Kaksi kärpästä ja klassikkovoikkari

Päiväkävelin äsken Kaapelin Kierrätystehdas-tapahtumaan, jonka tavaratorilta mukaan tarttui pari mukavaa keittokirjaa: All Colour Salads & Starters ja The Classic 1000 Chicken Recipes. Ilmaisia kirjoja on niin vaikea vastustaa...

Samalla reissulla sain vihdoin ja viimein vierailtua Hotelli- ja ravintolamuseossa, joka osoittautui tosi mielenkiintoiseksi paikaksi! Perusnäyttelyn puolella jumituin ravintolakeittiöön, jossa äimistelin voinappikonetta ja 18-reikäistä valurautaista lettupannua. Alkon vuoden 1934 vähittäismyyntihinnaston selailu oli myös antoisaa puuhaa.

Lisäksi opin, että kieltolain alkamiseen saakka niin sanottujen parempien ravintoloiden lounaspakettiin kuului vierailuoikeus viinakannulla, josta kukin sai laskea moraalilleen sopivan määrän jäähdytettyjä ruokaryyppyjä.


Ravintola Gambrinin viinakannun kuva on lainattu Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilta.

Museon Matkaevästä-teemanäyttelyssä kerrotaan, kuinka ruoan myynti on vuosien saatossa muuttunut erilaisissa kulkuvälineissä sekä niiden pysähdyspaikoilla. Tarjolla on muiden muassa hykerryttäviä kuvia Teboilin baareista :-)

Teemanäyttely on ihasteltavissa syyskuun loppuun saakka, suosittelen! Lysti on halpaa, sillä sisäänpääsymaksu on kaksi euroa.

Museossa pyöriessä mieleen muistuivat lapsuuden sukujuhlat, joihin ravintolassa työskentelevä isotätini valmisti aina tarjotintolkulla voileipiä. Sellaisia hienoja, joissa leikkeleet oli aseteltu ruusunnupuiksi, kurkkuviipaleet leikattu daideellisesti ja koristeeksi tökätty tupsu persiljaa. Hirmu nättejä, mutta vaikeita syödä.

Museovierailun ja lapsuusmuistojen inspiroimana olin aivan pakotettu väsäämään iltapäiväkahvin särpimeksi klassisen muna-anjovisvoileivän.


Tarvitset:
munan
viipaleen ruisleipää
noin teelusikallisen majoneesia
salaattia
2 anjovisfileetä

Tee näin:
Keitä munaa kymmenen minuuttia ja anna sen jäähtyä.

Paahda leipäviipale ja "voitele" se majoneesilla. Peitä majo parilla-kolmella salaatinlehdellä.

Leikkaa muna viipaleiksi ja anjovisfileet kapeammiksi suikaleiksi. Asettele viipaleet ja suikaleet salaattipedille.

Syö itsellesi nostalginen olo.

Haastekakkarat

Osallistumiseni kolmen värin kisaan jäi viime tinkaan (mikä se tinka muuten on, etymologit hoi?), mutta ehdin kuin ehdinkin mukaan.

Ensin ajattelin mennä sieltä mistä aita on matalin ja toistaa itseäni, mutta sitten sisäinen innovaattorini vei voiton ja päätin vähän pläänäillä.


Tovin tuumailtuani valitsin haasteruoan väripalettiin keltaista maissia, vihreitä avocadoja ja punaisia kirsikkatomaatteja. Näistä heleistä aineksista maalailin maissikakkaroita sekä maailman parasta guacamolea.

Maissikakkusten resepti on eksynyt essun taskuun aikoja sitten mistä lie. En tajua, miksen ole tehnyt heitä kuin kerran, pari - tämän helpommaksi ei herkkujen kokkailu nimittäin tule!

Ohjeen satsista paistui kymmenen kakkaraa, joiden seuraksi fleivörsheikkasin avokadomöhnää Jamien tapaan. Tulipa aivan sairaan hyvää!


