31. elokuuta 2015

Lehtevä punajuuripaistos

Allekirjoittanutta ovat vaivanneet jo parin viikon ajan ihan törkeät työkiireet sekä itsediagnosoitu keskivaikeaa vakavampi blogger's block. Kokkaillut olen kyllä melko kiitettävällä aktiivisuudelle, sillä laadukkaista raaka-aineista ei ole ollut puutetta. Siitä kiitos kuuluu kaupunkilaisten oman pellon viikoittaiselle sadonjaolle.

Facebookista kerjäämäni kannustuksen innoittamana aloitan ison postaussuman purkamisen klassistakin klassisemmalla punajuuri-sinihomejuustopaistoksella. Ilman tuunausta en tosin selvinnyt tälläkään kertaa.
Punajuurien lehdet maistuvat hyviltä ja niihin voi kääriä kaikkea kivaa ihan samalla tavalla kuin eri kaalien tai mangoldin lehtiin. Lehdet toimivat myöskin aasialaisten sapuskoiden tykötarpeina ja pikaisesti ryöpättyinä niistä saa oivia salaattiaineksia. 

Nyt silppusin jo pikkuisen nuupahtaneet lehdet juuresten joukkoon välttääkseni niiden joutumisen biojäteastiaan. Paistokseen tuli lehtevän lisän ansiosta mukavaa ekstramuhevuutta.

Paistos sopii nautittavaksi sellaisenaan, mutta ihan yhtä hyvin sitä voi tuupata myös muiden ruokien lisukkeeksi. Minä söin sitä yksinkertaisen vihersalaatin kanssa, jota maustoivat balsamiviinietikassa marinoidut punasipulirinkulat. Herkkua!
Tarvitset:
600 g punajuuria
100 g punajuuren lehtiä
100 g sinihomejuustoa (käytin Peltolan Blueta)
suolaa
mustapippuria
2 dl kermaa

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi.

Pese punajuuret huolellisesti. Jos hinkkaat ne tarpeeksi puhtaiksi, niin voit jäättää juurikkaat kokonaan kuorimatta.

Huuhtele myös punajuurien lehdet ja salaattilinkoa ne kuiviksi. Jos huushollistasi ei löydy salaattilinkoa, niin taputtele lehdet kuiviksi keittiöpyyhkeen välissä.

Leikkaa tai vetele mandoliinilla punajuuret ohuiksi siivuiksi. Leikkaa siivut ohuiksi suikaleiksi. Suikaloi myös lehdet.

Lado uunivuokaan kerroksittain punajuuri- ja punajuurenlehtisuikaleita. Murustele joukkoon myös juustoa tasaisin välein. Rouhi kerrosten väliin maltillisesti suolaa ja reilusti pippuria.

Lorottele lopuksi kerma vuokaan.

Kypsennä paistosta uunissa noin tunnin ajan. Ota paistos uunista ja anna sen vetäytyä hetken verran ennen tarjoilua.

20. elokuuta 2015

Viherkääryleet

Mikähän siinä on, että rullattu ruoka maistuu paremmalta kuin sellainen sapuska, jota tarjoillaan ilman syötäviä kääreitä? Näitäkin sienitäytteisiä mangoldikääryleitä olisi voinut vetää lähes rajattomasti, sen verran hyviä olivat.
Kehittelin kaupunkilaisten omasta pellosta peräisin oleville mangoldinlehdille tällaisen käyttötarkoituksen, koska en oikein osannut niistä muutakaan tehdä. Jos mangoldia ei ole saatavilla, voi täytettä kääriä mainiosti myös  punajuurenlehtiin, jättikokoisiin pinaatinlehtiin tai kaalinlehtiin. Tai oikeastaan ihan mihin tahansa lehtiin, joita käsillä sattuu olemaan.

Täytteitäkin voi tietty fiksata omien mieltymysten mukaan. Raaka-ainekriittisimmät kokkaajat voivat jättää juuston kokonaan pois ja korvata voin jollain hippikriteeristön täyttävällä ravintorasvalla.
Tarvitset:
mangoldinlehtiä
pari sorjaa porkkanaa
pienen sipulin
voita
kourallisen kantarelleja (tai muita sieniä)
suolaa
pippuria
parmesania
vajaan desin vettä

Tee näin:
Huuhtaise mangoldinlehdet ja kuivaa ne esimerkiksi salaattilingossa. Leikkaa paksut lehtiruodot irti ja pilko ne pieniksi kuutioiksi.

