Duunasin ahvenista kisaburgereihin pihvejä pyörittelemällä fileiden paloja raastetun Pecorino-juuston ja korppujauhojen seoksessa. Sitten paistoin ne voissa.
Sämpylät tein Herkun ja koukun loistavaa ohjetta soveltaen (maidon tilalla vettä, normisatsia pienempi taikina) ja muut hampparintäytteet sävelsin niistä tykötarpeista, joita sattui käsillä olemaan.
Yritin olla tappamatta teemaraaka-aineen herkkää makua ja mielestäni onnistuin siinä kiitettävästi: burgereista tuli ihan vahingossa pirullisen hyviä! Ja olivathan ne söötin näköisiäkin.
Sämpylöihin tarvitset:
2 dl vettä
25 g hiivaa
4 dl vehnäjauhoja
20 g voita
1 tl suolaa
Kastikkeeseen tarvitset:
½ dl jogurttia (käytin partaäijää)
½ dl majoneesia
pienen salottisipulin (tai puolet isommasta)
2 rkl kapriksia (+ lirauksen kaprispurkin lientä)
(suolaa)
Lisäksi tarvitset:
punajuuren naatteja lehtineen
50 g Pecorinoa
50 g korppujauhoja
400 g ahvenfileitä
voita paistamiseen
Tee näin:
Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon jauhot, pehmeä voi ja suola. Vaivaa taikinaa noin vartin verran ja jätä se lepäämään hellan kulmalle pyyheliinan alle noin puoleksi tunniksi.
Sekoita partaäijä ja majoneesi keskenään. Lisää joukkoon atomeiksi pilkottu sipuli sekä kaprikset (+ liraus kaprispurkin lientä). Sekoita hyvin ja lisää suolaa tarvittaessa. Laita soossi jääkaappiin ässehtimään.
Jaa kohonnut taikina kahdeksaan osaan ja pyörittele osasista sämpylöitä. Laita sämpylät leivinpaperoidulle pellillä. Anna niiden kohota pyyheliinan alla puolitoista tuntia ja paista sämpylöitä 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia.
Leikkaa punajuuren lehdet irti naateista. Huuhtele lehdet ja ryöppää ne nopeasti. Siirrä lehdet jäähtymään kulhoon, jossa on kylmää vettä. Kuivaa lehdet pyyheliinan välissä.
Raasta Pecorino ja sekoita se korppujauhojen kanssa. Puolita ahvenfileet (pieniä ahvenia ei tarvitse puolittaa) ja pyörittele palasia juusto-korppujauhoseoksessa. Paista kalat rapeiksi voissa pannulla.
Halkaise hieman jäähtyneet sämpylät ja laita niiden väliin kastiketta, punajuuren lehtiä ja paistettuja kalapaloja. Syö nautiskellen.
8 kommenttia:
Sukunimi velvoittaa tosiaan. Tulin juuri ihan loistavalta illalliselta ja minulle tuli taas järjetön mieliteko. Näiden on pakko olla sairaan hyviä! Laitan ongen veteen mökillä ja toivon parasta.
Jos ei Ahti suo antejaan mato-onkien, niin ahvenia voi pyytää myös toreilta, halleista sekä hyvin varustelluista ruokakaupoista ;-)
oonkin ajatellut että pitäis alkaa äijäillä ja mennä onkimaan lauttasaarensillalle.. tässä ois hyvä syy
Oikein aleksi! Pienistä onkiahvenista vois tehdä myös kalakukon.
Wau, ihanalta näyttää!
-Heidi
http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/
Haidi, ja maistuu myös!
Onnea ruokahaasteen voittajalle! Sitten vaan uutta haastetta peliin!
No mutta, kiitokset! Pitääpä laittaa mietintämyssy päähän.
Lähetä kommentti