Seilasimme viikonloppuna Soppa-Hannan kanssa m/s J.L.Runebergilla Porvooseen.
Kesän päätösristeilystä tulikin yllättäen syyskauden aloitus, sillä sen verran hölmö keli retkipäiväksemme osui. Taivas oli jo Helsingistä lähdettäessä ihan lonkeron värinen.
Sää ei suosinut kannella istumista, joten kulutimme aikaamme peräsalongissa korttia pelaten sekä kahvia, punaviiniä ynnä minttukaakaota hörppien.
Välillä paatti keikkui aika lähellä meikäläisen sietokyvyn rajaa, mutta siitä huolimatta perille Porvooseen päästin vähäisin vaurioin.
Nälkä oli jo kova, joten päätimme poiketa välipalalle viehkoon Tee- ja kahvihuone Helmeen (Välikatu 7), jossa muistin nauttineeni oivallista prinsessakakkua ja ginillä terästettyä jääteetä.
Tällä kertaa olikin vähän huonompi tsägä, sillä Hannan valitsema kalakukkosiivu oli rutikuiva ja minun lohipiirakassani oli naftisti lohta sekä einiin-mukavana sattumana kananmunankuorta. Onneksi bebe-leivos sentään oli ihana.
Helmen yläkerrasta olisi ollut tarjolla kuoharia ja voikkarikakkua, mutta huomasimme asiasta kertovan liitutaulukyltin vasta vessakeikan yhteydessä.
Retken pääasiallinen kohteemme oli Bistro Sinne (Läntinen Aleksanterinkatu 1), jonka lounaan kävin koeponnistamassa jo kesälomallani.
Sinnen sapuskat tehdään kotimaisista, lähellä tuotetuista ja sesongin mukaisista raaka-aineista. Kyökin puolella touhuaa muiden muassa Savoyssa vaikuttanut Kai Kallio, jonka faniksi matkakumppanini tunnustautui.
Alkuun tilasin hurmaavaa savulahnamoussea mummonkurkuilla.
Pääruoaksi otin ruskistetussa voissa vakuumikypsennettyä haukea, joka suli suuhun. Parempaa haukea en ole konsaan syönyt!
Kala tarjoiltiin kananmuna-leivänmuru-katkarapusörsselin ja tajunnan räjäyttävän hyvän savuisen hollandaisen kanssa. Päällysmössön ravut olivat ehkä pikkuisen turhia, annos olisi pärjännyt oikein hyvin ilman niitäkin.
Jälkkärilistalta poimin Tarte Tatinin. Omenat, kinuski ja jäde olivat ihan jees, mutta voitaikina ei ollut lainkaan rapeaa vaan ikävää muhjua. Tortun kanssa siemailemani lempeä calvados sen sijaan oli moitteetonta.
Sinnessä naisten vessan seinälle on taiteiltu mansikkaisen shampanjasorbetin ohje. Miesten puolella on leipäresepti, jos muutaman päivän takaisessa Kauppalehdessä ollutta juttua on uskominen.
Myös Hanna on raportoinut retkestämme omassa blogissaan.
2 kommenttia:
Lonkeron värinen taivas, hih - tuo täytyy muistaa! :D Sinneä on viime aikoina suitsutettu niin kovasti niiiin monessa blogissa, että sitä ei voine jättää koeajamatta. Ja samalla reissullahan sitä voi tosiaan käydä vähän shoppailemassa (hauskat nuo moikkaustumput!) ja tepastelemassa vanhan kaupungin kaduilla, Porvoo on kaikin puolin mainio retkikohde. :)
Porvoo on kyllä kiva. Ja Sinnen hauki savuhollandaisella kannattaa mennä kokemaan vaikka vähän pidemmänkin matkaan päästä - se on taivaallisen hyvää!
Lähetä kommentti