Maissikakkaroihin tarvitset:
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
4 dl maissinjyviä
2 munanvalkuaista
auringonkukkaöljyä

Tee näin:
Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja pippuri. Lisää joukkoon maissinjyvät. Myllää seosta sen verran reippaasti, että kaikki jyvät saavat osansa jauhoista.

Vatkaa valkuaiset jämäkänkuohkeaksi vaahdoksi. Homma helpottuu, jos ripsautat valkuaisiin hieman suolaa ennen vatkuun aloittamista. Kääntele valkuaisvaahto varovasti jauhoisten maissien sekaan.

Kuumenna öljyä paistinpannulla. Kauho pannulle reilun ruokalusikallisen verran maissi-jauho-valkuaisvaahtoseosta per kakkara. Paista kakkaroita viitisen minuuttia puolin ja toisin.

Tarjoile haaleina kera guacamolen.

Pacman de Peruna

Yleensä tortilloilla tarkoitetaan lettutyyppisiä asioita, joihin on kiva rullailla muita mukavia tykötarpeita. Tortilla de patatas puolestaan on yksi espanjalaisten lahjoista herkuttelevalle kansanosalle.

Perunamunakas on kaikessa yksinkertaisuudessaan erinomaista huikopalaa. Sitä voi vapaasti varioida omien mieltymysten ja kaapeista löytyvien ainesten mukaan. Itse veistelen joskus sekaan pata negraa, jonka korvikkeena peruspekoni toimii ongelmitta.

Tortillan voi valmistaa joko raaoista tai keitetyistä perunoista. Kypsien pottujen kanssa valmista tulee sukkelammin. Myös munakkaan paksuuden suhteen on olemassa koulukuntaeroja, henkilökohtaisesti pidän enemmän ohukaisemmista tortilloista.

Viimeksi tätä suhteellisen heviä evästä tuli tehtyä läskisoosin kaveriksi keitetyistä ylijäämäpotuista. Hyvää tuli ja jämät maistuivat kylmänäkin.


Tarvitset:
2 pientä sipulia
5 pienehköä keitettyä perunaa
oliiviöljyä
4 munaa
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Kuori sipulit ja perunat. Pilko sipuli silpuksi ja viipaloi potut siivuiksi.

Kuumenna öljyä paistinpannussa ja freesaa sipuleita viitisen minuuttia. Sekoita joukkoon perunaviipaleet.

Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa munien rakenne rikki. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää pannulle hieman öljyä ja kaada munat peruna-sipuliseoksen päälle.

Kypsennä perunamunakasta miedolla lämmöllä kunnes se on hyytynyt. Käännä munakas lautasen avulla ja kypsennä toinenkin puoli kauniin väriseksi.

Pashaa tuulettimessa

Pääsiäispyhät on nyt lusittu ja pudotus arkirealismiin tuntuu kaikin puolin karulta. Mutta hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti.

Perinteisen paistin ohella Kulinaarimurulan useampipäiväisillä lammasfesteillä natusteltiin maukkaita karitsamakkaroita (Hakkaraiselta), minttuhyytelöä ja valkosipuliperunoita.


Pottuihin ei valkosipulia, kermaa, suolaa ja mustapippuria kummempia aineksia tarvittu. Raa'at perunakuutiot kypsyivät foliopeitteen alla 175-asteisessa uunissa noin kolmessa vartissa, makkaroille riitti samassa höngässä parikymmentä minuuttia.

Tänä vuonna tein luottopashaa vain puolikkaan annoksen. Sekin vähä jäi lähes kokonaan syömättä, sillä intouduimme nauttimaan jälkijuomiksi useita mukillisia Jaloviinan ja Baileysin sekoitusta.

Jallubeiliissi oli kertakaikkisen loistava, mutta ah niin petollinen kombinaatio. Ehdin jo julistamaan drinksun lanseeranneen pääsiäisseuralaisen neroksi, mutta sitten tuli aamu...

Pääsiäispöydän kunkku oli parikiloinen lampaanjalan palanen, jonka valmistin tutun ja turvallisen ohjeen mukaan. Päkäpään kaveriksi pyöräytin kätevänä emäntänä pekoni-kikherne-couscousia.


