva Lupolo (Punavuorenkatu 3) semi-työperäisessä dinneröintisessiossa. Elviiran tilalle pullahtaneessa Lupolossa oli  jääpalakone rikki ja aperitiivi-geetee olisi kyllä kaivannut viilennystä. Henkilökunnan edustaja ei myöskään osannut kertoa, mitä ginejä heillä myydään.
Kipot ja kupit-osastolta tilattiin pöydän täydeltä tavaraa: artisokka-pistaasipestoa, katkarapuja sahramiaiolissa, chilioliiveja, lämpimiä retiisejä yrttivoissa, kampasimpukoita sekä carpaccioa ja grillattuja kasviksia. Mukavia makuja, joista retiisit sopivat omaan suuhuni parhaiten. Kippojen hinnat vaihtelivat 3-6 euron välillä.
Pääruoaksi otin päivän kalaa, joka oli muikkua. Muikut olivat seesamipaneroituja ja niiden kaverina tarjoiltiin taatelisosetta ja bulguria. Ei huonoa, mutta ei mitenkään ikimuistoisen erinomaistakaan. Annoksen hinta oli alle 20 euroa.
Lupolossa lasku tuodaan pöytään kivassa kirjarasiassa. Laskun loppusummasta minulle ei ole käsitystä, koska sen kuittasi seurueemme ehtoinen isäntä. Kiitokset siitä!

5. maaliskuuta 2011

Eläköön suomalainen ruokakulttuuri!

Kalevalan päivänä juhlittiin suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman SRE:n merkeissä. Paikalla oli auditoriollinen suomalaisen ruoan arvostuksen edistämistalkoisiin tavalla tai toisella osallistuneita tahoja. Tilaisuudessa julkistettiin myös uutinen Helsingin yliopistoon perustettavasta vakituisesta ruokakulttuuriprofessuurista.


Itse edustin kekkereissä kuukauden ruokabloggaajia, joista kiitettävän moni muukin oli saapunut paikalle. Oli mukava havaita, että meidänkin panoksemme hyvän ruoan syömisen ilosanoman välittäjinä oli huomioitu ohjelman pääsihteerin Marja Innasen esityksessä, jossa hän summasi yhteen SRE:n keskeisiä saavutuksia.

Niistä itselleni jäi parhaiten mieleen ala-asteikäisille suunnattu Makukoulu-konsepti, jossa pirpanat pääsevät tutustumaan kaikilla aisteillaan erilaisiin raaka-aineisiin. Se miltä kala tai peruna näyttää, tuntuu, haisee tai maistuu ei ole nykypäivän tenaville itsestäänselvyys. Liian monelle lapselle kala on sama kuin kalapuikko ja potun tutuin muoto on ranskalainen peruna.


Lapset ja nuoret ovat keskeinen kohderyhmä myös Elastisen väsäämässä Maha määrää-biisissä, jonka Fintelligens vetäisi tilaisuudessa livenä. Elastinen on yksi SRE:n puhemiehistä.

Juhlien asiaosuudessa kuultiin myös Jorma Ollilaa, joka kertoi Tehtävä Suomelle-raportin kunnianhimoisista tavoitteista luomuruokaan ja puhtaaseen veteen liittyen. Lisäksi Tommi Laitio heitti meille hyvinsyömisen haasteen. Tommin ajatuksia herättävä esitys löytyy SlideSharesta.

Puheiden jälkeen oli aika syödä yhdessä.


Kuppeihin kaadettiin hirmuisen hyvää shampanjahernaria, jonka makua pystyi terästämään piparjuurella maustetulla kermavaahdolla ja pekonimurusilla.


Alkupalapöydän antimista tälle lautaselle päätyivät suloiset särkipallerot kutunrahkakastikkeen kanssa, mehevä rillette tyrnimajoneesilla, savusärkileipä sekä blini kylmäsavulohen mädillä ja muilla tilpehööreillä.

Osuin alkuruokajonoon samaan aikaan Jorma Ollilan kanssa ja pääsin smalltalkkaamaan hänen kanssaan särkifrikadelleista. Pääsimme myös jututtamaan legendaarista Jaakko Kolmosta koko bloggaajaporukan voimin ja kaikkein rohkeimmat meistä asettautuivat samaan kuvaan hänen kanssaan.


Pääruoista kauhoin lautaselleni salaattia ja kahdensorttista kiusausta: punajuurta, pottuja, kanaa ja vuohenjuustoa sekä herkullista pinaattista kylmäsavuhaukisysteemiä. Mistähän tuota kylmäsavuhaukea voisi ostaa?


Mustaleimaiseen emmentaliin saatiin lisää reikiä, kun siitä porattiin kyynelehtiviä makupaloja.


Jälkkäripöydästä löytyi vispipuuroja puolukasta, luumusta ja hillasta. Luumuvispipuuron ja hieman suolaisen inkiväärikerman yhdistelmä oli hyvällä tavalla jännä.


