23. toukokuuta 2013

Hodaripäivä

Viime lauantaina vietettiin jälleen Ravintolapäivää. Tapahtuma on levinnyt maailmalle kuin ne kuuluisat Jokisen eväät ja järjestyksessään yhdeksäntenä Ravintolapäivänä nälkäisiä asiakkaita popsahti ruokkimaan yli 1 700 ravintolaa. Aikamoista!

Helsinkiin ravintoloita syntyi reippaasti yli 500. Tiukilla rajauksilla sain aikaan noin 30 kuppilan pituisen kiinnostavien paikkojen listan, mutta eihän sellaista määrää kukaan kykene a) kiertämään b) syömään yhden päivän aikana. Loppujen lopuksi valitsin teemaksi hodarit ja luetteloon jäi neljä rastia.
Niistä ensimmäinen, Nam Nam Bánh mì, sijaitsi Sinebrychoffin puistossa ja tarjoili vietnamilaisia patonkeja, jollaisen nautin aamupalaksi kera kaverin ja kaverinkaverin.
Bánh mì oli sinänsä oikein maukas, vaikkakin possu oli pienoinen pettymys. Olisin toivonut siivuille enemmän paksuutta ja sikamaista makua. Erehdyin luulemaan niitä kalkkunaleikkeeksi ravintolanpitäjien täyttäessä sämpylääni...
Koffarista jatkoin Ruttopuistoon, missä oli tarjolla nyhtöpossuhodareita. Pulled pork tuntui muuten olevan tämän Ravintolapäivän hitti, sitä oli nimittäin tyrkyllä todella monessa paikassa.
Ruttiksen hodaripuodin nyhtöpossu oli kypsennetty portviinissä pienen ikuisuuden verran ja se oli herkullista. Sämpylä oli vähän höttöinen, mutta lisukesalaatista ei löytynyt moitteen sijaa.
Seuraavaksi suuntasin askeleeni Musiikki- ja Sanomatalojen sekä Kiasman keskiössä sijaitsevalle Kansalaistorille, jonne pystytetystä Amores Perros-kojusta innostuin sen mahtavaan leffaan viittaavan nimen perusteella.
Hodarikioskin takaa paljastui Ruoto Catering-niminen yritys, jonka palveluja harkitsen taatusti käyttäväni, mikäli isompia kestitystarpeita ilmenee. Tyypeillä oli kerrassaan loistava sapuskavalikoima.
Testasin Nippon Dogin, johon tuli mielenkiintoista kalkkuna-misomakkara, kimchiä, wasabimajoneesia, daikonia ja norilevää. Erinomaista! Ison plussan kaverit saavat itse leivotusta leivästä. Levät tosin meinasivat lennellä matkoihinsa tuulen mukana, mutta niiden ponteva myttäys muiden täytteiden sekaan pelasti tilanteen.
Kansalaisia Kansalaistorilla.
Kolmannen kuuman koiran jälkeen ei todellakaan ollut enää nälkä, mutta vielä oli yksi paikka kokematta. Tässä välissä kiritin itseäni nauttimalla ison lasillisen geeteetä ihan oikeassa ravintolassa.
Viimeinen etappi oli punavuorelaisen designkaupan yhteyteen avattu Lords of the Hot Dogtown, jonne seurakseni suoriutui Aleksi.
Tähän ravintolaan kiinnostukseni heräsi hervottomasti nimettyjen hodareiden vuoksi. Menulla oli aikamoinen valikoima sexual dogeja...
...joista valitsin Tijuana Ladyboyn alaviitteellä salchicha caliente en los pantalones. Ihan levällään olevaan annokseen lastattiin chorizonakki, erilaisia soosseja sekä jalopenis (kyllä, tuo ei ole kirjoitusvirhe). Aleksi tilasi Bootie Call from the Hoodin eli Mature Ebonyn. Pornomätöt syötyämme tunsimme itsemme likaisiksi ja menimme Merirosvobaariin perinteisille ravintolapäiväkaljoille.

2 kommenttia:

Mimosa kirjoitti...

Harmittaa kyllä tosi paljon, että jäi tänävuonna Ravintolapäivä kokonaan väliin. Blogeissa on ollut niin herkullisia kuvia kojuista ja ravintolapäivän tarjoiluista! Sullakin on houkuttelevan näköisiä kuvia täällä :-)

Täytyypä alkaa valmistautumaan seuraavaan Ravintolapäivään, jos vaikka nyt sais sen omankin kojun pystyyn :-)

Jaana kirjoitti...

Eipä hätää, seuraava Ravintolapäivä on jo kolmen kuukauden kuluttua :-)

Tekemäni hodarikierros oli kyllä oikein maistuva, erityisen paljon tykkäsin tuosta Nippon Dogista.

Mä olen myös miettinyt pop upin perustamista Ravintolapäivänä, mutta ajatus ravintolan teemasta ei oikein ota kiteytyäkseen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...