Kummipoikani on kolmatta kesää töissä Mustion Linnan
ravintola Linnakrouvissa (Hållsnäsintie 89, Mustio) ja tänä vuonna hänen työsuhde-etuihinsa kuului dinneri kahdelle talon puolesta. Kun minulta tiedusteltiin halukkuuttani tulla aveciksi tälle illalliselle, ei myöntävää vastausta tarvinnut pitkään miettiä.
Olen vieraillut aiemmin Linnankrouvissa sekä hääkekkereiden että "pelkästään"
syömisen merkeissä, eikä sapuskoissa ole kummallakaan kerralla ollut moittimista. Tällä visiitillä sain myös kuulla, että aivan Linnankrouvin naapurissa on aloittanut toimintansa
Mustion Panimo, jonka oluita pääsee testaamaan esimerkiksi
7.8.2015 järjestettävässä tapahtumassa.
Maistelumenumme käynnistyi gazpacholla, joka tarjoiltiin eri kätevästä pillillisestä pullosta. Soppa oli maukasta ja sitä oli kiva imailla vuoroin alkudrinksuksi ottamani Tom Collinsin kanssa.
Kylmäsavustetusta hauesta tehty mousse kera kylmäsavuhaukibiittien, pikkelöityjen kurkkukuutioiden sekä hullunhyvän mallasmajoneesin kanssa oli sanalla sanoen mieletön kokonaisuus.
Oikein onnistunut kombo oli myös
Kolatun kutunjuustosta ja
Svarfvarsin tomaateista koottu setti. Se saattaa kuulostaa tylsältä, mutta maku olikin sitten jotain ihan muuta! Yksinkertaiset asiat ovat usein parhaita.
Sekä komponenteiltaan että ulkoasultaan jännin annos sisälsi punajuuripyreetä, uunissa haudutettuja punajuuria, siitakesieniä, friteerattua Inkoon puuroa ja itse tehtyä tofua. Ruokapoliittisesti edustan tofukriittistä koulukuntaa, joten odotukseni talon tofun suhteenkaan eivät olleet kovin korkealla, sillä en ole ikinä maistanut hyvää tofua. Tämän lautasellisen myötä meni sekin etu "en ole koskaan"-pelissä. Kyytipojaksi kaadettu Hakutsuru Superior Junmai Ginjo sake toimi sapuskan kanssa hienosti.
Väliruokana oli reilu satsi rommihyytelöä, minttusorbettia sekä limevaahtoa. Kelpo pläjäys, mutta hiukan pienempikin määrä olisi riittänyt suun putsaukseen.
Pääruokana tarjoiltiin luomukananpoikaa yrttitabboulehin sekä rosmariinikastikkeen kanssa. Kanalle paritettu itävaltalaisen
Pfaffl'n Wien.2 Zweigelt/Pinot Noir toimi oivallisesti.
Mustikka-vadelmajätski kera valkosuklaa-kaurakeksin, paahdetusta valkosuklaasta tehdyn tahdaksen sekä mustikoiden ja vadelmien oli kerrassaan ihanaa ja erittäin kesäistä. Lautasen reunalle taiteillut valkosuklaatiplut olivat omalle daideelliselle silmälleni vähän turhaa kikkailua, mutta mauissa sinänsä ei ollut mitään vaittamista. Jälkkärin kaverina siemailimme tilkat niin ikään itävaltalaista
Kracherin Burgenland Beerenauslesea.
Lopuksi saimme vielä Baileys Irish Cream- sekä Grand Marnier-likööreillä täytettyjä suklaapalleroita, joista jäi kirjaimellisesti hyvä maku suuhun.
Kiitokset Kallelle mukavasta iltapuhteesta ynnä kotiinkuljetuksesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti