31. lokakuuta 2013

Pandaporukan ruokailta

Osallistuin viime viikolla WWF Suomen järjestämään tilaisuuteen, jossa ennestään tutun kala-oppaan rinnalle lanseerattiin ruoka-opas. Se on näppärä responsiivisesti suunniteltu sivusto, jota voit selailla laitteella kuin laitteella.

Oppaan sanoman voi tiivistää kolmeen ydinkohtaan:
1. korvaa osa lihasta kasviksilla
2. älä heitä ruokaa roskiin
3. suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita.

Kahta ensimmäistä on ihan iisibiisi noudattaa, mutta kolmoskohta onkin kiharaisempi juttu aika monelta kantilta. Vastuullisuuteen liittyy muiden muassa ruoantuotannon ympäristövaikutusten huomioiminen, josta WWF Suomen Jussi Nikula kertoi meille. Hänen esityksenä herätti vilkasta keskustelua.
Kuva on A21 Flavour Studion Facebook-sivulta. Siinä Jussi puhuu ja me muut kuuntelemme.
Olisi tosi helppoa, jos valintojaan voisi perustella vain sillä, kuinka paljon tuotteen kasvatus, jalostus, kuljetus ja säilytys kuormittavat ympäristöä, mutta niiden lisäksi vastuullinen kuluttaja miettii varmasti myös valintansa eettisiä ulottuvuuksia.

Ostanko talvella kotimaisia tomaatteja, joiden kasvihuonekasvatukseen on kulunut enemmän energiaa kuin etelän auringossa kasvaneiden tomaattien kypsymiseen, vaikka Espanjan tomaattiorjien olot ovat mitä ovat? Entä ostanko luonnonlaitumella heinää imuroineen lehmän lihaa märehtijöiden ilmastopäästöistä piittaamatta vai suosinko sademetsään raivatulla tehotuotantoplantaasilla kasvanutta mutanttisoijaa syönyttä broileria, joka on jalostettu niin pitkälle, että sen lyhyt elämä on aikamoista kärsimystä?

Vaikeita kysymyksiä, joihin ei todellakaan ole vain yhtä oikeaa vastausta.Valinnalla eläin- ja kasviperäisen tuotteen välillä on Jussin mukaan suurempi ympäristömerkitys kuin sillä, valitseeko lähellä vai kaukana kasvaneen tai luomua vai ei-luomua. Hän totesikin, että "me vain suosittelemme minne hyllylle kannattaa mennä, mutta emme voi ohjeistaa, minkälaisia tai miten pakattuja papuja pitää ostaa".
Kauhugraafin lähde on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Illan meikäläistä eniten hämmentäneen tietopommin pudotuksesta vastasi WWF Suomen Matti Ovaska. Hän kertoi, että reippaasti yli 70 % täällä tuhansien järvien Suomessa syödystä kalasta on tuontitavaraa. Haloo? Ja että norjalaisten lohien kasvattamiseen kuluu enemmän ties mistä hörönkökkölästä saakka roudattua kalaa kuin mitä niistä saadaan markkinoille. Järki hoi!

Matin mukaan suurin osa Itämeren ja sisävesiemme kalakannoista on tosi kestävällä pohjalla, mutta monet lajit (esimerkiksi silakka) ovat alihyödynnettyjä. Lähikalojen lisäksi suotavaa olisi syödä myös MSC-sertifioitua kalaa.

Ruoka-oppaan lanseeraus tapahtui Teurastamon tiloissa sijaitsevassa A21 Flavour Studiossa. Puheenvuorojen lomassa saimme maistella villiyrttiäijä Sami Tallbergin "mitä kaapista löytyy"-periaatteella kehittelemiä eväitä.

Tarjolla oli kallioimarteella ja tillillä maustettua kaalisalaattia, valkosipulisia ja yrttisiä suppilovahveroleipiä, friteerattuja silakoita sellerimajoneesin ja puolukkajauheen kanssa sekä väinönputkivanukasta ja tyrnihunajaa. Oli aika hyvää tähderuokaa.
Friteerattu silakkaparvi.
Ruokaoppaan hengessä Sami paljasti meille vinkkejään ruokahävikin minimoimiseksi.
1. Tee ostoslista ennen kauppaan menemistä ja noudata sitä.
2. Osta vähän, älä hamstraa.
3. Opettele perusmaut, niitä yhdistelemällä saat aikaan uusia makuelämyksiä.
4. Osta aletuotteita, punaisellla tarralla varustetun paketin ostaminen on ekoteko.
5. Tee luova jääkaapintyhjennysateria kerran viikossa
6. Tee kerran kuussa pakastimen ja kuiva-ainekaapin inventaario.
6. Luota enemmän aistinvaraiseen arvioosi kuin viimeiseen myyntipäivään.
7. Hyödynnä jämät, kastikkeet voi laittaa leivän päälle, pataan voi panna mitä vaan.
8. Jaa ylimääräiset ruoat naapurisi kanssa, samalla voit saada uusia tuttavia.

3 kommenttia:

Mausteinen Manteli kirjoitti...

Kiitos infosta, paljon mielenkiintoista asiaa. Nämä kala-asiat jaksaa muakin aina mietityttää. Silakkareseptejä näkyy vähän ruokablogeissa ja itsekin tullut tehtyä tosi vähän.. No, toki viimeiset kaksi vuotta täällä ulkomailla on tietenkin aivan eri kalalajit käytössä, mutta kuitenkin. Mistähän kaukaa ne tuon Tilapian meillepäin raahaa...

Tuplaespresso kirjoitti...

Tuosta kala-asiasta minäkin olen marissut jo vuosia ja marisen taas:

On täysin käsittämätöntä, että tuhansien järvien maassa jossa valtionrajan sisäpuolella on 52.496 km2 merialuettakin, syödään pääasiassa ulkomaista kalaa ja tuoreinkin kala, mistä tahansa kalastettuna, on vähintään muutaman päivän ikäistä ennen päätymistään kalatiskille! Ilmeisesti tiukkapipoinen lainsäädäntö ylihygieenisine vaatimuksineen on tehnyt kalastusammatin harjoittamisesta kannattamatonta? Loput niitit kotimaiselle kalalle lyövät kaupan duopolin käytännöt sekä harmaahylkeet, jotka rikkovat pyydyksen ja joille ei kelpaa muu kuin paras - se kalan maksa. Vaikka pyydys olisi täynnä kalaa, se ei kalastajaa paljoa lohduta, jos kaikista on haukattu palanen. Ja harmaahylkeellähän ei ole mitään tekemistä suojellun ja harvinaisen saimaannorpan kanssa, vaan hyljekanta on kasvanut räjähdysmäisesti.

Jaana kirjoitti...

Mausteinen Manteli, eipä mittään! Itsekin voisi kyllä aktivoitua silakkareseptiikan suhteen - pitäisiköhän ottaa se ensi vuoden teemaksi?

Tuplaespresso, totta turiset. Ässän ja Koon valta-asemalle tässä maassa olisi saatava stoppi. Mutta miten?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...