Tammikuun ruokahaasteessa on, sillä käsky kävi kokata mahdollisimman värikästä ruokaa. Ei ollenkaan niin helppoa miltä ensin ehkä vaikuttaa!
Ensin ajattelin luoda jostain riemunkirjavan hurmaavasta taidetoksesta syötävän version, mutta lemppariltani Mirólta ei löytynyt mitään helppoa nakkia. Kiitos kuitenkin hyvästä vinkistä sinne Kauniaisiin.
Sitten meinasin pistää ranttaliksi elintarvikevärien kanssa ja turata megalomaanisen technicolor-jälkkärin. Tällä kertaa järjen ääni puhui visionäärin minussa ympäri, mutta tulevaisuudessa voisin muhitella ideaa vähän kypsemmäksi.
Lopulta mieluisa värillinen ruoka löytyi oman keittokirjahyllyn kätköistä ja tykötarpeet vakismarketin hevi-osastolta: lykkään parmankinkku-paprikahyrrät haasteeseen pyörimään. Alkuperäisohje, jota hiukan viilasin, on Suuresta herkkupalakirjasta.
Valmiissa hyrrissä keltaista ja oranssia paprikaa on kyllä melko mahdotonta erottaa toisistaan värin perusteella, mutta tietoisuus asiasta lienee tärkein?
Tarvitset:
keltaisen paprikan
oranssin paprikan
punaisen paprikan
vihreän paprikan
150 g Chèvre & Yrtit-tuorejuustoa
salottisipulin
2 rkl kapriksia
2 rkl pinjansiemeniä
2 rkl kuivattua oreganoa
mustapippuria
8 viipaletta parmankinkkua
Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 250-asteiseksi.
Leikkaa paprikat neljään osaan, poista siemenet ja valkoiset retaleet. Laita paprikat uunipellille kuoripuoli ylöspäin ja kypsennä (mielellään grillivastuksen alla) tummanpuhuviksi.
Ota mustuneet paprikat uunista ja laita ne muovipussiin ainakin varttitunniksi. Poista hieman jäähtyneistä paprikoista kuoret.
Sekoita tuorejuustoon pienenpieneksi silputut sipulit, kaprikset ja pinjansiemenet. Mausta oreganolla ja mustapippurilla.
Laita muovikelmun päälle kaksi parmankinkkuviipaletta pitkät sivut vierekkäin ja levitä niille ohut kerros juustoseosta. Asettele samanväriset paprikat juuston päälle. Peitä paprikat ohuelle juustokerroksella ja kääri hässäkkä kelmun avulla tiiviiksi rullaksi. Tee vastaavat temput myös muun värisille paprikoille.
Laita pötköt jääkaappiin jähmettymään vähintään tunniksi. Leikkaa rullista noin sentin paksuisia viipaleita. Tökkää kuhunkin hyrrään cocktailtikku pitämään rullaa koossa.
9 kommenttia:
Minä assosioin hyrrät välittömästi tikkareihin. Karkkia en syö jos harvinaista suklaata ja salmiakkia ei lasketa, mutta parmankinkun ystävän lienee joskus pakko kokeilla noita!
Messevän näkösiä! Ja ihan tikkariks vois luulla, mikä on vaan hauskaa, koska noi hyrrätikkarit on niin nostalgisia. Seefoodii, ehottomasti, uutta ja oivaltavaa.
Ari, kinkkutikkarit olivat oikein makoisia. Suosittelen kokeilemaan, vaikka vaativatkin hiukan näpertelyä.
Muuli, tikkariteemallahan voisi koota koko menun? Onnittelut vielä valkoisen takin johdosta, huomenna nähdään :-)
Norilevään voisi pyöritellä jotain sushinkaltaista. Lämpimän pääruoan keksiminen on vähän haastavampaa. Hmm, voitaikinaa kerroksittain ja väliin jotain sopivaa? Toimisi myös kylmänä.
Ari, noriarkkien tikkarirullailu toimisi tässä erinomaisesti, hyvin voisivat vörkkiä myös riisipaperilätkät. Lisää tikkariefektejä saisi aikaiseksi rullaamalla munakaslevyä, jonka täytteeksi on levitelty jotain hyvyyttä.
Tässähän on ilmiselvä menukehittelyn paikka :-)
Onnittelut haasteen voitosta! :)
Nyt heitänkin siis pallon sinulle, ja jään odottamaan millaisen jännittävän haasteen ensi kuuksi kehität. :)
Insanity, kiitos kaunis! Ja kiitokset myös tammikuun haasteen junailusta. Helmikuun aihe on jo ns. kuutioitumassa, palataan huomenna asiaan ;-)
Onnittelut ansaitusta voitosta Gulinaarikeittiöön!
Kiireiden vuoksi tämä haaste jäi väliin, mutta innolla odotamme helmikuuta!
Oliivia, kiitokset! Helmikuussa kokataankin sitten hemapasta :-)
Lähetä kommentti