Pese ja kuutioi porkkana. Kuori ja silppua sipuli.

Sulata pannulla nokare voita. Freesaa lehtiruotikuutioita, porkkanoita ja sipuleita pannulla muutaman minuutin ajan. Revi kantarellit muutamaan osaan ja freesaa niitäkin pannulla hetkinen. Mausta suolalla ja pippurilla.

Levitä mangoldinlhde tasaiselle alustalla. Suuremmat lehdet voit leikata kahteen osaan.

Laita jokaiselle lehdelle lusikallinen lehtiruoti-porkkana-siipuli-sieniseosta . Raasta päälle hiukan parmesania ja rullaa lehdet kääryleiksi.

Kiehauta vesi  samalla pannulla, jolla valmistit täytteen. Kypsennä kääryleitä viitisen minuuttia kiehuvassa vedessä pannulla.

Raasta kääryleiden päälle vielä hieman parmesania ennen tarjoilua.

14. elokuuta 2015

Kananmunakoiso

Tiedättehän ne reseptit, joista tunnistaa heti välittömästi ensisilmäyksellä, että näillä ohjeilla lopputulos ei voi olla mitään muuta kuin aivan järjettömän hyvää. Nämä Bon Appétit-sivustolta silmille hypänneet munakoisoa chilikastikkeen ja paistettujen munien kanssa ovat tyylipuhdas esimerkki sellaisesta sapuskasta.

Alkuperäisistä tykötarpeista jätin pois tillin, koska ostoksilla ollessani muistelin sitä löytyvän jääkaapista, mutta muistin väärin. Chilikään ei ollut ihan samaa lajiketta mitä käskettiin, mutta räyhäkkä linnunsilmächili passasi porukkaan ongelmitta.

Annoskoko oli kyllä melko hulppea: satsista riitti parille aterialle ja jämiä jäi reippaasti vielä leipien päälle leviteltäviksi. Jestas mitä herkkua, pakkohan tätä on tehdä pian uudelleen!
Chilikastikkeeseen tarvitset:
linnunsilmächilin
valkosipulinkynnen
2 rkl punaviinietikkaa
1 rkl hunajaa
suolaa

Lisäksi tarvitset:
2 kookkaahkoa munakoisoa
oliiviöljyä
muutaman sipulinvarren
puskan tuoretta korianteria
2 munaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Valmista ensin kastike. Pilko chili ja valkosipuli atomeiksi (voit halutessasi poistaa chilistä siemenet). Sekoita pienessä kulhossa etikka ja hunaja, lisää joukkoon chili a valkosipuli. Mausta kastike suolalla.

Leikkaa koisoista pitkittäin noin puolen sentin paksuisia siivuja. Paista koisosiipaleet pienissä erissä kuumalla pannulla oliiviöljyssä letkeiksi ja ruskeapilkullisiksi. Laita valmiit koisot isoon kulhoon odottamaan.

Pilko sipulinvarret ohuiksi renkaiksi ja lisää ne koisokulhoon. Lisää joukkoon reilu puoli puskaa korianteria silputtuna sekä puolet kastikkeesta. Sekoita hyvin.

Paista munat öljyssä kuumalla pannulla siten, että valkuaiset hiukan rapsakoituvat reunoiltaan, mutta keltuaiset säilyvät löysähköinä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Laita munakoisot laakealle vadille ja viipaloi paistetut munat niiden päälle. Lusikoi loput kastikkeesta munien päälle ja viimeistele ruoka lopulla korianterisilpulla. Tarjoa heti.

5. elokuuta 2015

Vain pekoni puuttuu

Kampasimpukoiden, kukkakaalin ja pekonin pyhä kolminaisuus on yksi maailman herkullisimmista makuyhdistelmistä. Jos yhden kolmesta jättää pois, on lopputuotos siitä huolimatta erittäin suurella todennäköisyydellä ihan tolkuttoman ihanaa.

