Hyvänmakuinen København

Toisen kesälomamatkani kohde oli Kööpenhamina, jossa vietin viisi maukasta päivää. Ennen reissua vähän jännäsin, kuinka korvaparkani kestäisivät mielestäni hirmuisen rumaa tanskan kieltä, mutta yllättävän äkkiä se lakkasi häiritsemästä.

Vierailuni pääasiallinen syy oli illallinen ravintola Nomassa, josta kerron ihan omassa postauksessaan. Tässä jutussa käyn läpi Köpiksen muissa paikoissa nautittuja syömiä ja juomia.


Teksti seinässä kehottaa juomaan puoli litraa maitoa päivässä. Siihen en taida kyetä, mutta visiittini aikana join päivittäin vähintään puoli litraa olutta.


Kööpenhaminassa ei voi välttyä törmäämästä pikkuisiin kioskeihin, joissa myydään pølsea sämpylällä ja ilman. Omaan hodariini en kuitenkaan tohtinut ottaa Tanskan kansallista normimakkaraa eli kimakanpunaista rød pølsea.

Treffasin Köpiksessä ystäväni, joka oli ennen pääkaupunkiin saapumistaan viettänyt muutaman päivän Aarhusissa. Kävimme välipalalla Bliss-ravintolassa (Kompagnistræde 2).


Jaoimme tapaslautasen, jossa erityisen hyviä olivat sinihomejuusto, oliivit ja hummus. Blissin juomalistalla oli kunnioitettavan laaja valikoima erilaisia absintteja ja absinttipohjaisia drinkkejä, mutta tällä kertaa tyydyimme viinilasillisiin.

Meille oli suositeltu LêLê nhà hàngia (Vesterbrogade 40). Pääsimme jonottamatta melko täyteen ravintolaan ilman pöytävarausta.


Vietnamilaisessa ravintolassa oli tunnelmallisen hämärää.


Alkuun otimme tuhdit drinksut. Minulla Saffron Martini (sahramilla maustettua giniä, Vermouth Biancoa ja rosmariinia), kafrulle Ævle Bævle (vodkaa, calvadosta, omenaa ja minttua). Kaverin lasia koristanut pippuroitu omenaviipale oli kuulemma stydiä kamaa.


Ruokalistalta tilasimme aikamoisen arsenaalin pikkuruokia. Pöytään tuotiin sitruunaruohoisia sammakonkoipia, banaaninkukkasalaattia, meriahven-tartaria, inkiväärissä marinoituja kampasimpukoita vesikrassi-omenasalaatilla, riisipaperiin basilikan ja mintun kanssa rullattua possua sekä tahmeaa riisiä kanalla, vietnamilaisella makkaralla ja paistetulla salottisipulilla.

Meriahven ja kampasimpukat olivat herkullisia, myös riisistä pidin. Sammakotkin olisivat olleet ihania, ellei pari koipireittä olisi jäänyt aavistuksen verran raaoiksi.


Seuralainen pätisti vielä pari kipollista Phở-keittoa, jota minä jaksoin maistaa vain hiukan. Hyvältä maistui.


Jälkkäriksi join vietnamilaisen kahvin, jonka valmistusprosessia oli suoraviivaistettu kaatamalla valmista (suodatin)kahvia kondensoidun maidon päälle. Olisikohan "pikakahvin" tarjoilu johtunut siitä, että ravintola oli menossa kiinni?

Oheisesta videosta voi kurkata, kuinka juoma tehdään pitkän kaavan mukaan.
LêLê nhà hàng oli pienistä puutteistaan huolimatta oikein kiva ruokapaikka, jota voi ilman muuta suositella.

Ulkomailla ollessani tykkään pyöriä toreilla ja ruokakaupoissa ihmettelemässä paikallisia tarjoomuksia. Olen kuullut Tanskan huimista luomuvalikoimista ja Illumin Irmassa havaitsinkin, että valtaosassa pakkauksissa on økologisk-merkintä. Hienoa!


Hotellieväiksi hankin jättimäisen kokojyväsämpylän, tuorejuustoa sekä siivutettua savupallasta. Nam.


Iltakahvin kanssa natusteltavaksi ostin avaruuskeksin, jolla ei ole mitään tekemistä perinteisempien space cakesien kanssa. Tämä oli tosin hollantilainen tuote, joten täysin varma asiasta en voi olla.


Irmasta olisi saanut myös nyrkin kokoisia lihapullia ja paahdetulla sipulilla maustettua laardia smørrebrødien sivelyyn.

Suuntasimme kuitenkin panimovierailumme jälkeen voileiville perineiseen Hansens Gamle Familiehaveen (Pile Allé 10-12). Saavuimme ravintolaan neljän aikoihin ja leipälistan joutui pyytämään erikseen. Smørrebrødit ovat ilmeisesti ennen kaikkea lounasruokaa?


Alkuun jaoimme puoli tusinaa ostereita. Näitä merenmakuisia herkkuja olisi kyllä mennyt vaikka tusina per sierainpari...


Voileipälistalta valitsin smørren lämpimällä maksapasteijalla, pekonilla ja paistetuilla herkkusienillä. Seuralaisen tilaamat käsinkuoritut tanskalaiset katkaravut, mummonkurkut ja majoneesi tulivat samalla tarjottimella.

Yllättävää oli se, että täytteitä ei oltu laitettu valmiiksi keoiksi leiville. Tykötarpeiden vatitarjoilu lienee old skool-meininkiä? Siinä mielessä se on kivaa, että näin jokainen voi koota oman smørrensä mieleisekseen.

Maksapasteija oli järisyttävän hyvää ja se sulatti sujuvasti ruisleivälle voidellun laardin. Rapea pekoni ja muhevat herkkusienet tekivät kokonaisuudesta täydellisen. Parasta mitä olen syönyt aikoihin!


Jälkiruoaksi otin mantelista suklaakakkua vaniljajäätelöllä, appelsiinikastikkeella ja tuoreilla marjoilla.

Hansens Gamle Familiehave oli loistopaikka ja se näytti olevan kantaväestön suosiossa. Kannattaa ehdottomasti poiketa, ravintolan smørrebrød-menu on kiitettävän kattava.


Kööpenhaminassa satoi aika lailla, joten pakenimme märkää keliä muiden muassa leffaan. Täten tiedoksi ilmoitettakoon, että tanskalaisten pienessä popcorn-annoksessa on 3,5 litraa poppareita!

The Royal Cafessa (Amagertorv 6) kokeilimme smusheja. Kahvilan lanseeraama syötävä on smørrebrødin ja sushin rakkauslapsi. Makumaailma on smørreä, annoskoko sushia. Kätsyä.


Pahvikunkku opastaa Strøgetiltä sisäpihalla sijaitsevaan kahvilaan.


Valitsin smushisettiini savustettuja äyriäisiä omenan ja avokadon kanssa, naudanlihatartarin piparjuurella ja perunalastulla sekä minikokoisen juusto-pekonihampurilaisen. Ruokajuomana toimi oivallisesti De 5 Gaarde-tilalla pantu Pilsner Orla.


Ruoan päälle joimme cappuccinot ja söimme paakkelsit. Voitaikinaleivonnainen oli täytetty kermavaahdolla, dipattu sokeriliemeen ja koristeltu kinuskirakeilla. Kahvilassa käytetyt astiat ovat viereisen Royal Copenhagenin hyllyiltä.


Laskun kera saimme huippuhyviä sitruunan, salmiakin ja punaherukan makuisia vaahtokarkkeja. Mukava paikka, vaikkakin tarjoilu tuppasi ruuhka-aikana olemaan hyvin hidasta.

Hidasta palvelua saimme myös Plaza-hotellin alakerran The Library Barissa (Bernstorffsgade 4). Puitteiltaan huikea kuppila löytyy maailman parhaiden baarien listalta.


Kirjastobaarin Tom Collins oli juuri niin raikas ja virkistävä kuin sen kuuluukin olla.

Noma-päivänä voileipälounastin kevyesti Frida's-ravintolassa (Gammel Kongevej 5).


Täälläkin leivät ja muut ainekset tarjoiltiin erikseen. Røde Christiansø-sillin kavereina oli sipulisilppuaa, kapriksia ja munankeltuainen. Levitevaihtoehdot olivat voita tai laardia. Juomana Gourmet Bryggerietin Pilzneriä ja kyytipoikana akvaviittia. Ihan mahdottoman hyvää!

Reissasin pelkillä käsimatkatavaroilla ja se asetti rajoituksia ruokatuliaisille. En tosin laskenut savusillisäilykettä nesteeksi, mutta sitä se Kastrupin virkailijoiden mukaan kuitenkin oli. Järjettömintä asiassa on se, että kentän herkkukaupoissa myydään täysin samoja öljyssä lilluvaa sillejä, joita minulta takavarikoidut olivat. Grrrrr!


Turvatarkastuksesta tuohtuneena menin Caviar House & Prunierin Seafood Bariin (Terminal 3, Copenhagen Airport). Siellä tilasin Back in the U.S.S.R.-nimisen kaviaari- ja mätisatsin sekä puolikkaan pullon talon shampanjaa, joka kihahti päähän.


Loppujen lopuksi sain roudattua kotiin saakka karkkipusseja, kurpitsansiemen-juustonäkkäreitä, béarnaise-maustettua etikkaa, akvaviittia, turskanmätipateeta, lihaliemihyytelöä, kahteen kertaan maksettuja savusillejä sekä sillitahnaa maksamakkarapötkön näköisessä pakkauksessa.

Syötävien ja juotavien asioiden lisäksi hankin Illums Bolighus-designmyymälästä black + blumin fantsun lounasrasian.