Hyvyys ja huonous ovat näissä syömishommissa aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia asioita, mutta listalle kirjatut kuppilat ovat varmasti kukin tavallaan joko edistäneet, mullistaneet, rikastaneet tai hämmentäneet tapoja, jolla maailma suhtautuu ruokaan, sen tuottamiseen ja valmistamiseen.
Nämä huippuravintolat ovat paikkoja, joissa käynnin ykkösprioriteetti ei ole ravinnon tankkaus, vaan visiitit ovat parhaimmillaan liikuttavia ja ikimuistoisia elämyksiä, jotka säilyvät mielessä pitkään. Tämä on tietenkin vain henkilökohtainen mielipiteeni.
Koska bloggausaktiivisuuteni on ollut viime aikoina olematonta, yritän elvyttää sitä tällä jutulla, johon linkkaan aikaisempia reissupostauksiani, joissa kerrotaan vierailuistani tämän vuoden top viiteenkymppiin sijoitetuissa ravintoloissa. Niitä on viisi kappaletta, mikä on mielestäni ihan hyvä alku.
Noma elokuussa 2011 |
Eleven Madison Park huhtikuussa 2012 |
Dinner by Heston Blumenthal huhtikuussa 2013 |
Restaurant Frantzén maaliskuussa 2015 |
Attica elokuussa 2014 |
Sijoilla 51-100 on neljä ravintolaa, joissa olen käynyt syömässä. The Clove Clubiin (sija 55) ihastuin viime syksynä, Quay (sija 58) tuli koettua ensimmäisellä Australian reissullani noin puolitoista vuotta sitten, L'Atelier de Joël Robuchon Paris'n testasin kesälomamatkalla vuonna 2011 (samalla retkellä tuli myös raavittua sijalla 21 olevan Le Chateaubriandin ovia, mutta turhaan) ja sijalle 92 köllähtäneessä lontoolaisessa ikisuosikissani St. Johnissa olen viihtynyt useampaankin otteeseen.
Top satasessa on siis yhdeksän minulle tuttua paikkaa ja 91, joissa haluaisin käydä. Se olisi aikamoinen urakka niin ajallisesti kuin taloudellisestikin, mutta pitäähän sitä ihmisellä olla tavoitteita. Ja unelmia. *tähän taas se hymiö*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti