Majoituin Gershwin Hoteliin. Sen sijainti 27th Streetillä 5th Avenuen ja Madison Avenuen välissä oli loistava.
Rakennuksen ulkoseinän jännät hässäkät ovat Stefan Lindforsin käsialaa. Hotellin aulassa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja paikan vakiokokoelmasta löytyy muiden muassa Andy Warholin signeeraama Campbellin keittopurkki. Minun huoneeni seinälle oli ripustettu Pablo Picasson kuva.
Gershwinin viereisestä Birch Coffeesta sai hemmetin hyvää kahvia ja söin siellä parina päivänä aamupalaakin. Tässä menossa munakokkelilla ja juustolla täytetty bagel.
Koivukahvilassa hörpin useammatkin tuumailukahvit seuraavia kohteita miettien ja paikan langatonta verkkoa hyödyntäen. Parempi vaihtoehto Starbuckseille, joissa tuli käytyä pariin kertaan Wi-Fin tai luonnon kutsun vuoksi.
Hotellin välittömässä läheisyydessä toimi myös Museum of Sex, jonka ikkunalaudalle viritetty värkki herätti ansaitusti ohikulkijoiden huomion.
Kävimme paikallisen ystävättäreni kanssa museovisiitillä, jota ennen vierailimme sen alakerrassa olevassa baarissa. Tarjolla oli huulten muotoisia suklaita ja jäykkiä drinkkejä...
...joista valintamme kohdistui juomiin nimeltä Spank Me (giniä, kirsikkalikööriä ja Aperolia) ja Devil in a Blue Dress (kuoharia ja mustikkalikööriä).
Lähikulmilta löytyi mukavasti myös pientä purtavaa. Parin korttelin säteellä majapaikasta oli parikin isohkoa deliä.
Delien laareista voi ammentaa haluamiaan kylmiä tai kuumia tuotteita muovibokseihin, joista sitten maksetaan painon mukaan.
Kaukaloiden sapuskat lienevät parhaimmillaan lounasaikaan, illemmalla ne näyttivät jo vähän ällöiltä. Näiden lisäksi deleistä löytyi valmiiksi pakattuja annoksia sekä tilauksesta tehtäviä leipiä ynnä muita eväitä.
Ruskeasta riisistä, lohesta ja avocadosta pöyritellyt rullat olivat ihan OK lounas. Jälkkärinä toimi erittäin optimaalisen kokoinen purkki Benin & Jerryn Raspberry Greek Frozen Yogurt and Fudge Chunkia.
Kohtuuhyviä olivat myös paistetut jiaozit.
Testaamieni deliruokien parhaimmistoon kuului pariloitu kana-mozzarellaleipä, johon otin lisätäytteeksi avocadoa. Ja palan painikkeeksi ei-niin-salaista-pahettani kirsikkakolaa.
Myös Eisenberg's Sandwich Shopista sai oivia smörgareita, josta kelpo esimerkkinä olkoon tämä Egg Salad and Bacon Sandwich. Kuppilan mainoslauseessa kerrotaankin osuvasti, että he ovat kohottaneet newyorkilaisten kolesteroliarvoja jo vuodesta 1929. Arvostan.
Bongasin "kotinurkilta" myös viehkon Beecher's-juustopuodin.
Myymälässä on ihan oikea juustola ja juuston valmistusta voi seurata maitotonkkatuoleilla istuskellen.
Kivasti pähkinäinen vuohenjuusto ei ollut hassumpaa...
...mutta ihan täysillä hurahdin jumalaiseen savustettuun sinihomejuustoon.
Ostin molemmista juustoista pienet maisteluiltapalat hotellille. Pakkauksiin tulevista informatiivisista tarroista Beecher's saa minulta mojovat lisäpisteet.
Vartin kävelymatkan päässä hotellilta oli Union Square Park, jonka laidoille pystytetään neljästi viikossa Union Square Greenmarket.
Keskeisenä ideana on tarjota lähialueiden pientuottajille puitteet tuotteidensa myynnille. Toiminnalla on myös koulutuksellisia tavoitteita, ja oman torivierailuni aikana opetuskojulla pyöri parikin koululuokkaa. Lisäksi torilta saa kierrätysvinkkejä ja siellä järjestetään kokkausnäytöksiä.
Salaattia irtomyynnissä.
Hiukan peukalonpäätä suurempia pottuja. En tunnistanut ensimmäistäkään lajiketta nimeltä.
Savukalalle oli piirretty tupakki suuhun.
Pääsiäinen on kuulemma nättien persikankukkaoksien sesonkia.
Gallonatolkulla tajunnan räjäyttävän hyvää omenamehua ja -siideriä.
Nerokkaita omenasiideridonitseja.
Täydellinen omena-aamiainen puistossa.
Puistoruokailin myös Madison Square Parkissa. Sen laidalla on legendaarinen Shake Shack-hampurilaiskioski, jonne kertyy ruuhka-aikoina todella pitkiä jonoja. Kuvan jono on aika lyhyt, odotusaika oli 20 minuutin luokkaa.
Jonotus kyllä kannatti. Juustohampurilainen oli mehevää ja Brooklyn Breweryn valmistama Shackmeister Ale virkistävää. Sen sijaan jätskinomainen vaniljavanukkaasta, suklaahipuista ja toffeesta blenderöity Shackbury Easter Egg Concrete oli yli-imelää.
Madison Square Parkin kulmalla törmäsin eräänä päivänä vastustamattomaan Kimchi Taco-autoon.
Possutacot kimchillä ja pico de gallolla olivat aivan törkeän herkullisia.
Kovasti kehuttuun Má pêche-ravintolaan en onnistunut saamaan varausta, mutta onneksi hokasin paikan Lunch to go-palvelun ja tilasin sen kautta höyrytettyjä possupullia. Ne olivat juuri niin maukkaita kuin epäilinkin niiden olevan.
Possupullalounaani nautin Plaza-hotellin kupeessa ihmetellen samalla alakertaan valuvaa Apple-uskovaisten virtaa.
Reissun ehdottomasti parhaimman hodarin koin Crif Dogs-nimisessä paikassa, jonka olemassaolosta tulin kipeän tietoiseksi nähtyäni Anthony Bourdainin syövän siellä No Reservations-ohjelmansa New York-jaksossa.
Chihuahua-niminen hodari koostui pekoniin kääritystä ja uppopaistetusta nakista, avocadosta, smetanasta ja salsasta. Omnomnomnom!
Makeaakin tuli maistettua. Perinteikkään Ferrara Bakery & Cafen klassikko cannoli oli pienoinen pettymys hiukan liian paksun kuorensa vuoksi. Kahvi oli hyvää ja kirsikkasiirapilla maustettu soodavesi ihanaa.
Bonuksena pääsin jonottamaan kahvilaan kolmen pönäkän amerikanitalialaisen kaverin perässä ja tuntui ihan kuin olisin pudonnut keskelle The Sopranosia.
Testasin myös Magnolia Bakeryn kuulut cupcaket. Kuvassa taaimmaisena näkyvä Caramel oli minun makuuni ihan liian ätläkkää, mutta etualan Vanilla vei kielen mennessään.
Kaupungilla kierrellessä törmäsin tällaisiinkin kuppikakkuihin. Taitavat olla lähinnä sammakoita? Tämä pullapuoti sijaitsi muistaakseni 3rd Avenuella jossain 23th Streetin ja 25th Streetin välimaastossa.
Erään Chelsea Marketin leipomon ikkunassa illisteli puolestaan Angry Birds-leivonnaisia. Lisenssiasiat lienevät kunnossa?
Pääsiäinen oli Ameriikassakin hyvä tekosyy syödä suklaata, mutta liika on liikaa. Yhden Cadbury Creme Eggin vielä vetää, mutta yhden Reese's Peanut Butter Eggin tuhoaminen vaatii kimalaisen aineenvaihdunnan. Uh!
Suomeen saakka tuomieni ostosten joukossa oli vähemmän imeliä suklaita (pekonisuklaata, paria laatua Mast Brothersin suklaata sekä kiekko meksikolaista chilisuklaata), söötti MSG-purkki New Kam Maninsta, April Bloomfieldin uunituore A Girl and Her Pig-kirja sekä Laird'sin mieletöntä omenabrandya.
