Vuosi päättyy ja sen myötä loppuu myös kohtuullisen järjetön mormoonimuffinssiprojektini. Miksi ihmeessä oikein ryhdyin koko hommaan viime tammikuussa?
Osittain varmaan siksi, että ihmeellisestä interwebistä voi tilata älyttömiä asioita. Valitettavasti kalenterin ohjeille tehdyt muffinssit ovat olleet aikamoista bulkkikamaa paria poikkeusta lukuunottamatta.
Mitäänsanomattomilta maistuivat myös joulukuun muffinssit, joiden juhlallinen nimi oli Leticia's Celestial Cinnamon. Leticia puolestaan on verevä 27-vuotias mormoonimisu, jota on siunattu yhdellä ihmistaimella.
Aloitin muffinssiurakan huumorin pilke silmäkulmassa, mutta ei se sitten ollutkaan kauhean hauskaa. Projekti piti kuitenkin saattaa kunniallisesti loppuun, joten hampaat irvessä tuli leivottua toisenkin kerran. Kiitos kaikille, jotka jaksoivat syödä tekeleitäni!
Ohessa viimeinen mormoonimuffinssiohje, lupaan että näitä ei enää tänne ilmesty. Mainitaan nyt vielä väärinkäsitysten välttämiseksi, että itse en ole millään tavoin mormonismiin päin kallellaan. Aamen.
Taikinaan tarvitset:
munan
2½ dl sokeria
1½ dl voisulaa
3½ dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
½ tl muskottia
1½ dl maitoa
Kuorrutukseen tarvitset:
2 dl sokeria
1 tl kanelia
4 rkl sulatettua voita
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.
Vatkaa kulhossa munan rakenne rikki. Sekoita joukkoon sokeri sekä voisula.
Yhdistä jauhot, leivinjauhe, suola ja muskotti. Lisää jauhoseosta muna-sokeri-voikulhoon vuorotellen maidon kanssa. Sekoita tasaiseksi.
Lusikoi taikinaa muffinssivuoan koloihin. Älä täytä koloja ihan piripintaan, vaan jätä jonkin verran nousuvaraa.
Paista muffinsseja uunissa 20-25 minuuttia.
Sekoita kuorrutusta varten sokeri ja kaneli. Dippaa hiukan jäähtyneitä muffinsseja ensin voisulaan ja sen jälkeen sokeri-kaneliseokseen.
31. joulukuuta 2010
30. joulukuuta 2010
Punaista ja ei-niin-makeaa
Joulupöydän punaisen menun makeaa osastoa edusti suklaiden lisäksi raikas puolukkarahkakakku.
Ohje on tarttunut kylmäsavulohihyydykkeen reseptin tavoin mukaani joltain kyläilyreissulta. Hän ken tunnustaa tätä torttua minulle tarjoilleensa, ilmoittautukoon!
Vaikka kakkuun laitetaan sekä sokeroitua hilloa että sokeria, ei lopputuotos ole jumalattoman imelää. Puolukat ja rahka tasoittavat yltiömakeutta happamuudellaan.
Puolukkarahkakakun kyytipoikana maistuu muuten kerrassaan mainiosti Punatähti. Tämän joulusnapsin ohjeen sain muutama vuosi sitten Uudenmaan Martoilta ja faniuduin välittömästi (sekä juomaan että marttoihin).
Tarvitset:
200 g piparkakkuja
50 g voita
6 liivatelehteä
250 g rahkaa
½ dl sokeroitua puolukkahilloa
½ dl sokeria
2 dl kermaa
3 dl puolukoita
3 rkl vettä
Tee näin:
Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla.
Murustele piparit ja sulata voi. Sekoita piparkakkumurska ja sula voi keskenään. Painele voimurut tiiviisti vuoan pohjalle.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita rahkan joukkoon hillo ja sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita se rahkan joukkoon. Survo puolukat rikki. Lisää survos kermarahkaan.
Kiehauta vesi kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset vedet ja sulata ne kiehuvaan veteen. Anna jäähtyä.
Kaada jäähtynyt liivatelitku muiden täyteainesten joukkoon ja sekoita kunnolla.
Levitä täyte vuokaan piparipohjan päälle. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi.
Ohje on tarttunut kylmäsavulohihyydykkeen reseptin tavoin mukaani joltain kyläilyreissulta. Hän ken tunnustaa tätä torttua minulle tarjoilleensa, ilmoittautukoon!
Vaikka kakkuun laitetaan sekä sokeroitua hilloa että sokeria, ei lopputuotos ole jumalattoman imelää. Puolukat ja rahka tasoittavat yltiömakeutta happamuudellaan.
Puolukkarahkakakun kyytipoikana maistuu muuten kerrassaan mainiosti Punatähti. Tämän joulusnapsin ohjeen sain muutama vuosi sitten Uudenmaan Martoilta ja faniuduin välittömästi (sekä juomaan että marttoihin).
Tarvitset:
200 g piparkakkuja
50 g voita
6 liivatelehteä
250 g rahkaa
½ dl sokeroitua puolukkahilloa
½ dl sokeria
2 dl kermaa
3 dl puolukoita
3 rkl vettä
Tee näin:
Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla.
Murustele piparit ja sulata voi. Sekoita piparkakkumurska ja sula voi keskenään. Painele voimurut tiiviisti vuoan pohjalle.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Sekoita rahkan joukkoon hillo ja sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita se rahkan joukkoon. Survo puolukat rikki. Lisää survos kermarahkaan.
Kiehauta vesi kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset vedet ja sulata ne kiehuvaan veteen. Anna jäähtyä.
Kaada jäähtynyt liivatelitku muiden täyteainesten joukkoon ja sekoita kunnolla.
Levitä täyte vuokaan piparipohjan päälle. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi.
Hyytävä lohikätko
Punaisen menun reseptisuman purku jatkuu kiivaana. Kylmäsavulohihyydyke on tosin oivaa syötävää mihin vuodenaikaan tahansa eli se ei ole pelkästään jouluruokaa.
Olen kirjoittanut tämän ohjeen muistiin maistettuani herkkua ammoin jossain kekkereillä. Evään tykötarvevariaatiot ovat lukuisat, itse muistan hyydyttäneeni ainakin katkarapuja, mätiä, savusilakoita sekä purkkitonnikalaa.
Hyydykkeen voi tehdä myös yhteen isoon astiaan. Isoa kippoa ei tarvitse vuorata kelmulla ja kalaviipaleilla, vaan valmiin hyydykkeen voi koristella muilla tavoin. Jättisatsin irroittaminen vaatii yleensä hyydytysastian pikaista dippausta kuumaan veteen.
Kylmäsavulohihyydyke maistuu hyvältä vihreän salaatin tai maalaisleivän kanssa. Joulun kunniaksi sijasin hyydykkeille punakaalisalaattipedin (suikaloitua kaalia, punasipulia, 50/50 majoneesia ja kermaviiliä, loraus väkiviinaetikkaa sekä ripsaus suolaa). Toimiva yhdistelmä.
Tarvitset:
6 liivatelehteä
300 g kylmäsavulohta
pienen punasipulin
2 dl ranskankermaa
2 dl kermaviiliä
valkopippuria
2 rkl vettä
Tee näin:
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Leikkaa lohipalasta 12 ohutta siivua hyydytyskippojen vuoraukseen. Pilko loput kalasta sekä sipuli pieniksi kuutioiksi.
Sekoita ranskankerma ja kermaviili keskenään. Lisää joukkoon lohi- ja sipulikuutiot. Mausta seos valkopippurilla.
Kuumenna vesitilkka kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset nesteet ja sulata ne kuumaan veteen. Anna liivateliuoksen jäähtyä.
Vuoraa neljä parin desin kippoa (esmes kahvi- tai teekuppia tai pientä kulhoa) sisäpuolelta kelmulla. Asettele ohuet lohisiivut kippojen pohjille ja reunoille.
Kaada jäähtynyt liivate muiden hyydykeainesten joukkoon ja sekoita hyvin.
Lusikoi seosta lohisiivuilla vuorattuihin kippoihin. Kipot saavat tulla ihan täyteen. Käännä myös kipon reunojen yli mahdollisesti roikkuvat lohet seokset päälle.
Peitä kipot kelmulla ja laita ne jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.
Olen kirjoittanut tämän ohjeen muistiin maistettuani herkkua ammoin jossain kekkereillä. Evään tykötarvevariaatiot ovat lukuisat, itse muistan hyydyttäneeni ainakin katkarapuja, mätiä, savusilakoita sekä purkkitonnikalaa.
Hyydykkeen voi tehdä myös yhteen isoon astiaan. Isoa kippoa ei tarvitse vuorata kelmulla ja kalaviipaleilla, vaan valmiin hyydykkeen voi koristella muilla tavoin. Jättisatsin irroittaminen vaatii yleensä hyydytysastian pikaista dippausta kuumaan veteen.
Kylmäsavulohihyydyke maistuu hyvältä vihreän salaatin tai maalaisleivän kanssa. Joulun kunniaksi sijasin hyydykkeille punakaalisalaattipedin (suikaloitua kaalia, punasipulia, 50/50 majoneesia ja kermaviiliä, loraus väkiviinaetikkaa sekä ripsaus suolaa). Toimiva yhdistelmä.
Tarvitset:
6 liivatelehteä
300 g kylmäsavulohta
pienen punasipulin
2 dl ranskankermaa
2 dl kermaviiliä
valkopippuria
2 rkl vettä
Tee näin:
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Leikkaa lohipalasta 12 ohutta siivua hyydytyskippojen vuoraukseen. Pilko loput kalasta sekä sipuli pieniksi kuutioiksi.
Sekoita ranskankerma ja kermaviili keskenään. Lisää joukkoon lohi- ja sipulikuutiot. Mausta seos valkopippurilla.
Kuumenna vesitilkka kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset nesteet ja sulata ne kuumaan veteen. Anna liivateliuoksen jäähtyä.
Vuoraa neljä parin desin kippoa (esmes kahvi- tai teekuppia tai pientä kulhoa) sisäpuolelta kelmulla. Asettele ohuet lohisiivut kippojen pohjille ja reunoille.
Kaada jäähtynyt liivate muiden hyydykeainesten joukkoon ja sekoita hyvin.
Lusikoi seosta lohisiivuilla vuorattuihin kippoihin. Kipot saavat tulla ihan täyteen. Käännä myös kipon reunojen yli mahdollisesti roikkuvat lohet seokset päälle.
Peitä kipot kelmulla ja laita ne jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.
29. joulukuuta 2010
Kännikalat
Kulinaarimurulan punaisen joulun teemaväri oli vahvasti edustettuna myös alkukala-annoksissa, joista ehdottomasti mielenkiintoisimpia olivat Bloody Mary-graavisilakat.
