8. tammikuuta 2009

Made in Hong Kong

Yksi taannoisen lomareissuni keskeisistä tavoitteista oli syödä paljon kiinalaista ruokaa. Ruokalistoja lukiessa piti palauttaa mieleen se fakta, että saman raaka-aineen voi todellakin paistaa usealla erilaisella tavalla.

Lisäksi missiosta teki hiukan haasteellisen se, että minun ja ystäväni makumieltymykset eivät ole aivan sataprosenttisesti yhteensopivat. Kafru fanittaa kokonaisina kypsennettyjä kaloja, minä en niistä juuri piittaa. Itse rakastan sikaa muodossa missä tahansa, toverille kelpaavat vain tietyllä tavalla valmistetut possunpalat. Onneksi me molemmat pidämme äyriäisistä. Ja pinaatista. Ja pavuista.

Hakka Yé Yé (Parekh House, 2. kerros, 63 Wyndham Street, Central) on nimensä mukaisesti erikoistunut Hakka-heimolle tyypillisiin ruokiin. Paikka mainitaan myös Michelinin oppaassa, jossa sille on suotu yhdet ristissä olevat lusikat ("Quite Comfortable")


Tofukuutiot olivat päältä rapeita ja sisältä samettisen pehmeitä. Mausteina oli käytetty vain suolaa ja pippuria, joten kokonaisuus jäi hiukan pliisuksi.


Tässä parsakaalia ja katkarapuja XO-soossissa sekä Emperor's Chicken inkiväärillä ja kevätsipulilla. Ravut olivat napakoita ja äyriäissoossi toimi ruoassa mainiosti. Kana oli suussasulavan mureaa ja nahka maukasta.


Paistetuista vermiselleistä teki mielenkiintoisen mausteena käytetty Hakka-riisiviini. Mukana myös punaista riisiä, possunlihaa ja kevätsipulia.

Bistro Manchu (33 Elgin Street, Central) puolestaan tarjoilee koilliskiinalaisen keittiön herkkuja. Tämän tyyppiset ruoat ovat vahvoine makuineen meikäläisen suuhun mainiosti sopivia.


Erityisesti tykkään jiaozi-nyyteistä, jotka nimesimme Kiinan aikoina tekareiksi (usko pois, ne näyttävät ihan oikeasti tekohampailta). Kuvassa kaalilla ja possunlihalla täytettyjä paistettuja tekareita, dippikupissa soijaa ja etikkaa.

Nyssäkät ovat käsittämättömän hyviä, mutta doggie bagiin niitä ei kannata ottaa. Dunkkaavat nimittäin mielenkiintoisilta seuraavana päivänä jääkaapissa...


Muita manchumurkinoita olivat valkosipulinen pinaatti, possunjauheliha Hoisin-kastikkeen tyyppisessä soossissa, kevätsipulipannukakut sekä uppopaistetut, kevätsipulilla täytetyt jättikatkaravut. Äärimmäisen herkullisia, mutta erittäin täyttäviä eväitä!

Ren Bai (59 Caine Road, Mid-level, Central) on piilossa 800-metristen rullaportaiden alla oleva viehättävä pikku ravintola, jonka menu on sekoitus Sichuanin and Beijingin alueen keittiöitä.


Viehkoja olivat myös pöperöt. Taustalla vasemmalla muheva annos naudanlihaa ja kurpitsaa mustapapukastikkeessa sekä vihreitä papuja oliivien ja possunlihamurusten kanssa. Etualalla kulhollinen loistavaa paistettua mustekalaa sekä mielenkiintoista kuivattua vihersilppua, jonka koostumus muistutti palasteltua noriarkkia mutta maku oli jotain ihan muuta. Nannaa!

Myös Heaven on Earth (6 Knutsford Terrace, Tsim Sha Tsui, Kowloon) vannoo beijingiläisen keittotaidon nimeen. Sapuskat olivat maukkaita, mutta palveluun jäi pikkuisen toivomisen varaa. Yksi tilaamamme ruokalaji unohdettiin tehdä kokonaan. Ketutti, koska purjolammas olisi varmasti ollut kokeilemisen arvoista.


Pöytään saakka päätyneistä kipoista löytyi vesipinaattia, mustekalaa ja vermisellejä taiwanilaiseen tapaan sekä ankanjauhelihaa, vihannespikkelsiä ja seesamitaskuja. Ihan OK, mutta sitä päkäpäätä jäimme kyllä vähän kaipaamaan.

Joulunpyhinä piipahdimme pikavisiitillä manner-Kiinan puolella Guangzhoussa. Siellä vakaana tarkoituksenamme oli mennä syömään vaihtarivuoden aikaiseen vakiolounastamoomme. Ananaspaikka ei enää kuitenkaan ollut siellä, minne sen jätimme 14 vuotta sitten.

Harmitti eläimellisesti. Onneksi lohdutukseksi kuitenkin löytyi Long Island Ice Tea-kannullisia tarjoileva soittoruokala, joka oli auki klo 26 saakka :-)

Guangzhoussa ruokahuolto hoitui junaeväillä, hotelliaamiaisella ja päivällisellä Lan Kwai Fong Salon-nimisessa valtavassa ulkoilmaravintolassa Shamian-saarella.


Takavasemmalla kerrassaan jumalaisen makuista munakoisoa mustapapusoossissa (jämät otettiin mukaan ja mahdutettiin hotellihuoneessa minibaariin), kai lania valkosipulilla sekä uppopaistettuja katkarapuja ja taroa. Edustalla kookkaahko annos paistettuja nuudeleita ja vihanneksia. Yksinkertaista ja hyvää.


Megalomaanista annoskokoa edusti myös inkiväärinen ankka-abalonepata, jonka makua on mahdotonta kuvailla. Termipari taivahan manna antanee osviittaa kulinaarisen elämyksen tasosta.

Takaisin Honkkariin. Korkean paikan dim sumia natustelin näköalaravintolassa nimeltä Tien Yi (The Peak Tower, Level 2). Näistäkään syömistä ystäväni ei paljoa perusta, joten tein keikan Victoria Peakille keskenäni.


Maistelin höyrytettyjä possunlihapalleroita ja läpikuultavia katkarapumöykkyjä sekä lehteviä taropasteijoita, joiden täytteenä oli niin ikään katkoja ynnä vihneksiä. En pystynyt millään syömään koko settiä, mutta vika ei todellakaan ollut mauissa. