Kun illastimme hongkongilaistuneen ystävättäreni kanssa
NJK:ssa (Valkosaari), oli paikalla hyvin jännää porukkaa. Vieruspöydistä löytyi sekä rapukautta avaamassa ollut nousuhumalainen joukko ylihilpeitä suomenruotsalaisia setämiehiä että neljän hengen seurue, joista kolmella oli niin paljon ruokarajoitteita, että sääliksi kävi sitä neljättä. Miksi ihmeessä pitää tulla ravintolaan, jos "mä en sit voi syödä mitään juustoo enkä sipulia enkä äyriäisiä enkä sieniä enkä mitään missä on maitoo tai hirveesti hiilareita tai rasvaa"?
Onnittelin itseäni, kun pystyin syömään mahdottoman hyvän toast skagenin kaikkine äyriäisineen ja hiilareineen. Väittämä "kolesteroli maistuu hyvältä" pitää täysin paikkansa.
Pääruoaksi otin Bellmannin pannun. Uusien perunoiden, sipuleiden ja kerman lisäksi siinä oli runsaasti kantarelleja sekä aimo keko pekonia. Kokonaisuuden kruunasi kaunis uppomuna. Uusiseelantilainen Pinot Noir toimi spydärin kanssa oivallisesti.
Tuhdin aterian jälkeen päätimme jakaa jälkkärin, jossa koostui crème brûléesta ja punaherukkasorbetista. Minä sain brûléen orvokilla, seuralainen sorbetin ja olimme kumpikin tyytyväisiä.
Sapuskat, juomat (lasi shampanjaa, pari lasia viiniä ja vettä) sekä venekuljetus Valkosaareen ja takaisin kustansivat 110 euroa. Muilta osin lasku oli ihan ymmärrettävä, mutta se hipoo jo naurettavuutta, kun Vichy Novellesta veloitetaan 11,50 euroa per henkilö!
Ai niin, hintaan sisältyi myös pikainen näköhavainto NJK:lla työskentelevästä
Akseli Herlevistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti