30. toukokuuta 2008

Raparperitaivas2.0

Nyt sitä taas saa, raparperia nimittäin! Kirpakoiden pötkylöiden ilmestyminen toreille ja kauppoihin on yhtä varma kesän merkki kuin suvivirsi.

Valmistauduin eilen tulevan viikonlopun sushitalkoisiin tekemällä jälkkäriksi kevään raparperipiirasta. Vähän hassun niminen ohje on peräisin samasta opuksesta kuin edellisen raparperiherkun reseptikin. Kelpo keittokirja siis.

Testasin piirasta vaniljakastikkeen kera. Kombinaatio toimi satasella, mutta myös vanilja- tai mansikkajäde viihtyisi raparperin seurassa riitelemättä.
Taikinaan tarvitset:
175 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Täytteeseen tarvitset:
500 g raparperia
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Sulata voi miedolla lämmöllä ja anna sen jäähtyä.

Kuori raparpereja tarvittaessa ja leikkaa varret sentin paksuisiksi palasiksi.

Sekoita vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe ja vaniljasokeri kulhossa. Kaada joukkoon sula voi ja sekoita taikinaksi.

Jätä reilu desi taikinamuruja piiraan pinnalle ripoteltaviksi. Painele loput taikinasta piirasvuokaan ja ripottele perunajauhot päälle.

Lado piiraspohjalle kahdesta kolmeen kerrosta raparperipaloja ja sokeria. Ripottele raparperien päälle loput taikinamurut. Paista 30-40 minuuttia.

26. toukokuuta 2008

Punakanan lento

Pakastimeen on taas päässyt kerääntymään kaikenlaista, kuten pussitolkulla pelmeneitä. Mutta niitä onkin kyllä hyvä olla varastossa.

Kanantissit sen sijaan eivät ikuisuuden kestävästä syväjäästä oikein tykkää, joten vapautin yhden rintaparin hyisesta kammiostaan ja kokkasin kana-tomaattipastaa.

Ruokakermanjämä toi tomaattisoossiin mehevää muhevuutta ja Balsamico vienoa särmää. Basilikaa appeeseen voi kylvää isolla kädellä ihan luvan kanssa.

Tuloksena oli maukas ja reilu satsi, josta yli puolet päätyi pakastimeen. Talking about helvetillinen oravavanpyörä?

Ja seuraavaksi mainospläjäys. Muista käydä äänestämässä sormiruokasuosikkiasi, aikaa on perjantaihin saakka.

Samassa osoitteessa puuhataan ruokapolkkaajien blogipiknikiä kesäkuun puolenvälin tietämille. Ilmoittaudu mukaan, sillä aiemmat eväsretkitarjoilut olivat vertaansa vailla :-)


Tarvitset:
2 broilerin rintafileetä
oliiviöljyä
sipulin
purkillisen tomaattimurskaa
desin ruokakermaa
1 rkl kanafondia
lorauksen Balsamicoa
mustapippuria
(suolaa)
4 dl keitetyä pastaa
tuoretta basilikaa
Parmesania

Tee näin:
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, jos jääkaapissasi ei ole valmiiksi keitettyä jämäpastaa.

Pilko broilerit suupaloiksi ja kypsennä ne öljytilkassa paistinpannulla. Lisää sipulit, tomaattimurska ja ruokakerma. Anna porista varttitunnin verran.

Mausta soossi fondilla, Balsamicolla, pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Sekoita pastat kastikkeen joukkoon ja revi sekaan puoli puskaa basilikaa. Anna ässehtiä vielä viitisen minuuttia ja raasta päälle Parmesania.

18. toukokuuta 2008

Soppaa ja sielunhoitoa

Elo Kulinaarimurulassa on tällä hetkellä hektistä sekä työ- että siviilirintamalla. Lähimenneisyydessä myös tunneskaalan koko asteikko toiveikkuudesta surumielisyyteen on tullut vuoristoratailtua ees taas useampaan otteeseen.

Liekö syynä mielenliikkeisiin kevät, keski-ikä vai jotain ihan muuta? Epäilen kevättä rinnoissa sekoitettuna johonkin epämääräiseen höperyyteen.

Männä viikolla olen saanut nautiskella helsinkiläisten teatterien tarjonnasta niin sanotusti koko rahan edestä. Hienoja dramatisointeja hienoista romaaneista, pidin pidin pidin!

Peltirummusta saankin vankan aasinsillan kyökin puolelle, sillä Alfred Matzerathilla oli "taito pukea tunteet keitoiksi." Jos meikäläisen ailahtelevat aatokset pitäisi ilmaista makuina, niin kukkakaali-sinihomejuustokeitolla voisi päästä lähelle nykyfiiliksiä.

Originaaliohjeeseen verrattuna oma versioni on taas hieman tuunattu. Käytin kuivattua timjamia tuoreen sijasta, unohdin laakerinlehden ja Auraa ammensin reilulla kädellä.

Sielukkaalla sopalla pääsin myös koesurraamaan ihkauutta blenderiäni, jonka sain viimein hankittua noin vuosi sitten tiltanneen sauvasekoittimen tilalle. Ja banaanit apinajäätelöä varten on jo laitettu pakastumaan.


Tarvitset:
sipulin
oliiviöljyä
noin 300 g kukkakaalia
1 tl timjamia
suolaa
mustapippuria
5 dl kasvislientä
100 g Aura-juustoa
2 rkl ranskankermaa
persiljaa koristeluun

Tee näin:
Poista kukkakaalista lehdet ja kovin kantaosa. Paloittele kukkis pienemmiksi palasiksi.

Silppua sipuli ja freesaa silppua oliiviöljytilkassa kattilassa muutaman minuutin ajan.

Lisää kukkakaalipalat, mausteet ja kasvisliemi. Anna porista miedolla lämmöllä, kunnes kukkikset ovat läpeensä pehmeitä.

Murustele juusto soppaan ja lisää joukkoon ranskankerma. Kun juusto on sulanut, kauho seos blenderiin ja surauta samettiseksi.

Kaada keitto takaisin kattilaan ja kiehauta kuumaksi. Tarkista maku, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Koristele soppa-annokset hienonnetulla persiljalla.

16. toukokuuta 2008

Monivalintatehtävä

Meemintekele on pyörinyt jo jonkun tovin luonnoksena postausteni joukossa eli lienee korkea aika julkaista se. Varokaa, luvassa huikeita paljastuksia. Not.

Miten haluat munasi?
Vapaalta kanalta kokkelina.

Kuinka nautit kahvisi/teesi?
Riippuu kahvista tai teestä. Eniten tulee ehkä juotua mustaa sumppia duunissa.

Suosikkiaamiaisruokasi?
Tuoreista hedelmistä puristetut mehut ja pekoni.

Maapähkinävoi?
Tappoi vissiin Elviksen? Mutta onhan se hyvää.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?
Riippuu salaatista. Perusvihersalaatissa toimii sitruunan mehusta, oliiviöljystä, suolasta ja mustapippurista sekoitettu soossi.

Colaa vai Pepsiä?
Dr. Pepperia, mutta jos noista on pakko valita niin PepsiMaxia.

Laiskottaa, mitä teet?
Laiskottelen, jos se vain on mahdollista.

Laiskottaa todella, minkä pizzan tilaat?
Pitääkö silloin tilata pizza, jos laiskottaa todella? Jos se auttaa, niin siinä tapauksessa tilaan pizzan jossa on ainakin anjovista.

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?
No kokkaan!

