Ystäväni pakastimeen oli lennähtänyt parvi fasaaneja. Sain kunniatehtävän koekokata jotain hyvää tästä koreasta linnusta.
Aikani kuukkeloitua törmäsin unelmareseptiin: fasaania kermakastikkeessa omenoiden ja calvadosin kera. Sen väitetään olevan tyypillinen normandialainen ruokalaji, mikä tarkoittaa sitä että ruokaan lorautetaan moukku calvadosia, lempijuomaani.
Reseptini on sovelma Louisette Berthollen De hemliga recepten från Frankrikes bästä restauranger-kirjasta löytyvästä ohjeesta ja siitä riittää syötävää neljälle. Omenafasaanin kanssa tarjoilin uunissa kypsennettyjä rakuunaporkkanoita.
Tarvitset:
1 kg fasaanin rinta- ja koipipaloja
suolaa
mustapippuria
150 g pekonikuutioita
2 salottisipulia
voita
½ dl calvadosia
5 dl kermaa
2 isoa omenaa
Tee näin:
Paista pekonikuutioita kasarissa. Mausta fasaaninpalat suolalla ja pippurilla. Lisää pekonikuutioiden joukkoon pari nokaretta voita sekä fasaanit. Ota fasaaninpaloihin nätti väri.
Lisää silputut salottisipulit ja vähennä lämpöä. Kypsennä fasaaneja vielä noin 15 minuutin ajan. Kääntele paloja usein ja lisää voita tarvittaessa.
Kaada calvados kasariin ja ota se pois liedeltä. Liekitä.
Kun alkoholi on palanut, palauta kasari liedelle ja lisää joukkoon kerma. Sekoita ja tarkista maku, suolaa ja pippuroi tarvittaesssa.
Kuori omenat, poista niistä siemenkodat ja paloitele lohkoiksi. Lisää omput kasariin, peitä kannella ja anna porista miedolla lämmöllä noin puoli tuntia, kunnes fasaani on mureaa.
8 kommenttia:
You make my day! Ohjeistus blogissani!
Vai vielä killerisiideriä. Alan muuten katsella siellä täällä pylleräiviä fasaaneja sillä silmällä...
Ei ku pylleröiviä! Höh.
Mielenkiintoinen ohje! Eipä olek oskaan tullut maistettua fasaania... Mille se maistuu? Onko siinä vahva riistan maku? Voiko esim. verrata sorsaan? Kävisiköhän tuo kastike muun lihan kanssa?
Satujatar, hyvä ihme! Ja kiitokset :-)
Sohvi, fasaanissa ei ole kovin vahvaa riistan makua. Liha on kyllä tummaa, maultaan ehkä pikkuriikkisen ankkaan vivahtava. Kastike toimisi varmasti myös broilerin kanssa, jos fasaani ei käy pyydykseen tai lennä pakastimeen :-)
Fasaania olen maistanut vain kerran (korruptioillallisella hyvässä ravintolassa). Hyvää, mutta minusta se oli tehty liikaa uuden ranskalaisen keittiön tyyliin. Uudessa ranskalaisessa keittiössä on toki paljon hyvää, mutta kyseinen annos olisi kaivannut vähemmän tyhjän tilan kauneutta ja enemmän kastiketta. Fasaani oli ehkä myöskin ylikypsää, mutta yhden kokemuksen perusteella on vaikea sanoa suuria totuuksia.
Samalla illallisella sen sijana rakastuin korvasienikeittoon. Oj!
Ari, meillä oli ainakin riittävästi kastiketta! Tuossa kuvassa sitä on vain liraus, mutta kun fasaaninkinttu oli siivottu tikkumaisista luistaan, niin ammensin lihanpaloille reilusti soossia (joka oli jumalaisen hyvää).
Korvasienisoppa on sienikeittojen kunkku minunkin mielestäni :-)
Miten saat fasaanin palat siivottua niistä pienistä luista? Itse kerran kokeilleena olen aika hämmentynyt, maku lihassa on mitä mainioin, mutta ei ole luineen helpoimpia syötäviä.
Ano, hitaasti ja vaikeasti. Se on kaltaiselleni näpertäjälle sopivaa hommaa :-)
Lähetä kommentti