Brandyyn tutustuin käydessäni syömässä Eleven Madison Parkissa, josta sain mukaani myös purkillisen heidän mysliään. Mutta siitä ja muista formaalimmista ravintolavisiiteistä sekä olut- ja panimoretkestä kerron omissa postauksissaan.
14 kommenttia:
Olipa mahtava kulinaarinen matka,tuli ihan ikävä Nykkiin! Ja tuota meksikolaista chilisuklaata olen minäkin ostanut,se on kuumiin juomiin tarkoitettu,mutta kivasti siitä myös raastaa makua kakkuihin.
Haluu kans. Tästä informaatiopläjäyksestä tuli kyllä mahtava matkakuume.
Yaelian, juotava kaakao mielessäni minäkin tuon suklaakiekon ostin.
Jonna, ja jatkoa seuraa! Eihän tässä ollut kuin vasta vähän alkua :-)
huh noiden eri hodarien ja smörgarien kanssa, hienoja.
ja Mast brotherssia, uh :)
Mahtava bloggaus, itse käynyt Nykissä silloin, kun en sitä tajunnut vielää arvostaa (eli 7-vuotiaana, heh!). Savulohisalaatinrippeitä syödessäni olin joka kuvan kohdalla annoskateellinen päästä varpaisiin! :D
Jatkoa odotellaan! :)
aleksi, Crif Dogsin kaltaisen hodaribaarin haluaisin Helsinkiinkin. Ja tacopakuja!
Mast Brotherseja voisi maistella joku päivä kimpassa?
Nenna, just julkaisin olut- ja panimoretkipostauksen :-)
Maitotonkkatuolit ovat ylihienot!
Olenpa melko varma että Jukka rakastaisi savustettua sinihomejuustoa. Olisiko se syy piipahtaa Nykiin ;D?
Merituuli, savustettu sinihomejuusto on erinomainen syy lähteä New Yorkiin!
Kiitos näistä postauksista! Olin itse New Yorkissa tämän ja panimokierrospostauksen aikana ja niistä löytyi vielä viimeisille päiville hyviä ruoka- ja juomavinkkejä. Täytyy mennä vielä uudestaan, koska monta herkullista juttua jäi maistamatta.
Saara, ole hyvä! Missä kävitte?
Itsekin bongasin juuri tuon panimokierroksen blogikirjoituksesta, jota luin New Yorkissa ollessani.
Hirmu hinku olisi minullakin takaisin!
Shake Shack (tosin Theatre Districtin kuppila sattui sopivasti matkan varrella, jonoa tosin oli sielläkin koko ajan, jo ennen avaamista), Crif Dogs ja Brooklyn Brevery tuli testattua blogitekstiesi ansiosta. Union Squaren torilla oli muutenkin tarkoitus käydä ja delit tulivat kyllä viikon aikana tutuiksi. :) Itse hurahdin bageleihin reissun aikana, pakko alkaa leipoa niitä itse ja/tai hakea Arnoldsista.
Tuota juustopuotia on kyllä päästävä tutkimaan. Savustettu sinihomejuusto kuulostaa vain aivan mielettömän hyvältä.
Saara, jos asut pääkaupunkiseudulla, niin käy testaamassa Fredalla sijaitsevan Brooklyn Cafen bagelit. Itse olen käynyt siellä vain kahvilla, mutta muiden tilauksien vakoilun perusteella myös paikan rinkelipolitiikka vaikuttaa varsin vakuuttavalta.
Se savusinihomejuusto oli kyllä herkkua!
SIIS apua, mähän räjähdän sinne kun pitää syödä kaikkea ihanaa koko ajan :D
annemi, etkä räjähdä :-) Ajattele asia niin päin, että kun kaikkea haluamaansa ei pysty/ehdi kuitenkaan maistamaan, niin säästyypähän syötävää seuraavillekin reissuille - New York on nimittäin semmoinen pitäjä, että sinne on PAKKO päästä uudelleen!
Lähetä kommentti