Gloria Blog Awardeissa kippisteltiin toissapäivänä ruokablogeista parhaimmalle ja kauneimmalle sen verran perusteellisesti, että eilen oli tukka kipeänä ihan juuria myöten. Onneksi kuitenkin tokenin syömäkuntoon, sillä ohjelmassa oli tyttöjen ilta Soppa-Hannan, Pastanjauhajien Rosmariinin sekä Sillä sipulin Merkkarin kanssa.
Tapaamispaikaksi olimme sopineet helsinkiläisravintoloiden henkilökohtaiseen top kolmoseeni kuuluvan Chef & Sommelierin (Huvilakatu 28). Aioimme ensin ottaa viiden lajin menun, mutta kaikki suolaiset vaihtoehdot vaikuttivat vastustamattomilta. Päädyimme siis valitsemaan seitsemän sapuskan setin. Ja hyvä niin, sillä ruoka oli jälleen kerran aivan tolkuttoman hyvää.
Syömingit käynnistettiin munakoisosuupalalla, jossa pehmeän tahnan joukossa oli pieniä, rapeita leipäsattumia. Aperitiivina siemailimme supercava Vall Dolinaa.
Chef & Sommelierissä ei ole konsaan tullut juotua huonoa viiniä, joten annoimme Johanille vapaat kädet ruokiin sopivan valkoisen ja punaisen viinin valintaan. Neljän ensimmäisen syömän kyytipoikana toimi oikein hienosti Mas de la Damen Cuvée Gourmande 2011.
Maa-artisokka-annoksesta löytyi tuota vienon makuista mollukkaa monessa eri muodossa gnocchista rapsakoihin lastuihin. Tarjolle tuotiin myös kuvassa taustalla näkyvää rosmariinista ruisleipää, jota parempaa ei saa mistään!
Chef & Sommelierin Henkka leipoo säännöllisen epäsäännöllisesti leipää myytäväksi myös kulman takana sijaitsevaan Laivurin Valintaan. Siellä hittileipä on pikkulintujen mukaan ohittanut muovipussiruisleipien myynnin niin sanotusti 6-0.
Toisena varsinaisena ruokana oli Hauhalan hanhea ja punajuurta. Pitkän kaavan mukaan kypsytetyt koipilihat ja kauniin roosan värisiksi jätetyt rintasiivut sulivat suuhun, mutta huikeinta oli ehdottomasti kivipiira.
Tykitystä jatkoi risoton tyyliin valmistettu juuriselleri. Todella intensiivistä makua joka lusikallinen, tätä aion kokeilla kotona.
Kimmo toi kyökin puolelta sellerisoton pääraaka-aineen moikkaamaan meitä. Jalosta juureksesta hyödynnetään Chef & Sommelierissä ihan kaikki juurihuituloiden kautta kuoresta lehtitupsuihin saakka. Tällaista meininkiä arvostan isosti.
Aterian paras hetki oli tämä annos, lahnaa ja haukea. Savustetusta lahnasta ja perunasta oli aikaansaatu sametinpehmeää syötävää, jonka ylistämiseksi en nyt keksi tarpeeksi vahvaa superlatiivia. Ei pikkuruisilla villipiparjuurimurusilla koristeltu haukirullakaan missään nimessä huonoa ollut, mutta lahnaperunamöhnä oli ihan parasta ♥
Punaviinimme oli Prioratin alueelta Espanjasta tuleva jykevähkö Celler Geniumin Ecològic 2007.
Tattia ja rosmariinia jännässä formaatissa. Herkkutatti oli ottanut blinin muodon ja soossi oli vahvasti rosmariininen. Annoksen kruunasi hapankurkkuviipale, jonka valmistusprosessissa on hyödynnetty talon rosmariiniruisleipää maitohappokäymisen vauhdittajana. Saisikohan noita kurkkujakin jossain vaiheessa ostaa sieltä Laivurin Valinnasta?
Viimeisenä lämpimänä ruokana oli vasikkaa ja sipulia. Omaan suuhuni parhaiten sopivia makupaloja olivat mureke, jossa oli mukana myös kieltä sekä unelmamurea rintabiitti purjosipulilla.
