13. joulukuuta 2012

Shakiran hame ja Jaggerin peruukki

Ravintolakerhomme joulukuun möötti pidettiin "iha vaa läpäl" uutuuttaan hohtavassa Hard Rock Cafe Helsingissä (Aleksanterinkatu 21). Minulle tämä HRC-vierailu oli ensimmäinen laatuaan, mutta tiedän että ketjuun voi jäädä koukkuun niinkin pahasti, että ryhtyy keräämään eri pitäjien HRC-pinssejä. Terveisiä vaan Hoo Moilaselle!
HRC:ssa oli näytillä aikamoinen arsenaali eri artistien soittopelejä. Vitriineissä roikkui myös starbojen vaatteita (kuten Cherin housut, John Lennonin hippipaita ja Shakiran hame, jonka väriin eräs kerhomme jäsen mätsäsi drinksunsa) sekä hämmentävä Mick Jagger-peruukki.
Rokkikahvilaan ei voi tehdä pöytävarausta etukäteen, joten odottelimme vapautuvaa pöytää puolisen tuntia baarin puolella. Olisi varmaan kannattanut ottaa joku Shakiran mekon värinen juomasekoitus, sillä tilaamani Tom Collins oli melko vetistä kamaa.


Ravintolaan toivat kyseenalaista tunnelmaa nonstoppina pyörivät musavideot, joiden ansiosta tunsin taantuvani takaisin 1980-luvulle. Tiukimmaksi korvamadoksi pesiytyi oheinen biisi, jonka sanat ovat vissiin syöpyneet muistiin ikuisiksi ajoiksi.
Ameriikkalaiseen tapaan ruokalistoihin oli printattu hyvin pienellä fontilla varoituksen sanoja: "Consuming raw or undercooked hamburgers, meats, poultry, seafood, shellfish or eggs may increase your risk of foodborne illness, especially if you have certain medical conditions." Että mieti nyt hei tarkkaan, haluatko sen pihvisi medium miinuksena vai läpikypsänä!
Valitsin Hickory-Smoked Pulled-Pork Sandwichin. Nyhtöpossu ja sämpylä olivat aika kuivakoita, soossi tavanomaista. Mutta leivän lisukkeina tarjoillut pavut puolestaan maistuivat himohyviltä. Myös coleslaw ja ranskalaiset olivat ihan kelvollisia. Brooklyn Brewery Lager on aina virkistävää juotavaa.
Jälkiruoaksi tilaamani pieni (!) annos mansikkajäätelöä ja kinuskikastiketta oli aivan mielipuolisen imelää, että sen lusikoituani huuleni eivät meinanneet irrota toisistaan. Gnaah! Pullanatsi-Aleksi nillitti juustokakustaan, joten häneltä ei loppujen lopuksi veloitettu siitä mitään. Reilu meininki.
Varsinkin Ilo, tuo pieni ja likainen seikkailukilpikonna viihtyi kuppilassa, koska hän sai skulata skebaa ja jorata käärmeennahkakuvioidulla pöydällä. Rok.

Hard Rock Cafe Helsinkiä on parjattu kalliiksi ja sen palvelua hitaaksi, mutta itse en väittämiä täysin allekirjoittaisi. Se tuntuu hassulta, että Sysi-Suomessa sijaitsevassa soittoruokalassa henkilökunta vääntää lontoota. Joka tapauksessa HRC:n camp-lukemat menevät yhteentoista.

Alkupaukku, ruoka, pari olutta ja jälkkäri maksoivat yhteensä 48 euroa, mielestäni ei mitenkään kohtuutonta. Seuraavalla kerralla (jos sellaista tulee) täytyy päästä John Lennon-looshiin ja kokeilla Pulp Fictionista tuttua burgerin ja pirtelön yhdistelmää.

4 kommenttia:

Juha Moilanen kirjoitti...

Det måste man väl checkas =)

Jaana kirjoitti...

Yeah, det måste vi göra :-D

Jytis kirjoitti...

No hei muakin alkoi tää kiinnostamaan, yritin päästä mutta turha toivo ilma pöytävarausta. Arki-iltanakin yli tunnin jono. Menin sitten Morrison'siin. Jättiannoksia ja tosi hyvä palvelu, ei jääny harmittamaan ettei nähny Jaggerin peruukkia.

Jaana kirjoitti...

Jytis, kyllä sun tarttee käydä se peruukki tsekkaamassa. Ja Cherin bögät.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...