Mottitilanne

Päädyimme taannoin ravintola Mottiin (Töölöntorinkatu 2) parin bloggaavan daamin kanssa. Töölöntorinkadulla oli ennen nykyisiä yrittäjiä marokkolainen ravintola, mutta Motti-nimisenä paikalla on pitkät perinteet. Aikoinaan se oli kuulu liekitetyistä pässinkiveksistään, joita nyt ei valitettavasti ole tarjolla. Liekitettyjä kasseja en ole konsaan maistanut, mutta kuutisen vuotta sitten natustelin keveästi leivitettyjä kilkuttimia silloisessa Motissa.

Nyt Motissa ruokia ei jaotella perinteisesti alku- ja pääruokiin, vaan kaikkien annosten koko on aika pieni. Pitkän pähkäilyn jälkeen tilasimme neljä suolaista ruokaa ja yhden makean herkun per sierainpari.

Minun kuvani ovat taas ihan tolkuttoman huonoja, Merituuli otti parempia.

Aloitin makumatkan mielettömällä lanttucappuccinolla.

Seuraavaksi söin annoksen nimeltä "puikulamakarooni ja herukkaketsuppi". Juustoiset gnochhit olivat OK, mutta vinaigretten oloisen soossin hallitsevin maku oli etikka.

Kateenkorva oli namia...

...kuten myös rullalla kypsennetty possunkylki.

Osa tilaamistamme ruoista tuotiin pöytään samanaikaisesti, joten niiden syömisessä lämpiminä oli haasteellista. Onneksi lautaset olivat niin pieniä, että niitä mahtui kätsysti kaksi rinnakkain.

Jälkkärini sisälsi tymäkkää suklaakakkua ja karpalomoussea, joka maistui ihan marjapuurolle.

Tipillä pyöristetty syömien ja juomien (vinkeä alkudrinkki, osuuteni valko- ja punaviinipulloista sekä lasillinen portviiniä) loppusumma oli 90 euroa, mikä on mielestäni kohtuullista.