Tykästyin erityisesti kantonilaisen keittiön hapanimeliin makuihin. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen saanut kehiteltyä kastikkeen, joka maistuu ihan samalle kuin hapanimelät soossit silloin ennen paikan päällä.
Kiinan aikoinani ulkomaalaiset isonenät (erityisesti amerikkalaiset) suhtautuivat lähes hysteerisesti natriumglutamaatin eli MSG:n käyttöön ruoanlaitossa. Itse en vähästä säikähtänyt, vaan järsin MSG:lla maustettuja kananvarpaita siinä missä kiinalainen kadunmieskin. Kantonissahan ollaan kuuluisia siitä, että siellä syötäväksi kelpaa kaikki millä on jalat paitsi pöytä.
MSG:n voit kuitenkin korvata ihan tavallisella suolalla ja kinkkikurkut tutummilla etikkakurkuilla, kun teet hapanimelää possua. Varoitus: tähän ruokaan tulee sitten himo.
400 g possun kylkiviipaleita
punaisen paprikan
pari sipulia
purkin kiinalaista kurkkusäilykettä (tai pari etikkakurkkua)
kananmunan
maissijauhoja
viisimaustetta
natriumglutamaattia (tai suolaa)
Kastikkeeseen tarvitset:
2 dl vettä
1 dl riisiviinietikkaa
1 dl ruokosokeria
3 rkl tomaattipyreetä
1 rkl liha- tai kasvisfondia
1 rkl maissijauhoja
(säilökurkkupurkin liemen)
Tee näin:
Ota pari syvää lautasta. Riko toiseen kananmuna ja vatkaa sen rakenne rikki. Sekoita toisella lautasella maissijauhoista, viisimausteesta ja natriumglutamaatista tasainen seos.
Paloittele kylkiviipaleet suupaloiksi. Kierittele palasia ensin kananmunassa ja sen jälkeen maustetuissa jauhoissa. Paista pannulla rapeiksi. Rasvaa et tarvitse, possun kylkipaloissa on sitä omasta takaa. Siirrä paistetut palat lautaselle odottelemaan.
Tee kastike samassa pannussa. Kiehauta vesi, etikka ja sokeri. Sekoita pienessä kipossa tomaattipyree, fondi ja maissijauhot (käytä possunpalojen kierittelyjauhoa, jos sitä jäi) tahnaksi. Vispilöi tahna liemeen ja anna kiehua kunnes soossi paksunee. Tässä yhteydessä voit lisätä mukaan myös säilykekurkkujen liemen.
Pilko paprika ja sipulit isohkoiksi palasiksi ja nakkaa ne kastikkeen joukkoon kypsymään. Lisää mukaan myös säilykekurkut. Jos käytät etikkakurkkuja, leikkaa ne pitkittäin puoliksi, kaavi siemenet lusikalla pois ja paloittele puolikkaat noin sentin palasiksi.
Kun sipulit ovat hieman laiskistuneet, lisää soossiin possunpalat ja anna niiden lämmetä.
Tarjoa herkku jasmiiniriisin kanssa. Ruokajuomaksi sopii lager.
5 kommenttia:
Alkaa tätä ruokaa katsellessa ja reseptiä lukiessa harmittaa, ettei ole possunsyöjä. Siitä tuli muuten mieleeni, että osaisitko tehdä myös kiinalaisista ravintoloista saatavaa kuhaa? Se on kai jotenkin kevyesti friteerattu tms. mutta ei siis sillä lailla paksussa taikinassa kuin friteeratut kanat jne. ällöt. Tai sitten se on tehty muutoin. Tiedätkö salaisuudet?! Sitä olis ihana osata tehdä. Tätäkin voinee soveltaa broileriin?
Kiinassa ollessa kalaa tuli syötyä kokonaisena & höyrytettynä, kastikkeena soija-seesamiöljy-kevätsipuli-chili-tyyppisiä ratkaisuja *kuolaa* Itse en ole juurikaan kalaa friteerannut, kananpaloja kylläkin.
Ei-niin-taikinainen-mutta-tavattoman-rapea frittitsydeemi syntyy maissijauhoista (2,5 dl), leivinjauheesta (1 tl) munanvalkuaisista (2 kipaletta) ja vedestä (desi, max puolitoista). Valkuaiset siis vaahdoksi, sekaan veteen hämmennetyt jauhot ja jauheet. Hapanimelä soossi toimii e-rin-o-mai-ses-ti tuommoisessa frittitaikinassa kieriteltyjen & uppopaistettujen kanabiittien seuralaisena.
Ehkä se ei olekaan lainkaan friteerattua, mahdollisesti kokeilen udella kokilta seuraavalla kerralla. Kastike kuulostaa ihanalta :-P Täytyy laittaa kuha listalle tai sitten toivoa kalaonnea kun suunta käy iltapäivällä mökille.
Friteerannutkaan en ole koskaan mitään, tuo ei-niin-taikinainen voisi houkutella. Perinteiset frittitaikinat ovat niin kovin tuhteja... :-)
Tulipa pyöräytettyä niin, että lihan korvasin kanalla, köyhyyttäni tomaattipyreen ketsupilla sekä kanafondin liemikuutiolla, laiskuuttani "erikoiskurkun" maustekurkulla, kananmunasta käytin pelkän valkuaisen, sekä lorautin sekaan vaaleaa soijakastiketta ja riisiviinietikkaa. En ole eläessäni onnistunut tekemään näin hyvää hapanimelää: muut reseptit ovat olleet järkyttäviä tomaattiananaslitkuja, joita syödessä tulee vain paha olo. On edelleen vaikea uskoa, että kestoinhokkini säilötty kurkku sai koko aterian elämään ihan toisella tavalla. Jos tämä oli kerta sitä autenttista tavaraa, niin kotikaupunkini muinainen kinkkilä ei makumuistelun perusteella mitään "suomalaistettua" tarjoillut.
Ano, kiva kuulla että tykkäsit!
Suolakurkulla (tai oikeastaan suolakurkun liemellä) pystyy tosiaan hyvin korvaamaan kiinalaisen kurkkusäilykkeen, mauissa ei ole merkittävää eroa :-)
Lähetä kommentti