Makeaksi lopuksi natustelimme karvasmantelilta ja punssilta maistuvia sööttejä pikkuleivoksia.

Bileet järjestettiin Heurekassa joten syönnin päälle pääsimme tutustumaan Bon Apétit - Syödään yhdessä-näyttelyyn. Saimme mennä näyttelyalueelle viinilasiemme kanssa, joten käyttäydyimme noin muutamaa desibeliä äänekkäämmin kuin sokerihumalainen Fazerilla vieraillut luokkaretkiporukka.


Näyttely olisi varmasti hauska selvinpäinkin, mutta pienessä viinihönössä ihmisen ruoansulatusjärjestelmän sateenkaaren väreissä säteilevästä paksusuolesta ja tietokilpailun hassuja ääniä päästelevistä vastausnappuloista sai paljon enemmän irti! Kuvassa ruokabloggaajia asiallisesti ostoskärryjen äärellä tutustumassa ruokien lisäainepitoisuuksiin.

Jatkoille mentiin hotelli Vantaaseen, jonka yökerho oli onneksi kiinni. Hertas Pubissa pidetty karaokekilpailu sai kuitenkin aikaan riittävän autenttisen ruotsinlaivaefektin eli olisit Aleksi tullut mukaan vaan!

Minun lisäkseni juhlista ovat raportoineet ainakin silläsipulit, kokkaavat siskot, Jokapäiväistä leipää sekä pastanjauhajat.

Tuunatut kukot

Taannoisesta Hotelli Helkassa järjestetystä blogimiitistä poiki reseptikilpailu, jonka teema on suomalaisen perinneruoan moderni versio. Kulinaarimurulasta kisaan osallistutaan sudeettisavolaisella ahven- ja lanttukukolla.

Idea tuunattuihin kukkoihin syntyi kalakukon raaka-aineista: rukiista, ahvenista ja siansivusta. Koska myös lanttukukko (=kukko, jossa kala on korvattu lantulla) on lähellä sydäntäni, työstin mahtijuureksesta samettisen pehmeää pyreetä.

Käyttämäni pekoni oli kylmäsavustettua tavaraa, jota saa ainakin Hakaniemen hallista Sirkka ja Matti Marttiselta. Tarkoitukseen sopii myös tavallinen savupekoni, esmes Björkensin loistava tuote.

Ruisleipänä käytin Samsaran luomuruisvuokaa. Lanttu, tilli, munat ja ruisjauhot olivat myös luomua. Ahvenfileet ongin pakastealtaasta, koska tuoretavaraa ei oikein näin kylmien vesien aikaan tunnu olevan tarjolla.

Lisätietoja kilpailusta ja hulppeista palkinnoista saat Helkan Keittiön kisasivuilta. Voit myös äänestää omaa suosikkiasi maaliskuun loppuun saakka.


Ruiskruntonkeihin tarvitset:
2½ dl ruisleivän kuoripaloja
puolen sitruunan mehun
½ dl rypsiöljyä
suolaa

Lanttupyreeseen tarvitset:
400 g lanttua
1 l vettä
1 dl kermaa
suolaa

Ruisleipäpaneroituihin ahvenfileisiin tarvitset:
pari-kolme viipaletta ruisleipää ilman kuoria
4 ahvenfileetä
muutaman viipaleen (savu)pekonia
1 dl ruisjauhoja
suolaa
munan
voita paistamiseen

Lisäksi tarvitset:
lanttuchipsejä (lanttua, öljyä, suolaa)
tilliöljyä (puska tilliä, ½ dl rypsiöljyä)

Tee näin:
Leikkaa ruisleipäviipaleista kuoret irti ja paloitele ne. Sekoita sitruunan mehusta, öljystä ja suolasta marinadi. Laita leivän kuoripalat marinadiin noin tunniksi. Paahda leipäpalat kuumalla pannulla rapeiksi.

Kuori ja paloittele lanttu. Keitä palat kypsiksi vedessä. Valuta vesi pois, lisää kerma ja soseuta sauvasekoittimella. Mausta suolalla.

Murustele kuorettomat ruisleivät ja laita muruset lautaselle. Asettelele 1-2 (savu)pekoniviipaletta kahden ahvenfileen väliin. Sekoita ruisjauhojen joukkoon suolaa ja laita seos lautaselle. Vispaa munan rakenne kevyesti rikki ja kaada muna lautaselle.

Pyörittele täytetyt ahvenfileet ensin ruisjauhoissa, dippaa ne munaan ja pyörittele lopuksi paloja ruisleipämuruissa. Paista kalat pannulla voissa kullanruskeiksi.

Tarjoile kalat lanttupyreen, marinoitujen krutonkien sekä öljyssä rapeiksi paistettujen lanttuchipsien ja tilliöljyn kanssa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...