Parasta mitä voi tehdä housut jalassa

Pari viikkoa sitten treffasimme piiiitkästä aikaa teemalla Ladies Who Dine Herkku ja Koukku-Jytiksen sekä Annukan-jota-ei-voi-linkittää kanssa. Illastamispaikaksi olimme valinneet (puolitoista kuukautta aiemmin tapahtuneen kalenteriemme synkronoinnin yhteydessä) ravintola Askin (Vironkatu 8).

Leiditoverit vierailivat tässä ihanassa luomu- ja lähiruokaa tarjoilevassa paikassa ensi kertaa. Itse tein neitsytvisiittini Askiin viime syksynä ja ihastuin meininkiin heti, sillä ravintoloitsijapariskunnan ruokafilosofiasta on löytyy tosi paljon samoja aatoksia kuin Chef & Sommelierien kavereilta. Askin antimia pääsi maistelemaan tänä kesänä myös Taste of Helsinki-festareilla.

Valitsimme pienen pähkäilyn jälkeen kahdeksan lajin menut puolikkailla viineillä. Nauttimamme kokonaisuus oli mietitty siten, että maut "kasvoivat" koko ajan. Ja ne todella nousivat sellaisiin mittasuhteisiin, että olimme Askissa syömisestä vahvasti otsikon mukaista mieltä.

Alkulämmittelyiksi saimme kräkkereitä ja riisinaksuja.

Viinipaketin puolikkaan lisäksi meille saatiin helposti myytyä pullollinen Mas Bertránin Balma Brut Nature Reserve-cavaa kolmeen leidiin.

Amuse-bouchena lusikoimme naurista, omenamehua ja ranskankermaa.

Ensimmäinen varsinainen ruokalaji oli sokerisuolattua ahventa ja salaattia. Salaatin joukossa oli ylläreinä jänniä siitepölypalleroita.

Ahvenviininä siemailimme Lundén & Cien Rüdesheimeria.  

Seuraavaksi saimme parsaa, kurkkua ja nokkosta hollandaisella. Tämä oli herkkua ja äimistelimme ääneen, kuinka keitetty kurkku VOI olla näin hyvää!

Ollenkaan pöllömpää ei ollut myöskään parsa-annokselle paritettu Weingut Stadt Kremsin Grüner Veltliner Lössterrassen 2011.

Kylmien ruokien setin päätti lammastartar retiiseillä ja vuohenmaitojogurtilla.

Portugalilaisen Aphros Winesin Aphros Ten-valkoviini sopi yllättävän kivasti lampaan kaveriksi.

Ensimmäinen lämmin annos oli korvasieniohratto. Se oli niin loistavaa, että meinasi pikkuisen itkettää.

Edelliseltä Ask-visiitiltä tuttu Laurent Barthin A.O.C Alsace Pinot Gris 2011 maistui mainiolta tälläkin kertaa.

Savustettua kuhaa, sipulipyrettä, karhunlaukkaa (myös sen marjoja), valkosipulia ja voikastiketta. Olisi tehnyt mieli nuolla lautanen.

Kuhaviini DSG Vineyardsin Rebelde Riesling Spätlese oli juomapaketin valikoimasta suosikkini. Se oli vähän semmoinen Riesling-fanin märkä uni.

Pääruokaosuuden kunkku oli Skogsjön possu omenoilla, briossikrutongeilla (iik!) ja varhaiskaalilla. Täydellinen yhdistelmä! Sen kanssa lirpimme sikahyvää baroloa, joka kaadettiin laseihimme dekanterista, joten viinin nimi ei jäänyt mieleen. Mutta maku jäi!

Esijälkkäriksi saimme viinipehmistä, vuohenjuustoa ja ruusunlehtiä. Mmmmmm.

Varsinaisen jälkiruokaosion aloitti mielettömän onnistunut satsi raparperia, lakritsia, ranskankermaa ja kakunmuruja...

...joiden kyytipoikana G.D. Vajran Moscato d'Asti toimi paremmin kuin hyvin.Tämä kesäviini oli kukkean pirskahtelevaa olematta kuitenkaan liian makeaa.

Toisen jälkkärin keskeiset tykötarpeet olivat suolaheinä ja valkosuklaa. Kuulostaa hullulta, mutta oli jotain ihan muuta.

Bioweingut Lorenzin Huxelrebe Auslese Bio Lorenz 2012 oli oikein passeli kumppani vinkeänvihreälle suolaheinäsysteemille.

Siunatuksi lopuksi hörpin kahvia, jossa oli todella marjainen jälkimaku.

Mahtavan dinnerin siunatuksi lopuksi vetäisimme vielä suut makeiksi minikokoisilla mutakakuilla, sitruunapiirailla ja mustaherukkamarengeilla.

Kahdeksan ruokalajia, osuuteni cavapullosta, viinit ja kahvi kustansivat 160 euroa, minkä maksoin ilolla. Suosittelen mitä lämpimimmin tutustumaan Askiin, jos et sitä ole vielä tehnyt.