Keittiön tervehdyksenä meille tuotiin söpöjä sieni- ja etanatikkuja, jotka olivat ihan mahdottoman hyviä. Ei etanoitakaan tarvitse aina peittää juustolla ja tappaa valkosipulilla.
Alkumaljoiksi kilistelimme Vall Dolina Brut Nature Reservaa, joka toimi mukavasti ruokajuomana parin ensimmäisen ruokalajinkin kanssa. Chef & Sommelieristä saa myös paikan päällä hiilihapotettua vesijohtovettä, joka hakkaa vossit ja sanpellegrinot mennen tullen.
Aloitin menun sellerillä ja pähkinöillä, joita oli lautasella ainakin pyreenä, hyydykkeenä, friteerattuna ja rouheena. Vakaana juurisellerifanina tykkäsin tästä kovin, mutta siitä huolimatta synttäritytön ottaman Anteron kalalautasen lahnaherkut aiheuttivat pikkuriikkistä annoskateutta.
Seuraavaksi söin Raviolo di Magron, jonka täytteenä oli salottisipulia, mangoldin lehtiä Majvikistä ja omatekoista ricottaa. Ihanaa! Myös seuralainen huokaili tyytyväisenä maa-artisokka-annoksensa äärellä.
Pääruoaksi valitsin Hauhalan pakkosyöttämätöntä hanhea ja juureksia. Punajuuriviipaleella pötkötteli viipale kivipiiraa, täydellisen roseeksi kypsennetty siivu rintaa sekä koipi-reisilihoista pyöritelty pallero, joka oli täytetty lempeällä hanhenmaksamoussella ja sen jälkeen uppopaistettu. Ihan törkeän hyvä kokonaisuus!
Hanhen kaverina siemailin Blaufränkisch-rypäleistä tehtyä itävaltalaista punkkua. Seuralainen valitsi kuhansa (kuulemma parasta kuhaa, mitä hän on konsanaan syönyt) kyytipojaksi lounaisranskalaista Petit Manseng-rypäleistä valmistettua viiniä.
Chef's table-paikoiltamme oli suora näköyhteys keittiöön, jonne tulikin vilkuiltua vähän väliä. Vieruskavereitamme olivat myös juustot, joista vanha tuttu Peltolan Blue suli suuhun ja ennestään tuntemattomasta Mouhijärven Herkkujuustolan huikeasta Metsurista tuli kertamaistamisella uusi suosikki. Juustojen kera lirpimme jumalaista portviiniä.
Ennen jälkiruokaa pääsimme ihmettelemään sitruunaomenasta ja puolukkasta tehtyä sorbettia. Keskuudestamme melkein kadonnutta sitruunaomenakantaa ollaan elvyttämässä ja geenipankissa sekä silläsipulien pihassa on omenapuuntaimia kasvamassa.
Pöytää varatessani kerroin syntymäpäiväteemasta ja esitin toivomuksen yllätysjälkkäristä. Luvattu "jotain kivaa" oli aivan täydellinen yhdistelmä tummaa suklaata ja maitosuklaata eri muodoissa, kahvia sekä konjakissa marinoituja luumuja. Oih!
Suklaaunelmassa käytetty kahvi oli naapurikorttelin Kaffa Roasteryn paahtamaa shakisoa. Se on sekoitus etiopialaisista alkuperäislajikkeista ja ehdottomasti kokeilemisen väärti.
Suklaa ja shakiso otettiin Chef & Sommelierin listalle aika pian vierailumme jälkeen. Oli tosi kivaa päästä testaamaan sitä etukäteen, mutta kovasta yrityksestä huolimatta emme koko prototyyppiä jaksaneen syödä. Ja doggie bag tuli mieleen vasta ratikkapysäkillä.
Kahvien jälkeen nautimme vielä digestiiviksi fingerporilliset Finbyssä valmistettavaa Verkstrand´s Bitteriä. Jytyä kamaa!
Tiedän synttärisankarin lukevan blogiani, joten lahjan tarkkaa hintaa en voi paljastaa. Muille lukijoille vihjaan sen verran, että kolminumeroinen loppulasku alkoi ykkösellä eli laatuun nähden Chef & Sommelier on varsin kohtuuhintainen paikka.
Iso kiitos kaikista herkuista ja todella mukavasta tunnelmasta vielä tätäkin kautta Sasulle & kumppaneille! Keep up the good work!
4 kommenttia:
Mukavasti kirjoitettu juttu varmasti mukavasta syöpöttelykokemuksesta!
A-H
Kiitos arppa! Suosittelen lämpimästi Chef & Sommelierissä syöpöttelyä, jos et ole siellä vielä käynyt.
Kiitos hienoista sanoista meidän Metsuri-juustosta... :-)
Terv peter
Peter, hyvää tuotetta on helppo kehua! Jatkakaa valitsemallanne tiellä :-)
Lähetä kommentti