Saatko jostain ruuasta hyviä muistoja?
Tietyt ruoat yhdistän mielessäni aina tiettyihin ihmisiin, paikkoihin tai tilanteisiin *muistelee myhäillen*

Saatko jostain ruuasta huonoja muistoja?
Saan. Kakarana olisin aina tahtonut maistaa simaa heti pullotuksen jälkeen, mutta se kiellettiin kategorisesti. Kun sitten ensimmäisen kerran tein simaa omin voimin, ei kukaan ollut estämässä esimaistelua. Seuraukset eivät olleet kivat.

Muistuttaako joku ruoka sinua jostakusta?
Kyllä, onneksi ja valitettavasti.

Onko olemassa ruokaa josta kieltäytyisit?
Elävän apinan aivoja tuskin pystyisin lusikoimaan.

Mikä oli lapsena lempiruokasi?
Kaikki mummojen tekemät ruoat.

Oliko sinulla lapsena ruokaa jota vihasit, mutta nyt rakastat?
Sienistä en erityisemmin tenavana perustanut, mutta sitteemmin opin heitä arvostamaan.

Oliko sinulla lapsena ruokaa jota rakastit, mutta nyt vihaat?
Eipä oikeastaan. Joulutortuista en kauheasti välitä, mutta en tainnut tykätä niistä lapsenakaan.

Lempihedelmäsi ja -vihanneksesi?
Ananas ja kaikki kaalit. Juureksista punajuuri.

Lempiroskaruokasi?
Anything from Wendy's.

Lempivälipalasi?
Banaani.

Onko sinulla jotain outoja ruokatapoja?
Ei omasta mielestäni, muiden mielestä on ehkä useitakin?

Olet dieetillä. Millä ruualla täytät itsesi?
Raejuustolla.

Lopetit dieettisi, mitä saisi olla?
Kylmää keskiolutta, kiitos.

Miten tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?
Mediumina.

Saako olla jotain juotavaa?
Kyllä kiitos, juuri nyt maistuisi Henkka.

Punaista vai valkoista?
Riippuu täysin tilanteesta.

Lempijälkiruokasi?
Haisevat juustot ja paahtovanukas.

Täydellinen yömyssy?
Jos ilta lipsahtaa jatkoajalle, niin silloin juoman laatua merkityksellisempää on juoman määrä sekä juomaseura :-)

12. toukokuuta 2008

Juustoista sormiruokaa

Toukokuun ruokahaasteen teemana ovat sormin syötävät herkut. Aihe on mielestäni haastehistorian äärimmäistä parhaimmistoa, sillä näpertely on ihanaa :-)

Ensin tuumailin tekeväni uudemman kerran taivahan mannaksi todettuja vuohenjuustoleipäsiä. En kuitenkaan jaksanut toistaa itseäni, joten zuumailin aitojen yli vehreämmille reseptilähteille ja löysin aarteen, fetajuustotryffelit!


Yltiösöpöjen mollukoiden alkuperäisohjeessa olleen sipulin korvasin purjolla, koska sitä sattui kaapissa olemaan. Originaalilisukkeiden (kurkkuviipaleita, kirsikkatomaatteja, oliiveja, manteleita) sijasta stanssailin palleroiden kavereiksi pieniä paahdettuja ruisleipäkiekkoja. Älyttömän hyvältä maistuivat eli näillä mennään.


Tarvitset:
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g Fetaa
1 tl Worcestershire-kastiketta
muutaman sentin pätkän purjoa
mustapippuria
reilun kourallisen persiljaa
ruisleipää

Tee näin:
Sekoita juustot tahnaksi. Pilko purjo silpuksi ja lisää silppu juustojen joukkoon. Mausta seos W-soossilla ja muutamalla rouhaisulla mustapippuria.

Viilennä tahna jääkaapissa jämäkäksi.

Pyörittele jähmettyneestä seoksesta suupalan kokoisia palleroita. Kierittele juustopallot hienonnetussa persiljassa ja tarjoile paahdetun ruisleivän kera.

