Olen paneutunut uusiin työtehtäviin niin intensiivisesti, että sillä on ollut negatiivinen vaikutus kokkausaktiivisuuteeni. Eilen essut vihdoin kaivettiin naftaliinista, kun löimme
Mukkeliksen kanssa kallomme yhteen ja askartelimmepaskartelimme aivan järjettömät määrät
karkkisusheja.
Ideoita naminameille saimme
tavattoman monesta eri lähteestä. Kaikkia
Ameriikan ihmeitä ei ollut saatavilla, joten teimme ihan ikiomiakin ratkaisuja.
Notkuvaan sushipöytään katettiin sen seitsemää sorttia makeita herkkuja: englanninlakritsinigireitä, lakumakeja
Jell-O-wasabilla, hedelmäkalanigireitä, viikunanigireitä, vaahtokarkki-salmiakkikalanigireitä hapanremmillä ja kuivatulla mangolla, kumkvatti-viinirypälenigireitä, hapanremmimakeja viinirypäleillä sekä kookosmakeja. Ylijäänyt tykötarvekimara oli tarjolla sashimin tapaan.
Sushiriisi valmistui keitetystä puuroriisistä (7 dl), rahkasta (2 purkkia),
GoGreen-vaniljakastikkeesta (1 purkki), sokerista (2 rkl) ja vaniljasokerista (1 rkl). Lisäksi riisiin sekoitettiin liivatelehtiä (2 kpl kylmässä vedessä liotettuina ja tilkkaan kuumaa vettä sulatettuina). Tätä riisiseosta hyödynnettiin kaikissa lajeissa kookosmakeja lukuunottamatta.
Suuta putsaavana garina käytettiin tuoretta ananasta. Wasabeja työstettiin kahta lajia: elintarvikevärillä syvennettyä vihreää tytinähyytelöä sekä avocadosta, sitruunanmehusta, vaniljasokerista ja banaaniesanssista muussattua tahdasta. Soijan roolissa loistivat lakritsikastike, passionhedelmä-kumkvattiseos ja tervasiirappi.
Suloisia susheja arvioimaan oli kutsuttu koolle makuraati ystävistä ja kylänmiehistä. Äkkimakeat pirulaiset ja taustamusiikkina soinut
Nylon Beat tekivät tehtävänsä, eikä kukaan raatilaisista pystynyt santsaamaan enää neljättä kertaa.
Eniten risuja annettiin vaahtokarkkinigireille, koska niitä oli vaikea syödä. Sitkeät salmiakkikalat ja kuivatut mangot taisivat muodostaa vaahtokarkeille liian tymäkän kontrastin. Suosikeiksi nousivat kaikki makit, joista karkkisushikuningattareksi julistettiin yhteen ääneen suut tahmeina kookosrullat.
Olimme melko uskollisia
alkuperäiselle reseptille, ainoastaan kookosmaitoa laitoimme 2,5 desin sijasta 4 desiä. Nesteen lisäys nosti valmiin riisin käsittelyn vaikeusastetta useita satoja prosentteja, mutta saimme kuin saimmekin aikaiseksi tyydyttäviä rullia. Lötköhköt makit pukkasimme jäähylle pakastimeen reiluksi puoleksi tunniksi, jonka jälkeen niiden paloittelu sujui kuin valssi kesällä!
Muulille kiitos kokkailuseurasta ja muille valtava respect siiviilirohkeudestanne.
11 kommenttia:
Ja heillä kaikilla oli niin muuuukaavaaaaa <3 Kiitos. Mun oma suosikki kookosmakin ohella oli kirpeällä karkkinauhalla ympäröity ja viinirypäleen viipaleella päällystetty maki tervasiirapilla, nomnomnomnomnom.
Oli niin ihanaa päästä viipaloimaan hedelmiä pieneksi ja askartelemaan :-D Tää on kyllä tasan ainoa askartelumuoto jota toleroin, kerran meinas jo mennä hermot tuossain ;-) Onneks selvittiin! Kokeilitko muuten, pakastuko ne hyvin säilöön ne kookosmakit?