Tämän jännän reseptin bongasin Glorian ruoka & viini-lehden numerosta 7/2010. Puolitin ohjeen mukaisen satsin, koska muuten ruokaa olisi tullut taas kerran tehtyä ihan liikaa. Myös mausteliemen tykötarveluettelossa olleen lehtipersiljan jätin pois.
Maailman parhaan aamiaisdrinkin mukaan nimetyt silakat muistuttivat koostumukseltaan graavattua kalaa ja niiden suutuntuma oli hyvin sillimäinen. Maku oli aika kipakka, joten kyytipoikana toiminut akvaviitti komppasi kalaa erinomaisesti.
Tarvitset:
500 g silakkafileitä
Graavausliemeen tarvitset:
1 dl sokeria
½ dl hienoa merisuolaa
1 dl vettä
Mausteliemeen tarvitset:
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl vodkaa
2 rkl sitruunanmehua
1 rkl öljyä
1 rkl Worcestershire-soossia
1 tl sokeria
4 tippaa Tabascoa
Tee näin:
Poista silakkafileistä nahat (työnnä sormi nahan ja fileen väliin ja vedä nahka varovasti irti).
Aloita graavausliemen tekeminen kiehauttamalla vesi. Lisää sokeri ja suola kuumaan veteen. Sekoita kunnes sokeri ja suola sulavat. Anna liemen jäähtyä.
Laita nahattomat fileet kannellisen astian pohjalle ja kaada jäähtynyt graavausliemi niiden päälle. Liemen tulee peittää fileet kokonaan. Nosta tarvittaessa kevyt paino kalojen päälle. Peitä astia kannella ja nosta jääkaappiin 24 tunniksi.
Sekoita mausteliemen ainekset keskenään. Nosta graavatut silakkafileet tarjoiluastiaan ja valuta mausteliemi niiden päälle. Tarjoa heti.
Tämän jännän reseptin bongasin Glorian ruoka & viini-lehden numerosta 7/2010. Puolitin ohjeen mukaisen satsin, koska muuten ruokaa olisi tullut taas kerran tehtyä ihan liikaa. Myös mausteliemen tykötarveluettelossa olleen lehtipersiljan jätin pois.
Maailman parhaan aamiaisdrinkin mukaan nimetyt silakat muistuttivat koostumukseltaan graavattua kalaa ja niiden suutuntuma oli hyvin sillimäinen. Maku oli aika kipakka, joten kyytipoikana toiminut akvaviitti komppasi kalaa erinomaisesti.
Tarvitset:
500 g silakkafileitä
Graavausliemeen tarvitset:
1 dl sokeria
½ dl hienoa merisuolaa
1 dl vettä
Mausteliemeen tarvitset:
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl vodkaa
2 rkl sitruunanmehua
1 rkl öljyä
1 rkl Worcestershire-soossia
1 tl sokeria
4 tippaa Tabascoa
Tee näin:
Poista silakkafileistä nahat (työnnä sormi nahan ja fileen väliin ja vedä nahka varovasti irti).
Aloita graavausliemen tekeminen kiehauttamalla vesi. Lisää sokeri ja suola kuumaan veteen. Sekoita kunnes sokeri ja suola sulavat. Anna liemen jäähtyä.
Laita nahattomat fileet kannellisen astian pohjalle ja kaada jäähtynyt graavausliemi niiden päälle. Liemen tulee peittää fileet kokonaan. Nosta tarvittaessa kevyt paino kalojen päälle. Peitä astia kannella ja nosta jääkaappiin 24 tunniksi.
Sekoita mausteliemen ainekset keskenään. Nosta graavatut silakkafileet tarjoiluastiaan ja valuta mausteliemi niiden päälle. Tarjoa heti.
Spelttihelmiä sioille
Tein punaisen menun possukääryleiden lisukkeeksi ihan älyttömän maukasta punajuuri-spelttihelmihässäkkää. Resepti on Nigella Christmas-opuksesta.
Nigella käyttää ruokaan ohrasuurimoita, joista eväs lienee saanut nimensä, beetroot orzotto. Itse keittelin punajuurten kaveriksi spelttihelmiä, koska niitä sattui pussinpohjallinen löytymään. Orzottoa eli ohrattoa eli ohrasta tehtyä risoton tyyppistä kamaa minun versioni ei siis ole, joten kutsun lopputulosta tuttavallisesti hässäkäksi.
Muuten noudatin originaaliohjetta melko orjallisesti (paitsi että kasvisliemen korvasin lihaliemellä). Ja hyvää tuli: spelttihelmet ja pähkinät narskuivat mukavasti hampaissa, vermutti ja timjami toivat mukaan kivaa yrttisyyttä, smetana pyöristi makuja ihanasti ja punajuuri värjäsi sapuskan hyvin jouluisen väriseksi (saa tätä tehdä muulloinkin kuin jouluna).
Tarvitset:
3 punajuurta
200 g spelttihelmiä
6 dl lihalientä
punasipulin
nokareen voita
1 dl kuivaa vermuttia
1 dl smetanaa
kourallisen pekaanipähkinöitä
kuivattua timjamia
suolaa
ruohosipulia
Tee näin:
Keitä punajuuret kuorineen kypsiksi. Kuori ne hieman jäähtyneinä ja pilko pieniksi kuutioiksi.
Keitä spelttihelmiä lihaliemessä noin parinkymmenen minuutin ajan.
Silppua sipuli. Freesaa sipulisilppua paistinpannulla voissa. Lisää vermutti ja anna sen pöhistä pannulla hetken verran.
Lisää pannulle kypsät spelttihelmet ja punajuurikuutiot sekä smetana. Murskaa joukkoon myös pähkinät. Sekoita ainekset keskenään.