10. toukokuuta 2008

Chee-poht-lay

Olen koukussa savulta maistuviin asioihin. Viimeisin addiktioni on Tabasco Chipotle. Siinä on rutkasti suloista savuisuutta sekä mahtava Tabascon maku ilman yletöntä kiukkuisuutta.

Järjettömän äkäiset chilit eivät ole minun juttuni. Maistoin viime elokuisissa elämänlahjajuhlissa vahingossa habaneroa. Ensipuraisun jälkeen pyyhin toisenkin tovin hikeä naamastani, sillä polte ei laantunut ihan hetkessä.

En olisi ollut kova vastus näiden daamien chiliskabassa. Katso video omalla vastuullasi äläkä haukkaa habaneroa kotona!

Scovillen asteikolla mitattuna Tabasco Chipotle ei siis ole sieltä ärtsyimmästä päästä. Se jyrää kuitenkin miedommat maut tylysti alleen, joten annoin soossille hieman vastusta kokkaamalla salami-paprikapastaa.


Tarvitset:
4 dl kuivapastaa
oliiviöljyä
pienen sipulin
punaisen paprikan
valkosipulinkynnen
100 g salamia
2 dl ruokakermaa
Tabasco Chipotlea
mustapippuria
(suolaa)
kourallisen persiljaa
mustaleimaista emmentalraastetta

Tee näin:
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Silppua sipuli ja valkosipuli pienenpieniksi palasiksi. Leikkaa paprika pienehköiksi kuutioiksi. Freesaa sipuleita ja paprikoita pannulla tilkassa oliiviöljyä, lisää joukkoon pilkotut salamit.

Kaada ruokakerma pannulle ja anna soosin kiehahtaa kasaan. Mausta Tabasco Chipotlella (itse laitoin noin ruokalusikallisen, mutta oma maku on hyvä mittari) ja mustapippurilla, lisää suolaa tarvittaessa.

Sekoita keitetyt ja valutetut pastat kastikkeeseen, lisää joukkoon silputtu persilja. Ripottele annoksien päälle juustoraastetta.

7. toukokuuta 2008

Vierasvarapiiras

Neljän ihmisen (joista yksi on aktiivinen eläkeläinen) treffit saa organisoitua, jos ajankohdasta sopii vähintään pari kuukautta etukäteen. Näin teimme kolmen entisen työkaverini kanssa, ja tänään kokoonnuimme vaihtamaan kuulumisia. Olipas mukava nähdä pitkästä aikaa!

Juttumme rönsyilivät uutuudenkankeista pianoista ihanan pieniin puhelinlaskuihin, työasioistakin puhuttiin ainakin kerran. Ja se helatorstai muuten liittyy kirkkauteen kohottamiseen...

Korkealentoisen keskustelujen lomassa natustelimme purjo-pekonipiirasta sekä kyytipoikana kenguruviiniä.


Tarvitset:
paketin ruisperunataikinaa
140 g pekonia
purjon vihreämmän puoliskon
valkosipulinkynnen
2 munaa
purkin kermaviiliä
1 rkl dijon-sinappia
mustapippuria
desin mustaleimaista emmentalraastetta

Tee näin:
Sulata pakastetaikina. Kuumenna uuni 200-asteiseksi.

Paloittele pekoniviipaleet ja rapeuta palat pannulla. Huuhtele purjo ja tee siitä silppua. Laita purjot laiskistumaan pekonien joukkoon. Pilko valkosipuli niin pieniksi palasiksi kuin pystyt ja lisää nekin pannulle.

Taputtele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pelkkää pohjaa uunissa 10 minuutin ajan. Levitä pekonit ja sipulit esipaistetulle pohjalle.

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Sekoita joukkoon kermaviili, sinappi ja pari rouhaisua pippuria myllystä. Kaada seos vuokaan ja ripottele juustoraaste piiraan pinnalle. Kypsennä uunissa vielä puolisen tuntia. Tarjoa haaleana.

