Äyriäisten kanssa on kuulemma pitänyt pikkuisen lipsua, mutta muuten Kämp Signéssä luotetaan puhtaisiin, suomalaisiin raaka-aineisiin, joiden tuottajat tunnetaan suurinpiirtein nimeltä. Kyökissä kokataan samanlaisista tykötarpeista, joista oman mummoni Signe-äitikin varmasti aikoinaan valmisti ruokaa.
Kämp Signéssä käytetään myös runsaasti villiyrttejä, joiden tunnetuksi tekemisessä Sami on uranuurtaja Suomessa. Itseopiskelun ja reseptiikan kehittelyn luonnollisena jatkona hän on kunnostautunut myös villiyrttikeittokirjailijana.
Alkuun saimme maistella jumalaista possun kasslerista tehtyä Ilmajoen "kinkkua", joka peittosi maullaan kaikenmaailman patanegrat ja prosciuttot mennen tullen. Tarjolla oli myös vinkeitä hapatettuja porkkanoita.
Varsinaisesta alkuruoasta löytyi paljon kiehtovia makuja. Raitajuuria ja Saloniemen vuohenjuustoa oli ryyditetty voikukanlehdillä (joita on kuulemma melko hankala työstää maukkaiksi) sekä tosi vahvasti sitruunaruoholta maistuvilla, takavuosien Twin Peaks-sarjasta tutun douglaskuusen neulasilla. Törkeän hyvää!
Lajitoveri tarkkailee douglaskuusinäytettä.
Välikeitoksi meille tarjoiltiin aivan ihanaa koivunmahlaista ja kallioimarteista maa-artisokkakeittoa.
Pääruokana oli paistettuja ahvenia, hernepyreellä maustettua emmervehnää, suutuntumaltaan jännää isomaksaruohoa, vuohenputkea ja villiruusuvinaigrettea.
Jälkkäriksi söimme tuhtia suklaakakkua yllärijäätelöllä, jonka pääraaka-ainetta yritimme maistellen arvailla. Omaan suuhuni jätski maistui hiukan teemäiseltä ja pikkuisen karvaalta, joten veikkasin tykötarpeeksi piharatamoa. Pieleen meni.
Kämp Signé oli erittäin viehättävä tuttavuus, jonne tulee varmasti mentyä ihan omalla rahallakin. Hinnat eivät nimittäin olleet mitenkään tähtitieteellisen korkeita, vaikka sitä vähän niin kuin olettaisi, kun ravintola toimii tuommoisen vähän fiinimmän hotellin yhteydessä.
Oivallisen dinnerin päätteeksi kävimme vielä Pumpkin Jamin Marin ja hänen Käsimallinsa, Viva ciabattan Aleksin sekä Ilo-kilpikonnan kanssa bissellä ja maistelemassa Ameriikan tuliaissuklaita.
7 kommenttia:
löysit sitte ehkä typerimmän kuvan mitä musta on koskaan ollut?
keitto oli paras, huh mitä herkkua
Hyvä kuva tuo on, onnistuit näyttämään siinä samanaikaisesti sekä kyyniseltä että kiinnostuneelta :-)
Paljasta nyt, mitä ihmettä jälkkärijätskissä oli! :)
Enpä taida tohtia, sillä Kämp Signéssä yllärijätskijälkkärin saa maksutta, jos hoksaa mistä se on tehty :-)
Tämä isomummon kaima kyllä osasi kokata. Tykkäsin todella paljon mm. keitosta.
Kyynisen kiinnostunut - mikä älykönleima
Mä tykkäsin kaikesta :-)
Lisäsin muuten juttuun linkin Dinner 4U2-blogiin, sillä sielläkin näkyy olevan Signé-raportti.
No niin minäkin ;-)
Lähetä kommentti