Sellaiseksi voisi luonnehtia myös tänään äidille ja itselleni iltapalaksi valmistunutta kukkakaalirisottoa paistetuilla kampasimpukoilla. Jos annoksien päälle olisi vielä ripotellut rapsakoita peksumurusia, olisi eväästä saattanut tulla aivan liian hyvää syötäväksi, kuten Savon suunnalla tavataan sanoa (yksi niistä sanonnoista, joita en ole oikein ikinä sisäistänyt - miten joku muka VOI olla LIIAN hyvää?).

Vaikka risottoon laitetaan vain pari desiä riisiä, on valmis satsi muikean kokoinen, koska kukkakaalisose. Kukkiksen koosta riippuen sosetta syntyy aika reilusti tai jopa vähän enemmän. Risottoon sitä tarvitaan maksimissaan kolme desiä, joten jämistä voi tehdä vaikka pienen keiton. Ylijäämäsoseen joukkoon voi myös sotkea kimpaleen voita sekä pikkuisen suolaa ja syödä sitä vaikkapa paistetun kalan lisukkeena tai levittää leivälle.
Risottoon tarvitset:
pienen kukkakaalin
6 dl vettä
kasvisliemikuution
pienen sipulin
nokareen voita
2 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
parmesania
suolaa
mustapippuria

Lisäksi tarvitset:
kampasimpukoita
voita paistamiseen
suolaa

Tee näin:
Leikkaa kukkakaali lehtineen ja varsineen pienemmiksi palasiksi.

Kiehauta vesi kattilassa. Lisää kattilaan kukkakaalit ja keitä ne kypsiksi.

Aseta kulhoon siivilä ja kaada kukkakaalit keitinvesineen siihen. Tipauta kulhoon kasvisliemikuutio.

Anna kukkakaalien jäähtyä hieman ja sauvasekoita ne soseeksi.

Silppua sipulit. Sulata voi kattilassa ja freesaa sipuleita voissa muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon riisit ja hämmennä, kunnes riisit muuttuvat läpikuultaviksi.

Kaada joukkoon valkoviini ja anna sen pöhistä haihduksiin.

Lisää kattilaan kasvislientä pienissä erissä koko ajan riisejä sekoittaen.

Kun riisit ovat lähes kypsiä, lisää joukkoon 2-3 desiä kukkakaalisosetta. Sekoita hyvin.

Lisää kattilaan parisen kourallista raastettua parmesania. Mausta risotto suolalla ja pippurilla. Valmiin risoton tulisi olla koostumukseltaan kuin kermaista, löysää puuroa ja riisien tuisi olla kypsiä, mutta napakoita.

Tarjoa voissa paistettujen ja suolaripauksella maustettujen kampasimpukoiden kanssa.

4. elokuuta 2015

Pinaattilettuhommia

Muutama postaus sitten keitetty mansikkahillo suorastaan huusi kaverikseen lettuja. Eilen jääkaapin vihanneslaatikossa kirkuivat puolestaan kaupunkilaisten oman pellon pinaatit vaatien loppusijoituspaikkaa, joten räiskälekausi jatkui pinaattilettujen muodossa.

Lettuja tulee tehtyä hämmentävän harvoin siihen nähden, kuinka helppoa niiden valmistaminen on. Paistaminen toki vaatii hellan kulmalla päivystämistä, mutta mihinkäpä sitä ihmisellä kiire on valmiissa maailmassa. Ohjeen mukaisesta satsista syntyy kahdeksan isoa lettua (joista se ensimmäinen on harjoituskappale).

Perinteisesti pinaattilettujen kanssa on tapana tarjoilla puolukoita tai puolukkahilloa, mutta tällä kertaa pyöräytin lättyjen täytteeksi tahnan savulohesta, sipulinvarsista, ranskankermasta, sitruunanmehusta, raastetusta piparjuuresta sekä suolasta ja pippurista. Eipä ollut ollenkaan pöllömpää kesäruokaa.
Tarvitset:
150 g tuoretta pinaattia
2 munaa
5 dl maitoa
3 dl jauhoja
suolaa
valkopippuria
voita paistamiseen

Tee näin: 
Kiehauta kattilassa vettä ja lisää joukkoon pinaatinlehdet. Anna kiehua minuutin ajan ja kaada pinaatit siivilään. Puristele jäähtyneistä pinaateista ylimääräiset vedet pois ja leikkaa lehdet silpuksi.