Yhden ison piiraan sijasta voit tietenkin tehdä monta pienempää ja ilmoittaa ne Uneliaassa blogissa käynnissä olevaan sormiruokahaasteeseen :-)

4. toukokuuta 2008

Hurjan okei

Saimme vihdoin & viimein järkkäiltyä wanhojen ystäwieni kanssa Fakta homma-orgiat! Ohjelmassa oli sarjan parhaita paloja sekä puolitoistatuntinen elokuva.

Parinkymmenen (!) vuoden takaiset pläjäykset naurattavat yhä. Katso vaikka YLE:n Elävästä arkistosta löytyvä pätkä. Siinä Kaakot ja Kaasiset kokevat huutavaa vääryyttä kesken viattoman grillaushetken. Tapahtuneesta tuohtuneet pariskunnat laativat hulppean yleisönosastokirjeen, jossa asiat pannaan kertalaakista järjestykseen nimimerkeillä "Tunnelma pilalla" ja "Paha mieli".

Valmistauduimme katseluun tankkaamalla kanasalaattia kera ciapatan ja poreilevan viinin. Ohjeen mukaisesta satsista kolme kawerusta söi itsensä ähkyyn ja jämiäkin jäi.


Salaattiin tarvitset:
450 g broilerin rintafileitä (maustamattomia)
(sitruuna)suolaa
mustapippuria
8 dl kuivapastaa
nipun vihreää parsaa
85 g sitruunatäytteisiä oliiveja
85 g sipulitäytteisiä oliiveja
200 g salaattisekoitusta (rucolaa, mizunaa, punajuuren lehtiä)
100 g Parmesania
80 g pinjansiemeniä

Kastikkeeseen tarvitset:
1½ dl oliiviöljyä
sitruunan mehun
3 rkl ruskeaa ruokosokeria
desin ruohosipulisilppua
muutaman oksan tuoretta rosmariinia

Tee näin:
Valmista ensin kastike. Sekoita isossa kulhossa öljy, sitruunanmehu ja sokeri tasaiseksi soosiksi. Lisää joukkoon silputut ruohosipulit ja rosmariinit.

Keitä pasta runsaassa vedessä, kypsyysaste saa olla al dente.

Pilko rintafileet suupaloiksi ja kypsennä ne paistinpannussa tilkassa öljyä. Mausta kanabiitit (sitruuna)suolalla ja mustapippurilla.

Kuori parsat ja leikkaa ne parin sentin pätkiksi, erottele nuput omaksi kasakseen. Keitä parsanpätkiä viitisen minuuttia. Lisää kattilaan nuput ja anna porista vielä pari minuuttia.

Lisää kastikkeeseen keitetyt pastat ja parsat, kypsät kanapalat sekä puolitetut oliivit. Sekoita kunnolla, peitä kelmulla ja anna ässehtiä jääkaapissa yön yli.

Lisää juuri ennen tarjoilua ei-ihan-jääkaappikylmään evääseen salaatit, lastuiksi saatettu Parmesan sekä paahdetut pinjansiemenet.


Faktoja hommia hihitellessä siemailimme Hansun rakastamia Ampiaisia (grogilasiin muutama jääpala, 2 cl vodkaa, 2 cl banaanilikööriä, desi Ginger Alea, appelsiinisiivu ja cocktailkirsikka) sekä Sinisiä Enkeleitä (pitkä lasi puolilleen jäitä, sekaan 2 cl vodkaa, 2 cl Parfait Amouria ja 12 cl Sprite Zeroa). Drinksut sopivat tunnelmaan kuin toppahaalarit Havukaiselle :-)

1. toukokuuta 2008

Vaniljaiset vappupallot

Jo edellisessä postauksessa kerroin, että joukkohurmokselliset vappuriennot eivät ole minun juttuni. Valpurin ruokaperinteitä pidän kuitenkin mieluusti yllä, koska esmes munkit ovat hyviä.