Mausta hässäkkä timjamilla ja tarkista suola. Saksi sekaan vielä ruohosipulia.
Nigella käyttää ruokaan ohrasuurimoita, joista eväs lienee saanut nimensä, beetroot orzotto. Itse keittelin punajuurten kaveriksi spelttihelmiä, koska niitä sattui pussinpohjallinen löytymään. Orzottoa eli ohrattoa eli ohrasta tehtyä risoton tyyppistä kamaa minun versioni ei siis ole, joten kutsun lopputulosta tuttavallisesti hässäkäksi.
Muuten noudatin originaaliohjetta melko orjallisesti (paitsi että kasvisliemen korvasin lihaliemellä). Ja hyvää tuli: spelttihelmet ja pähkinät narskuivat mukavasti hampaissa, vermutti ja timjami toivat mukaan kivaa yrttisyyttä, smetana pyöristi makuja ihanasti ja punajuuri värjäsi sapuskan hyvin jouluisen väriseksi (saa tätä tehdä muulloinkin kuin jouluna).
Tarvitset:
3 punajuurta
200 g spelttihelmiä
6 dl lihalientä
punasipulin
nokareen voita
1 dl kuivaa vermuttia
1 dl smetanaa
kourallisen pekaanipähkinöitä
kuivattua timjamia
suolaa
ruohosipulia
Tee näin:
Keitä punajuuret kuorineen kypsiksi. Kuori ne hieman jäähtyneinä ja pilko pieniksi kuutioiksi.
Keitä spelttihelmiä lihaliemessä noin parinkymmenen minuutin ajan.
Silppua sipuli. Freesaa sipulisilppua paistinpannulla voissa. Lisää vermutti ja anna sen pöhistä pannulla hetken verran.
Lisää pannulle kypsät spelttihelmet ja punajuurikuutiot sekä smetana. Murskaa joukkoon myös pähkinät. Sekoita ainekset keskenään.
Mausta hässäkkä timjamilla ja tarkista suola. Saksi sekaan vielä ruohosipulia.
27. joulukuuta 2010
Punainen joulu
Tänä jouluna halusin tehdä värikkäämpiä syötäviä kuin viime vuonna. Päätin myös, että lämpiminä sapuskoina ei tarjoilla laaikoita eikä kinkkuakaan paisteta.
Perinnerajoitteista huolimatta Kulinaarimurulassa syötiin hyvin ja pitkän kaavan mukaan. Emme edes yrittäneet suoriutua kaikista eväistä samalla istumalla, vaan pidimme reilun pituisia taukoja ruokalajien välillä. Taktiikka toimi, mutta joulupäivän ruokaorgiat kestivät liki 10 tuntia!
Valmistauduimme ruokamaratoniin siemailemalla Yule Mule-drinkkejä, joiden ohje (4 cl vodkaa, 2 cl karpalomehua, 10 cl ginger alea, paljon jäitä) on peräisin lumoavasta Nigella Christmas-keittokirjasta.
Aloitimme syömingit punakaalisalaattipedillä köllöttelevällä kylmasavulohihyydykkeellä. Laitoin hyydykkeen hyytymään ohuilla kylmäsavulohisiivuilla vuorattuun kuppiin, joilloin sain lopputuotoksesta kauniin värisen.
Silakoiden väitetään olevan pieniä joulukaloiksi, joten työstin tarjolle kolmea sorttia. Paprikasilakat maistuivat vahvasti paahdetulle paprikalle ja Bloody Mary-graavisilakat yllättivät jännällä rakenteellaan. Punajuurisilakat olivat juuri niin ihania kuin Silakkamarkkinoillakin.
Seuraavaksi söimme silliä kuutioituna punajuuren, suolakurkun ja punasipulin sekä punajuurella värjätyn smetanan kanssa. Deliciestin hapukoor on loistavaa! Venäläistyyppisen sillin alustana oli Bengtskärin majakan nimikkolimppua.
Kylmien kalaruokien finaalipaikalla meitä odotti kirnuvoilla sivelty paahtoleipäviipale, joka oli päällystetty runsaalla muikunmätisatsilla, punasipulilla ja smetanalla. Tästä ei jouluruoka mielestäni enää parane.
Lämpimänä safkana natustelimme sikaa. Leikkasin Kiven Säästöpossusta hankitusta paistista viipaleita, joita nuijin kevyillä karateotteilla ohuemmiksi. Siivuille sivelin rommiin ja sokeriin säilöttyjä luumuja, jonka jälkeen pyörittelin lihoista rullia. Rullat paistoin voissa ja hauduttelin kypsiksi kermassa sekä jallusinapissa. Lisäkkeenä oli oivallista spelttihelmi-punajuurihässäkkää.
Joulu ilman juustoja on kuin... noh, joulu ilman juustoja. Me herkuttelimme tomaattipestogoudalla, mukavasti muhevalla vuohigoudalla, Mouhijärven Vilholla sekä Armas-perheen kokeilukappaleella, josta ei vuoden kypsyttelyn jälkeen tullutkaan sellaista kuin oli ollut tarkoitus. Mutta varpaiden väliltä hän tuoksui ja jumalaiselta maistui!
Jälkkäriksi väsäsin puolukkarahkakakkua, josta piparinen pohja teki oikein jouluisen oloisen.
