1970-luvulle sijoittuneen varhaislapsuuteni ruokamuistojen kärkisijoilla sinnittelevät makkarakupit. Muistaakseni meillä ei niitä edes kovin usein syöty, mutta jostain syystä ne ovat jääneet mieleeni kummittelemaan. Ja nimenomaan pakasteherneillä täytettyinä! Olen varmaankin nähnyt kuvan sellaisista keittokirjassa, ruokakorteissa tai lehdessä, ja se on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen.
Tuulestatemmattua-blogissa tarinoitiin joku vuosi sitten lapsuuden ruokamuistoista sekä blogissa järjestetyn makkarakuppikyselyn tuloksista, joiden perusteella tämän retroherkun ystävät ovat voittopuolisesti yli nelikymppisiä. Itse en tuolloin ollut vielä neljänkympin rajapyykkiä ylittänyt, mutta makkarakupit ovat minulle tuttu juttu. No, ehkäpä synnyin suoraan vanhaksi (enkä kasva milloinkaan aikuiseksi)?
Näinä päivinä makkarakuppitykötarpeiden löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kaikki jauhoiset tankomakkarat sullotaan nykyisin luonnonsuolen sijasta muovikuoriin. Muovikuoriset siipaleet eivät sovellu paistettaviksi ja ilman kuorta makkara ei suostu kuppiutumaan.
Mutta vielä on makkarakuppifaneilla toivoa, sillä suolimakkaraa valmistavat edelleen ainakin Lihatukku Veijo Votkin sekä Pajuniemi. Pajuniemen kyrsä on kaiken lisäksi luomua. Tähän koe-erään käytin Votkinin berliininmakkaraa ja kupit maistuivat ihan samalta kuin muinaisella 1970-luvulla.
Makkarakuppeihin tarvitset:
berliininmakkaraa
pakasteherneitä
Tee näin:
Leikkaa berliininmakkarasta noin sentin levyisiä siivuja yksi per syöjä. Älä poista kuorta, sillä ilman sitä kuppiefektiä ei synny.
Paista makkarasiivuja pannulla vain toiselta puolelta, kunnes ne kipristyvät kupeiksi.
Säikäytä pakasteherneitä parinkymmenen sekunnin ajan kiehuvassa vedessä (voit myös laittaa jäiset herneet siivilään ja dipata sitä kattilassa, jossa muussiperunat keittyvät, niin ei tule ylimääräistä kattilatiskiä).
Täytä makkarakupit herneillä ja tarjoa ne perunamuussin kanssa.
8 kommenttia:
Meinasinpas tukehtua nauruun kun avasin tämän postauksen ja aloin muistella omia makkarakuppipaistoksiani 70-luvulta :) Niissä oli täytteenä hemapaa, tosi upeaa uutta pakastekasvissekoitusta :D :D
Makkarakuppi taitaa olla aivan ensimmäinen oma "kokkaukseni", jonka innolla tahdoin tehdä :D En kyllä muista onnistuinko vai en.
Ihanan retroa!
Tuplaespresso, hemapa oli kyllä kova juttu silloin aikoinaan :-D
Campasimpukka, no nyt on korkea aika taas verestää muistoja, kupit maistuivat yllättävän hyviltä!
Virpi, eikö! Lisäksi makkarasiivujen kuppiutumista pannulla on tosi kiintoisa seurata.
Älyttömän komia kuppi! Se on harva makkara tosiaan, joka tuollaiseksi taipuu. Meillä ei herneillä kuppeja täytelty, taisivat olla sinappia ja ketsuppia pikemminkin pullollaan. Tai jos oikein hifisteltiin, niin äidin tekemää kurkkusalaattiakin :)
Kotiharmi, kiitos! Omasta mielestänikin kupit onnistuivat erinomaisesti :-)
Nyt kun mainitsit tuon kurkkusalaatin, niin mieleeni pullahti toooodella vahva sinappikurkkusalaatti-deja vu. SITÄ meillä taisi olla tarjolla makkarakuppien kanssa!
Hauska postaus! Ollaan mieheni kanssa joskus naureskellen muisteltu niitä 70-luvun herkkuja. Makkarakupit muistuivat mieleen, mutten muistanut millä täytteellä sitä meillä tarjottiin. Pitääpi kysyä äidiltä.
Hiidenuhma, kiitos. Mitä muita 1970-luvun herkkuja teille on miehesi kanssa tullut mieleen?
Lähetä kommentti