Asiasta kevyesti vihiä saaneena jo hieman odottelinkin, mitä hiivattia karkkisushit oikein pitävät sisällään. Tulihan tämäkin nähtyä. Aika siistiä puuhailua, vaikkakin possu taitaa olla enemmänkin isojen linjojen mies. Vaikka possu onkin tunnetusti kärsävällinen elukka. Teille kahdelle juttu selvästi osui.
Suosikkini olisi muuten ihan taatusti ollut kirpeällä karkkinauhalla ympäröity, viinirypäleen viipaleella päällystetty maki terviksella. Ei noista aineista voi tulla pahaa.
Hyvää työtä!
Ou ou ou! Upeeta ja mahtavaa! Mikä fantastinen idea. Ovat niin autenttisen näköisiä ja söpöjäkin :)
Täällä on kyllä mainio meininki. On pitänyt kysymäni jatkotietoja, että toimivatko ne Peruna-merkkiset pesuhanskat hyvin? (Kai minä täällä ne näin, ettei tule kardinaalimokaa.)
Ostin viimeksi lihapadalle seuraksi kyproslaisia varhaisperunoita (aitoa Pirkka-mallistoa), joille ne olisivat ehkä soveltuneet. Hyvin upposivat nytkin kuorineen, tilliä päällä, mutta eiväthän ne tietenkään uusilta perunoilta maistu.
Makea sushi, pitkäaikainen suunnittelma, joka ei toistaiseksi ole toteutunut. Tosin en juuri aikonut karkkia.. mutta hyvältä näyttää.
Toiseltakin Antilta kiitokset :) Oli hyvää ja makeanhimokin katosi! :D
"Antti", karkkisushiaskartelu oli rattoisaa, mutta ei sitä joka viikko jaksaisi harrastaa. Kookosmakien pakastaminen on suoritettu, jiäp nähtäväks miltä maistuvat sulatettuina. Sen toisen sushiriisin jämiä olen syönyt jonkun makuraatilaisen tuoman viiden hedelmän nektarin kanssa - hyvvää :-)
Polkkis, ei oo naminigirin väkerrys heikkohermoisen hommaa piliiv juu mee!
Hanna, söpöjä tekeleemme ovat, sitä ei käy kieltäminen. Satsin mitoitus määrällisesti meni meiltä vain snadisti yläkanttiin ;-)
Pygmi, thanks! Maistuis varmaan teidänkin ruokakunnallenne? Pottukäsineitä en ole vielä kokeillut, mutta kerron kyllä hanskojen pitävyydestä hetimiten koepesun suoritettuani.
Jams, myös hedelmät toimivat riisin kanssa aikas kivasti.
Akonan, me laitoimme astioiden tyhjennyksen suhteen kaiken toivomme sinuun, mutta sitten jätkä ei santsaa kuin pari kertaa! Onneksi sain pakotettua muita raatilaisia ottamaan dogibägit mukaansa :-)
Tää postaus on jotain niin käsittämätöntä että mun pitää palata uudestaan ja uudestaan tuijottamaan noita kuvia :D En kestä :D Ihan parasta :D
Anna, no arvaa vaan oltiinko me Muulin kanssa ihan haltioissamme noita näprätessä :-D Suosittelen lämpimästi kokeilemaan namisushitehtailua hyvässä seurassa!
Hehhehee... terveisiä vaan identiteettivarkaalta :-D Mäkin oon muuten suurten linjojen ja kokonaisuuden ihminen, mut kyllä sitä kerran vuodessa yhdet karkkisuuuussit vääntää. Kokeile joskus, Polokkis, esim. näinki hyvässä seurassa.
Vaik en tiiä tekisinkö toiste, sen verran makiaa! Mut jätskisushii vois tehä ja kakkusushii ja sit tota oikeet sushii :-P jeejee.
Oi mahtavaa, noista susheista minäkin kultakurkku varmaan tykkäisin :D
Lähetä kommentti