Suklaaosastolle hankittiin korkein odotuksin Talvikonvehteja, joiden koostumus ja maku evät olleetkaan yhtä hyviä kuin aiempina vuosina. Pakkauskin on muuttunut. Sen sijaan Chjokon Pure Chjoko 68-praliineista sekä ruokaseuralaisen muasssaan tuomista kirsikkaliköörisuklaista ei löytynyt moitteen sijaa.
Joulumenun palan painikkeina toimivat Torres Santa Digna Gewürztraminer Reserve (kylmäsavulohi), Laitilan Kukko Pils ja O.P.Anderson (silakat, silli ja mäti), Perlage Cabernet del Veneto (possu), Punatähti (puolukkakakku) sekä Casa de la Ermita Dulce Monastrell (juustot ja suklaat).
Seurueemme karvakaverin jouluherkut koostuivat kasvipohjaisista purutikuista, sillä nuori herra on vähäproteiinisella ruokavaliolla.
Perinnerajoitteista huolimatta Kulinaarimurulassa syötiin hyvin ja pitkän kaavan mukaan. Emme edes yrittäneet suoriutua kaikista eväistä samalla istumalla, vaan pidimme reilun pituisia taukoja ruokalajien välillä. Taktiikka toimi, mutta joulupäivän ruokaorgiat kestivät liki 10 tuntia!
Valmistauduimme ruokamaratoniin siemailemalla Yule Mule-drinkkejä, joiden ohje (4 cl vodkaa, 2 cl karpalomehua, 10 cl ginger alea, paljon jäitä) on peräisin lumoavasta Nigella Christmas-keittokirjasta.
Aloitimme syömingit punakaalisalaattipedillä köllöttelevällä kylmasavulohihyydykkeellä. Laitoin hyydykkeen hyytymään ohuilla kylmäsavulohisiivuilla vuorattuun kuppiin, joilloin sain lopputuotoksesta kauniin värisen.
Silakoiden väitetään olevan pieniä joulukaloiksi, joten työstin tarjolle kolmea sorttia. Paprikasilakat maistuivat vahvasti paahdetulle paprikalle ja Bloody Mary-graavisilakat yllättivät jännällä rakenteellaan. Punajuurisilakat olivat juuri niin ihania kuin Silakkamarkkinoillakin.
Seuraavaksi söimme silliä kuutioituna punajuuren, suolakurkun ja punasipulin sekä punajuurella värjätyn smetanan kanssa. Deliciestin hapukoor on loistavaa! Venäläistyyppisen sillin alustana oli Bengtskärin majakan nimikkolimppua.
Kylmien kalaruokien finaalipaikalla meitä odotti kirnuvoilla sivelty paahtoleipäviipale, joka oli päällystetty runsaalla muikunmätisatsilla, punasipulilla ja smetanalla. Tästä ei jouluruoka mielestäni enää parane.
Lämpimänä safkana natustelimme sikaa. Leikkasin Kiven Säästöpossusta hankitusta paistista viipaleita, joita nuijin kevyillä karateotteilla ohuemmiksi. Siivuille sivelin rommiin ja sokeriin säilöttyjä luumuja, jonka jälkeen pyörittelin lihoista rullia. Rullat paistoin voissa ja hauduttelin kypsiksi kermassa sekä jallusinapissa. Lisäkkeenä oli oivallista spelttihelmi-punajuurihässäkkää.
Joulu ilman juustoja on kuin... noh, joulu ilman juustoja. Me herkuttelimme tomaattipestogoudalla, mukavasti muhevalla vuohigoudalla, Mouhijärven Vilholla sekä Armas-perheen kokeilukappaleella, josta ei vuoden kypsyttelyn jälkeen tullutkaan sellaista kuin oli ollut tarkoitus. Mutta varpaiden väliltä hän tuoksui ja jumalaiselta maistui!
Jälkkäriksi väsäsin puolukkarahkakakkua, josta piparinen pohja teki oikein jouluisen oloisen.
Suklaaosastolle hankittiin korkein odotuksin Talvikonvehteja, joiden koostumus ja maku evät olleetkaan yhtä hyviä kuin aiempina vuosina. Pakkauskin on muuttunut. Sen sijaan Chjokon Pure Chjoko 68-praliineista sekä ruokaseuralaisen muasssaan tuomista kirsikkaliköörisuklaista ei löytynyt moitteen sijaa.
Joulumenun palan painikkeina toimivat Torres Santa Digna Gewürztraminer Reserve (kylmäsavulohi), Laitilan Kukko Pils ja O.P.Anderson (silakat, silli ja mäti), Perlage Cabernet del Veneto (possu), Punatähti (puolukkakakku) sekä Casa de la Ermita Dulce Monastrell (juustot ja suklaat).
Seurueemme karvakaverin jouluherkut koostuivat kasvipohjaisista purutikuista, sillä nuori herra on vähäproteiinisella ruokavaliolla.
23. joulukuuta 2010
Suut makiaks!
Kun kuukauden ruokahaasteen teemana on tyrni, niin on melkein velvollisuus työstää supermarjasta kosteaa torttua, jossa ei munaa säästellä (olipa sitten Marja Tyrnin hahmosta mitä mieltä tahansa)!
Ohjeen leipomukseen nappasin Glorian ruoka & viini-lehdestä 6/2005 (kyllä, säästän kaikki ruokalehteni ja arvaa painavatko ne muutoissa!). Olen tehnyt tätä herkkua ainoastaan kerran aikaisemmin. Makumuistoni siitä olivat hyvät, joten päätin osallistua kisaan suklaa-tyrnimoussekakulla.