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Sekoita joukkoon maito sekä jauhot muutamassa erässä. Lisää lopuksi mukaan suolaa, pippuria ja silputut pinaatit.

Anna taikinan turvota puolisen tuntia.

Paista taikinasta paistinpannulla voissa lettuja.

1. elokuuta 2015

BREAKING NEWS! Hyvää tofua Raaseporissa!

Kummipoikani on kolmatta kesää töissä Mustion Linnan ravintola Linnakrouvissa (Hållsnäsintie 89, Mustio) ja tänä vuonna hänen työsuhde-etuihinsa kuului dinneri kahdelle talon puolesta. Kun minulta tiedusteltiin halukkuuttani tulla aveciksi tälle illalliselle, ei myöntävää vastausta tarvinnut pitkään miettiä.

Olen vieraillut aiemmin Linnankrouvissa sekä hääkekkereiden että "pelkästään" syömisen merkeissä,  eikä sapuskoissa ole kummallakaan kerralla ollut moittimista. Tällä visiitillä sain myös kuulla, että aivan Linnankrouvin naapurissa on aloittanut toimintansa Mustion Panimo, jonka oluita pääsee testaamaan esimerkiksi 7.8.2015 järjestettävässä tapahtumassa.
Maistelumenumme käynnistyi gazpacholla, joka tarjoiltiin eri kätevästä pillillisestä pullosta. Soppa oli maukasta ja sitä oli kiva imailla vuoroin alkudrinksuksi ottamani Tom Collinsin kanssa.
Kylmäsavustetusta hauesta tehty mousse kera kylmäsavuhaukibiittien, pikkelöityjen kurkkukuutioiden sekä hullunhyvän mallasmajoneesin kanssa oli sanalla sanoen mieletön kokonaisuus.
Oikein onnistunut kombo oli myös Kolatun kutunjuustosta ja Svarfvarsin tomaateista koottu setti. Se saattaa kuulostaa tylsältä, mutta maku olikin sitten jotain ihan muuta! Yksinkertaiset asiat ovat usein parhaita.
Sekä komponenteiltaan että ulkoasultaan jännin annos sisälsi punajuuripyreetä, uunissa haudutettuja punajuuria, siitakesieniä, friteerattua Inkoon puuroa ja itse tehtyä tofua. Ruokapoliittisesti edustan tofukriittistä koulukuntaa, joten odotukseni talon tofun suhteenkaan eivät olleet kovin korkealla, sillä en ole ikinä maistanut hyvää tofua. Tämän lautasellisen myötä meni sekin etu "en ole koskaan"-pelissä. Kyytipojaksi kaadettu Hakutsuru Superior Junmai Ginjo sake toimi sapuskan kanssa hienosti.
Väliruokana oli reilu satsi rommihyytelöä, minttusorbettia sekä limevaahtoa. Kelpo pläjäys, mutta hiukan pienempikin määrä olisi riittänyt suun putsaukseen.
Pääruokana tarjoiltiin luomukananpoikaa yrttitabboulehin sekä rosmariinikastikkeen kanssa. Kanalle paritettu itävaltalaisen Pfaffl'n Wien.2 Zweigelt/Pinot Noir toimi oivallisesti.
Mustikka-vadelmajätski kera valkosuklaa-kaurakeksin, paahdetusta valkosuklaasta tehdyn tahdaksen sekä mustikoiden ja vadelmien oli kerrassaan ihanaa ja erittäin kesäistä. Lautasen reunalle taiteillut valkosuklaatiplut olivat omalle daideelliselle silmälleni vähän turhaa kikkailua, mutta mauissa sinänsä ei ollut mitään vaittamista. Jälkkärin kaverina siemailimme tilkat niin ikään itävaltalaista Kracherin Burgenland Beerenauslesea.
Lopuksi saimme vielä Baileys Irish Cream- sekä Grand Marnier-likööreillä täytettyjä suklaapalleroita, joista jäi kirjaimellisesti hyvä maku suuhun.

Kiitokset Kallelle mukavasta iltapuhteesta ynnä kotiinkuljetuksesta!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...