Tarvitset:
140 g pekonikuutioita
3 dl nestettä (kikherneiden liemi + vettä)
3 dl couscous-ryynejä
265 g kikherneitä (säilykepurkin nettopaino on 400 g)
50 g voita
suolaa
mustapippuria

Tee näin:
Paista pekonikuutiot pannulla omassa rasvassaan rapeiksi.

Lisää hernepurkin liemi sekä parisen desiä kiehuvaa vettä. Sekoita joukkoon ryynit ja ota pannu pois liedeltä.

Anna nesteiden imeytyä ryyneihin, se kestää noin viitisen minuuttia.

Palauta pannu liedelle ja sekoita joukkoon kikherneet sekä voi. Kun kikit ovat lämmenneet ja voi on sulanut, mausta hässäkkä suolalla ja pippurilla.

Puolikiloisten mussukka

Voi himskatin pirhana että on ollut taas elo hektistä! Töissä töitä riittävästi ja vapaalla vaikka mitä, kuten mummokullan 80-vuotissyntymäpäivien järjestelyt.

Kiireistä huolimatta Kulinaarimurulassa on voitu kohtalaisesti ja syöty säällisesti, raportointi vaan on jäänyt muiden judeemien jalkoihin. Jospa postaustahti tässä kevään myötä jälleen kiihtyisi...

Aloitan ruokasuman purkamisen parin viikon takaisesta moussakasta, jonka ohjeen bongasin aikoinaan Puolen voikilon keittiöstä. Mahtilootan reseptin ovat löytäneet useat muutkin kokkaavat bloggaajat.

Tässä versiossa béchamel jätetään hämmentelemättä ja maitokastikkeen mentävää rakoa paikkaa ystävämme partaäijä. Ja kuinka loistavasti hän soossin korvaakaan!

Näin vaivatonta sapuskaa tulee tehtyä takuuvarmasti toistekin, sillä tuunattu mussukka oli helkkarin hyvää. Ruokajuomaksi kaatelin oivaa libanonilaista punkkua, mikä viimeistään sai syömäkyläläiset hymyilemään autuaina.


Tarvitset:
2 isoa munakoisoa
2 rkl oliiviöljyä
valkosipulinkynnen
suolaa

Lammassoossiin tarvitset:
sipulin
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
400 g karitsan jauhelihaa
pikkupurkin tuplatomaattitiivistettä
isomman purkin tomaattimurskaa
vettä
2-3 rkl hunajaa
2 tl (savu)paprikajauhetta
2 tl rosmariinia
mustapippuria
suolaa

Lisäksi tarvitset:
2 dl partaäijää
munan
2 dl raastettua Parmesania

Tee näin:
Laita uuni lämpenemään 200-asteiseksi.

Viipaloi munakoisot pituussuuntaisesti. Levitä viipaleet uunipellille (tai kahdelle) ja ripottele niille kevyesti suolaa.

Pilppua valkosipulinkynsi ja sekoita se öljyyn. Penslaa koisot valkosipuliöljyllä ja paahda siivuja uunissa vartin ajan.

Munakoisojen uunittuessa ehdit laittaa soossin alulle. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Freesaa sipuleita pannulla öljyssä tovi ja lisää mukaan jauheliha.

Kun liha on ruskistunut, lisää joukkoon tomaattitiiviste ja -murska sekä desin verran vettä. Sekoita hyvin ja spruittaa sekaan hunaja.

Mausta paprikajauheella, rosmariinilla, pippurilla ja suolalla. Anna soossin ässehtiä miedolla höngällä parikymmentä minuuttia.

Voitele uunivuoka öljyllä. Lado puolet koisoviipaleista astiaan alimmaisiksi. Kaada lammaskastike viipaleiden päälle ja peitä soossi lopuilla koisoilla.

Vatkaa muna ja partaäijä tasaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon juustoraaste ja levitä jogurttisoossi koisojen ylle.

Kypsennä mussukkaa uunissa reilu puoli tuntia. Jos partaäijä uhkaa tummua liikaa, peitä eväs foliolla. Anna valmiin herkun huilata hetki ennen ateriointia.