Tyrnitarpeina minulla oli Meritalon hilloa ja Lapponia-likööriä. Mehun keittelin itse pakastimesta löytyneistä tyrneistä (kolmisen desiä marjoja, reilut puoli litraa vettä ja sokeria maun mukaan).
Alkuperäisessä reseptissä kiillettä käskettiin tehdä sen verran pieni määrä, ettei se peittänyt omaa kakkuani alkuunkaan. Kätevänä emäntänä työstin päällystettä toisen annoksen ja johan alkoi riittää (tämän postauksen kiilletarpeista tulee siis tuo tuplasatsi).
Maistatin torttua eilisissä askartelu- ja piparipikkujouluissa, joissa syntyi muiden muassa ydinenerginen rannekoru ja vadelmapallinen piparkakkunalle. Pukkikin kävi ja ennusti korteista. Juhlaväki tykkäsi haastekakusta ja lupasi tulla sitä tännekin kehumaan!
Kakkupohjaan tarvitset:
100 g tummaa suklaata
75 g voita
1 dl sokeria
2 munaa
2 keltuaista
1 dl vehnäjauhoja
½ dl mantelijauhetta
½ tl leivinjauhetta
Tyrnimousseen tarvitset:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1½ dl tyrnihilloa
3 rkl tyrnilikööriä
2 dl kermaa
3 liivatelehteä
½ dl tyrnimehua
Tyrnikiilteeseen tarvitset:
6 liivatelehteä
2 dl tyrnimehua
4 rkl sokeria
1 dl vettä
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.
Aloita kakkupohjan tekeminen sulattamalla suklaa vesihauteessa.
Vatkaa huoneenlämpöinen voi sokerin kanssa vaahdoksi. Lisää munat ja keltuaiset vaahtoon yksitellen villisti vatkaten. Lisää joukkoon hieman jäähtynyt sulatettu suklaa ja sekoita hyvin.
Yhdistä vehnäjauhot sekä manteli- ja leivinjauhe keskenään. Lisää seos taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi.
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja levitä taikina vuokaan. Paista uunissa puoli tuntia.
Anna kakun jäähtyä hetki ja kumoa se leivinpaperille. Leikkaa kakkupohja terävällä veitsellä kahdeksi kerrokseksi. Pese vuoka ja vuoraa pohja uudelleen leivinpaperilla.
Aloita moussen tekeminen notkistamalla tuorejuusto. Lisää juuston joukkoon hillo, likööri sekä kuohkeaksi vaahdoksi vatkattu kerma.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Kuumenna tyrnimehu kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset nesteet pois ja liuota ne kuumaan mehuun. Jäähdytä haaleaksi ja sekoita liivateliemi muiden mousseainesten joukkoon.
Laita kakkupohjan alimmainen kerros leikkuupinta ylöspäin irtopohjavuokaan. Lusikoi kakkupohjalle puolet tyrnimoussesta ja peitä se toisella kakkukerroksella. Levitä loput moussesta kakun päälle.
Muovikelmuta kakku ja lykkää se jääkappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi.
Aloita kiilteen tekeminen laittamalla liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Kuumenna puolet tyrnimehusta sokerin kanssa kattilassa. Sekoita kunnes sokeri liukenee.
Purista liivatteista nesteet pois ja liuota ne kuumaan mehun joukkoon. Lisää liivateseokseen vesi ja loput mehut. Anna jäähtyä hyvin.
Valuta jäähtynyt kiille varovasti tasaiseksi kerrokseksi hyytyneen kakun päälle. Kelmuta kakku ja laita vielä muutamaksi tunniksi kylmään jämäköitymään.
Ohjeen leipomukseen nappasin Glorian ruoka & viini-lehdestä 6/2005 (kyllä, säästän kaikki ruokalehteni ja arvaa painavatko ne muutoissa!). Olen tehnyt tätä herkkua ainoastaan kerran aikaisemmin. Makumuistoni siitä olivat hyvät, joten päätin osallistua kisaan suklaa-tyrnimoussekakulla.
Tyrnitarpeina minulla oli Meritalon hilloa ja Lapponia-likööriä. Mehun keittelin itse pakastimesta löytyneistä tyrneistä (kolmisen desiä marjoja, reilut puoli litraa vettä ja sokeria maun mukaan).
Alkuperäisessä reseptissä kiillettä käskettiin tehdä sen verran pieni määrä, ettei se peittänyt omaa kakkuani alkuunkaan. Kätevänä emäntänä työstin päällystettä toisen annoksen ja johan alkoi riittää (tämän postauksen kiilletarpeista tulee siis tuo tuplasatsi).
Maistatin torttua eilisissä askartelu- ja piparipikkujouluissa, joissa syntyi muiden muassa ydinenerginen rannekoru ja vadelmapallinen piparkakkunalle. Pukkikin kävi ja ennusti korteista. Juhlaväki tykkäsi haastekakusta ja lupasi tulla sitä tännekin kehumaan!
Kakkupohjaan tarvitset:
100 g tummaa suklaata
75 g voita
1 dl sokeria
2 munaa
2 keltuaista
1 dl vehnäjauhoja
½ dl mantelijauhetta
½ tl leivinjauhetta
Tyrnimousseen tarvitset:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1½ dl tyrnihilloa
3 rkl tyrnilikööriä
2 dl kermaa
3 liivatelehteä
½ dl tyrnimehua
Tyrnikiilteeseen tarvitset:
6 liivatelehteä
2 dl tyrnimehua
4 rkl sokeria
1 dl vettä
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.
Aloita kakkupohjan tekeminen sulattamalla suklaa vesihauteessa.
