Chef & Sommelier, Huvilakadun helmi

Kävimme Viva ciabatta-Aleksin kanssa aika tarkalleen kuukausi sitten dinnerillä Chef & Sommelierissa (Huvilakatu 28), koska ei oltu taas sielläkään vierailtu aikoihin. Aleksi on yleensä näiden ravintolapostausten tekemisessä nopea kuin Usain Bolt, mutta nyt voin kerrankin lesoilla, että ehdinpäs ensin!

Huvilakadulla on tullut tässä aikain saatossa vierailtua muutamaan eri otteeseen ja siitä on tullut yksi ihan ehdottomista lempiravintoloistani Helsingissä ja maailmassa. Nytkään ei tarvinnut pettyä, kun päädyimme ottamaan viiden ruokalajin menut, joiden sisällöt saimme vapaasti valita listatuista vaihtoehdoista. Kasvisvoittoisesti tuli jälleen tilattua, koska Chef & Sommelierissa jos missä vegehommat hanskataan aika suvereenisti.

Alkuun kilistelimme kuohujuomalaseja, joissa kupli viehättävää Strohmeierin roséa.

Amusena tarjoiltiin minttuista hernekräämiä ja anisiisopin kukkia mustasta riisistä työstettyjen kräkkereiden päällä.

"Punajuurta ja herukkaa"-niminen annos sisälsi mustaherukkamarinoitua punajuurta, ruusuetikkaisia villivadelmia sekä fermentoituja herukan- ja punajuurenlehtiä, ja se oli täynnä muhevia, yllätyksellisiä makuja.

Omaan suuhuni illan menulta sopi parhaiten hurmaava auringonkukansiemenistä, härkäpavuista ja kesäkurpitsasta valmistettu "risotto" - taas yksi tästä ravintolasta saatu loistoidea, jonka takuulla kopioin kotikeittiöön. En muista koskaan aikaisemmin maistaneeni varsinaista auringonkukkaa, joten ensikertalaiselle "risoton" kanssa tarjoiltu kukkasiivu oli jännä uutuus niin rakenteensa kuin makunsakin puolesta.

Chef & Sommelierien eksölentistä rosmariiniruisleipäviipaleista en ehtinyt tällä kertaa napata kuvaa, koska vetelimme ne tuulensuojaan ennätysajassa.

"Siikliä ja tykötarpeita" piti nimensä mukaisesti sisällään perunaa sekä fritattuna että paahdettuna. Pottujen höysteenä oli sipulia, omenamehuun säilöttyjä puolukoita sekä ihanaa savustettua poronsydäntä raasteena. Aivan tolkuttoman hyvää tämäkin.

Michael Gindlin raikas Grüner Veltliner little Buteo natsasi erityisen nätisti kaveriksi "risotolle".

"Sientä ja juurta"-setti koostui kantarelleista ja mustatorvisienistä sekä herkullisten juuresten kavalkadista, johon oli otettu mukaan retiisiä, porkkanaa, ovelasti lagerille maistunutta persiljajuurta, kaskinaurista ja kyssäkaalia. Korianterinkukat eivät olleet pelkästään koristeina, vaan niiden maku oli todella intensiivinen. Varsinainen syötävä ylistys alkusyksyn aineksille!

Syksyisen sapuskan kyytipojaksi laseihin kaadettiin kiintoisaa Three Barrel Projectin tuottamaa oranssia viiniä. Useiden muidenkin alkuviinien lailla myös tämä Vin de Naranja pääsi oikeuksiinsa oikeantyyppisen ruoan kanssa nautittuna.

Ennen jälkkäreitä teki mieli pientä nökärettä sinihomejuustoa. Himo tuli tyydytettyä Peltolan Bluella ja karviaismarjahillolla.

Väliruoaksi lusikoimme fermentoidulla ruusulla maustettua punaherukkasorbettia, jossa punaherukat maistuivat aivan mielettömän vahvasti. "Turpaanvetoherukkaa", sanoi Aleksi.

Jälkiruoaksi valitsemani "Tomaattia ja raparperia"-jälkiruoka koostui keksin päälle koostetusta keosta hullunhyvää paahdetusta tomaatista tehtyä hilloa, raperperia kirpeinä paloina ja kepeänä sorbettina sekä valkosuklaata. Nams.

Aleksi löi myrkkiä pöytään, kun aterian päätösnapojen (raparperia anisiisopin lehdellä) kuvaaminen kesti muka liian kauan.

Digestiiviksi lirpimme vielä fingerporilliset aina tasalaatuista Jaloviinaa*.

Viisi ruokalajia, juustopala, pari lasillista viiniä sekä jalluhömpsy kustansivat noin 87 euroa, mikä on mielestäni varsin kohtuullista tämäntasoisesta safkasta. Iloisena yllätyksenä laskujen tuomisen yhteydessä meille ilmoitettiin, että "vanhan ystävyyden kunniaksi tarjoamme teille kuohuviinit".

Kulinaarimurula kiittää & niiaa jälleen kerran, eikä malta odottaa seuraavaa visiittiä Chef & Sommelieriin.