Olen aina pitänyt Chef & Sommelierin rennosta ilmapiiristä. Kodikkuuden tuntua lisäsi se, että saimme jaettavaksi satsin juustoja, joiden kanssa söimme näkkileipää ja mustaherukkasosetta. Juustotarjottimella oli tuttuja Metsuria ja Peltolan Blueta sekä minulle uutta Vuohen Vuoristoa, johon tykästyin oitis. Lisäksi saimme maistaa Valion Chef & Sommelierille tekemää nimikkoemmentalia.
Ennen jälkkäriä nautimme lusikalliset mustikkaa.
Jälkiruoakseni valikoitui omenaa ja teetä. Napakoiden omenapalojen kaverina oli kamomillateejäätelöä. Raikas ja optimimakea päätös tälle aterialle.
Paitsi että ei se vielä ollut ohi. Chef & Sommelierissä sattui juuri käyntimme aikaan olemaan vierailevana tähtenä huippubarista Kalle Freese, joka pihautti meille makoisat sumpit etiopialaisista pavuista ihmevehkeellä, jonka nimi ei rekisteröitynyt muistini sopukoihin.
Kahvi oli pehmoistakin pehmoisempaa, siinä ei ollut kitkeryyden häivääkään. Sen kanssa natustelimme vielä pienet palat porkkanakakkua.
Seitsemän ruokalajia, osuuteni kimppajuustoista, kolme lasia viiniä ja kuppi kahvia kustansivat 96 euroa. Mielestäni joka sentin arvoista.
Illan päätteeksi Sasu tuli jutustelemaan kanssamme. Lähtiessämme saimme vielä kotiinviemiseksi mahtiruisleipää.
Kulinaarimurula suosittelee Chef & Sommelieria edelleen täydestä sydämestä! Suurkiitokset ihanille naisille illallisseurasta sekä ihanille miehille kaikista heidän meille taikomistaan herkuista!
10 kommenttia:
Kovasti kiitoksia ideasta ja toteutuksesta ohjata meidät tuonne. Oli ihan mahtava ravintola tunnelmaa, makuja ja...kaikkea myöden. Miten se aika menikin niin nopeasti?
mitkä ne top kolmosen muut raflat on?
sifoni keittimeltä näyttäisi kovasti tuo kahvivempain..
ja joo mitä ne muut top raflat on?
Vau! Me olemme muutamalla ison kirkon reissulla yrittäneet päästä tuonne syömään mutta ravintola on aina ollut täynnä tai kiinni, nyyh. Ehkä vielä joskus. Eikös se ole samassa paikassa kuin "Pieni talo" aikoinaan, loistava oli sekin.
Merituuli, eipä kestä. Jopa oli aikakin teikäläisen päästä käymään tuolla :-)
aleksi, niinpä taisi ollakin. Rosmiksella oli jotain aikaisempaa kokemusta moisesta vehkeestä ts. hän tunnisti sen nimen.
Ne kaksi muuta ovat Postres ja Ask. Ja nyt puhutaan siis fine dining-paikoista. Muissa kategorioissa on sitten muita lemppareita :-)
luimupupu, kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin etukäteen eli heti kun tiedät "kirkkoreissusi" ajankohdan. Tämä meidänkin varauksemme tehtiin noin puolitoista kuukautta sitten.
Ja kyllä, C&S on samassa paikassa, jossa "Pieni talo" aikoinaan sijaitsi.
Hetkonen, mihin ne juurisellerin huitulat taiottiinkaan?
Salla, ellen ihan väärin muista, niin huituloista keitettiin lientä sellerisottoon.
Seuralaiset voinevat vahvistaa tai korjata muistijälkeäni?
Tuolla on tehnyt kyllä jo jonkin aikaa mieli vierailla - pitänee laittaa pöytä varaukseen! Tosi hyvän näköistä settiä! :)
Kastike oli tehty juurisellerin lehdistä, vedestä ja oliiviöljystä!! Varret ja pikkujuuret "risotossa"
T. Sasu
Sini, kannattaa käydä, kauniit sapuskat myös maistuvat hyviltä!
Sasu, kiitos tarkennuksista. Näin hyvin mä näköjään kuuntelen :-)
Lähetä kommentti