Erikoishyviä ovat rahkapallerot, joita on jo öljykylvetetty useissa muissakin kyökeissä.

Munkinpaisto (ja uppopaistaminen yleensä) on helppo nakki, kun saat säädettyä öljyn lämpötilan parahultaiseksi. Muista että öljy ei saa olla liian kuumaa (palovaara), mutta sen pitää kuitenkin olla tarpeeksi kuumaa, että kypsennettävät asiat eivät jää raakileiksi :-)


Tarvitset:
1 prk maitorahkaa
½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
munan
1 tl vaniljaesanssia
ruokaöljyä (auringonkukka- tai rypsi-) paistamiseen
sokeria sokerointiin

Tee näin:
Sekoita rahka, sokeri, jauhot, sooda, muna ja vaniljaesanssi tasaiseksi tahnaksi.

Lämmitä puolisen litraa öljyä kattilassa. Öljy on sopivan kuumaa, kun sinne pudottamasi koepala pullahtaa pintaan ja alkaa ruskettua vikkelästi.

Muotoile kahden ruokalusikan avulla taikinasta palleroita ja saata ne varoen öljyyn kypsymään. Hirveän montaa kaveria ei kannata kypsennellä samanaikaisesti, sillä a) mollukat turpoavat paistuessaan b) öljy jäähtyy jos sinne ahtaa liian paljon tavaraa kerralla.

Kääntele munkkeja kypsymisen aikana (jos eivät kääntyile itsekseen). Kun ne ovat kauttaaltaan tasaisen ruskeita, nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin (tai vastaavan) päälle rauhoittumaan.

Kierittele hieman jäähtyneet rahkapallerot sokerissa.

"Alla bara dokaa"

Salakuuntelin eilen töistä palatessani suomenruotsalaisen haalarikaksikon turinoita kutosen ratikassa. Pojat pähkivät, kuinka moni ulkosalla huojuvista turbohumalaisista mahtaa tietää, miksi vappua vietetään. Otsikon terävän huomion lausui toinen näistä kavereista onnistuen samalla tiivistämään sanomaansa vapun syvimmän olemuksen.

Suomalaiskansallisina ryyppypyhinä olen pyrkinyt pysymään kaukana holtittomista väkijoukoista. Onneksi ystäväpiirissäni on muitakin oklofobiasta kärsiviä, joille tarjosin residenssissäni tänään turvapaikan ja pientä purtavaa.

Vappuangstisten menu piti sisällään toast Skagenin tyylisiä katkarapuleipiä, vaniljamunkkeja ja kuohuviiniä. Yletöntä sihijuoman kanssa lutraamista hillitsi tehokkaasti huominen työpäivä, tätä kirjoittaessa tungoskammoiset kafrut lienevät jo päässeet turvallisesti koteihinsa.

Originaaliin toast Skageniin kuuluvan tillin korvasin tilliä vihaavan toverini toivomuksesta ruohosipulilla. Koristeluun käytin punaista Cavi-Artia, joka stunttasi oikeaa mätiä hienosti.


Tarvitset:
150 g pakastekatkarapuja
ruohosipulia
4 rkl majoneesia
1 rkl dijon-sinappia
pari tippaa Tabascoa
paahtoleipää
punaista Cavi-Artia

Tee näin:
Sulata katkaravut ja pilko ne pienemmiksi, säästä muutamia katkoja koristeiksi. Hakkeloi ruohosipulia sen verran, että saat puolisen desiä silppua.

Sekoita majoneesi ja sinappi kulhossa, lisää joukkoot pilkotut katkaravut sekä ruohosipulisilppu. Mausta Tabascolla, tippa tai kaksi riittää.

Paahda leivät ja leikkaa niistä reunat pois. Lusikoi rapuseosta leiville. Koristele Cavi-Artilla, katkaravuilla ja ruohosipulilla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...