Vatkaa huoneenlämpöinen voi sokerin kanssa vaahdoksi. Lisää munat ja keltuaiset vaahtoon yksitellen villisti vatkaten. Lisää joukkoon hieman jäähtynyt sulatettu suklaa ja sekoita hyvin.
Yhdistä vehnäjauhot sekä manteli- ja leivinjauhe keskenään. Lisää seos taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi.
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja levitä taikina vuokaan. Paista uunissa puoli tuntia.
Anna kakun jäähtyä hetki ja kumoa se leivinpaperille. Leikkaa kakkupohja terävällä veitsellä kahdeksi kerrokseksi. Pese vuoka ja vuoraa pohja uudelleen leivinpaperilla.
Aloita moussen tekeminen notkistamalla tuorejuusto. Lisää juuston joukkoon hillo, likööri sekä kuohkeaksi vaahdoksi vatkattu kerma.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Kuumenna tyrnimehu kattilassa. Puristele liivatteista ylimääräiset nesteet pois ja liuota ne kuumaan mehuun. Jäähdytä haaleaksi ja sekoita liivateliemi muiden mousseainesten joukkoon.
Laita kakkupohjan alimmainen kerros leikkuupinta ylöspäin irtopohjavuokaan. Lusikoi kakkupohjalle puolet tyrnimoussesta ja peitä se toisella kakkukerroksella. Levitä loput moussesta kakun päälle.
Muovikelmuta kakku ja lykkää se jääkappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi.
Aloita kiilteen tekeminen laittamalla liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Kuumenna puolet tyrnimehusta sokerin kanssa kattilassa. Sekoita kunnes sokeri liukenee.
Purista liivatteista nesteet pois ja liuota ne kuumaan mehun joukkoon. Lisää liivateseokseen vesi ja loput mehut. Anna jäähtyä hyvin.
Valuta jäähtynyt kiille varovasti tasaiseksi kerrokseksi hyytyneen kakun päälle. Kelmuta kakku ja laita vielä muutamaksi tunniksi kylmään jämäköitymään.
7. joulukuuta 2010
Låda of Champions
Kuuluin pitkään siihen koulukuntaan, jonka jäsenet lorottavat kaalilaatikkoihinsa lihalientä. Luotto-ohjeessani oli myös ohrasuurimoita.
Edellisen kerran lootaa tehdessäni vaihdoin suurimot surutta spelttihelmiin. Tänään lipsuin linjasta lisää korvaamalla lihaliemen kermalla.
Tuloksena oli yhtään liioittelematta universumin paras kaalilaatikko.
Kaikki tykötarpeet soivat niin nätisti yhteen, että meinaa tulla itku. Karitsan vieno lampaisuus, kaalin jumalainen muhevuus, spelttihelmien suunmukainen rakenne, kerman pehmeys, siirapin makeus ja oikeen voin jäljittelemätön maku - täydellistä!
Oheisella ohjeella lootaa syntyy kunnioitettava määrä. Onneksi kaaliruoat vain paranevat uudelleenlämmityksen myötä.
Tarvitset:
4 dl vettä
2 dl spelttihelmiä
1 rkl härkäfondia
500 g kaalia
keskikokoisen sipulin
voita
300 g karitsan jauhelihaa
suolaa
valkopippuria
2 dl kermaa
muutaman lorauksen siirappia
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.
Kiehauta vesi ja lisää siihen fondi sekä spelttihelmet. Anna kiehua kunnes neste on imeytynyt helmiin.
Leikkaa kaali ja sipuli ohuiksi suikaleiksi. Freesaa kaali-sipulisilppua hetki voissa paistinpannulla, mausta ripauksella suolaa ja siirrä seos uuninkestävään vuokaan.
Paista jauheliha voissa samalla pannulla, jossa kypsensit kaalit ja sipulit. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada jauheliha ja spelttihelmet kaali-sipuliseoksen joukkoon. Sekoita pontevasti ja liruttele vuokaan kerma sekä siirappi.
Paista kaalilaatikkoa uunissa noin tunnin ajan. Sitten saa syödä, mutta varo ettet polta suutasi.
Edellisen kerran lootaa tehdessäni vaihdoin suurimot surutta spelttihelmiin. Tänään lipsuin linjasta lisää korvaamalla lihaliemen kermalla.
Tuloksena oli yhtään liioittelematta universumin paras kaalilaatikko.
Kaikki tykötarpeet soivat niin nätisti yhteen, että meinaa tulla itku. Karitsan vieno lampaisuus, kaalin jumalainen muhevuus, spelttihelmien suunmukainen rakenne, kerman pehmeys, siirapin makeus ja oikeen voin jäljittelemätön maku - täydellistä!
Oheisella ohjeella lootaa syntyy kunnioitettava määrä. Onneksi kaaliruoat vain paranevat uudelleenlämmityksen myötä.
Tarvitset:
4 dl vettä
2 dl spelttihelmiä
1 rkl härkäfondia
500 g kaalia
keskikokoisen sipulin
voita
300 g karitsan jauhelihaa
suolaa
valkopippuria
2 dl kermaa
muutaman lorauksen siirappia
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi.
Kiehauta vesi ja lisää siihen fondi sekä spelttihelmet. Anna kiehua kunnes neste on imeytynyt helmiin.
Leikkaa kaali ja sipuli ohuiksi suikaleiksi. Freesaa kaali-sipulisilppua hetki voissa paistinpannulla, mausta ripauksella suolaa ja siirrä seos uuninkestävään vuokaan.
Paista jauheliha voissa samalla pannulla, jossa kypsensit kaalit ja sipulit. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada jauheliha ja spelttihelmet kaali-sipuliseoksen joukkoon. Sekoita pontevasti ja liruttele vuokaan kerma sekä siirappi.
Paista kaalilaatikkoa uunissa noin tunnin ajan. Sitten saa syödä, mutta varo ettet polta suutasi.
4. joulukuuta 2010
Talviomenajälkiruokaa
Piipahdin marraskuun puolivälissä isänpäivävierailulla Savossa. Samalla reissulla kävin moikkaamassa myös mummoa.
Kyläpaikoista sain mukaani normaalin herkkuarsenaalin: isältä sieniä (etikkasäilöttyjä haaparouskuja sekä hirmuisen paljon kuivattuja mustatorvisieniä) ja mummolta karjalanpiirakoita, omenasosetta sekä talviomenoita.
Talviomenat pitää poimia mahdollisimman myöhään ja hivenen raakoina. Niitä säilytetään viileässä ja annetaan kypsyä hissukseen. Syömäkunnossa ne ovat marras-joulukuussa ja voivat säilyä oikein varastoituina kevääseen saakka.
Minulla omput eivät tosin kestäneet niin pitkään. Rouskuttelin ison osan menemään nopeassa tahdissa ihan sellaisinaan. Näiden talviomenoiden maku oli raikas ja ihastuttavan kirpeä.
Lopuista tein klassista kaura-omenapaistosta. Talviomput säilyttivät rakenteensa uunituksen aikana hienosti menemättä muhjuksi.
Tarvitset:
litran omenalohkoja
1 dl vettä
150 g voita
1 dl sokeria
6 dl kaurahiutaleita
1 tl kanelia
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.
Lohko omenat (jos ompuissa on kovin paksu kuori, niin ne voi kuoria ennen lohkomista).
Voitele uuninkestävä vuoka ja levitä omenalohkot vuoan pohjalle. Liruttele vesi omenoiden päälle.
Sulata voi kattilassa. Sekoita sokeri, kaurahiutaleet ja kaneli voin joukkoon. Levitä seos ompuille peitoksi.
Paista uunissa 20-25 minuuttia.
Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.
Kyläpaikoista sain mukaani normaalin herkkuarsenaalin: isältä sieniä (etikkasäilöttyjä haaparouskuja sekä hirmuisen paljon kuivattuja mustatorvisieniä) ja mummolta karjalanpiirakoita, omenasosetta sekä talviomenoita.
Talviomenat pitää poimia mahdollisimman myöhään ja hivenen raakoina. Niitä säilytetään viileässä ja annetaan kypsyä hissukseen. Syömäkunnossa ne ovat marras-joulukuussa ja voivat säilyä oikein varastoituina kevääseen saakka.
Minulla omput eivät tosin kestäneet niin pitkään. Rouskuttelin ison osan menemään nopeassa tahdissa ihan sellaisinaan. Näiden talviomenoiden maku oli raikas ja ihastuttavan kirpeä.
Lopuista tein klassista kaura-omenapaistosta. Talviomput säilyttivät rakenteensa uunituksen aikana hienosti menemättä muhjuksi.
Tarvitset:
litran omenalohkoja
1 dl vettä
150 g voita
1 dl sokeria
6 dl kaurahiutaleita
1 tl kanelia
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.
Lohko omenat (jos ompuissa on kovin paksu kuori, niin ne voi kuoria ennen lohkomista).
Voitele uuninkestävä vuoka ja levitä omenalohkot vuoan pohjalle. Liruttele vesi omenoiden päälle.
Sulata voi kattilassa. Sekoita sokeri, kaurahiutaleet ja kaneli voin joukkoon. Levitä seos ompuille peitoksi.
Paista uunissa 20-25 minuuttia.
Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.
1. joulukuuta 2010
DIY
En löytänyt kaupoista mieluista suklaaajoulukalenteria, joten päätin tehdä sen tänä vuonna itse.
Valtaosan konvehdeista ostin Chjokosta. Käsintehtyjen herkkujen makuskaala yltää *Jaloviinasta tonkapapu-puolukkaan.
Chjokon tuotteiden lisäksi kätkin kalenterin vetolaatikoihin sattumanvaraisesti Neuhausin, Fazerin ja Kultasuklaan namusia.
Lokerikonkin voisi varmasti askarrellapaskarrella omin pikku kätösin, jolloin siitä saisi juuri sen muotoisen kuin haluaisi. Olen kyllä ihan tyytyväinen tähän Sokokselta löytämääni ratkaisuun. Joulukuusi on tehty napakasta pahvista ja se kestää varmasti useita vuosia.
Että tervetuloa vaan joulukuu, täällä on kyllä varauduttu!
Valtaosan konvehdeista ostin Chjokosta. Käsintehtyjen herkkujen makuskaala yltää *Jaloviinasta tonkapapu-puolukkaan.
Chjokon tuotteiden lisäksi kätkin kalenterin vetolaatikoihin sattumanvaraisesti Neuhausin, Fazerin ja Kultasuklaan namusia.
Lokerikonkin voisi varmasti askarrellapaskarrella omin pikku kätösin, jolloin siitä saisi juuri sen muotoisen kuin haluaisi. Olen kyllä ihan tyytyväinen tähän Sokokselta löytämääni ratkaisuun. Joulukuusi on tehty napakasta pahvista ja se kestää varmasti useita vuosia.
Että tervetuloa vaan joulukuu, täällä on kyllä varauduttu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)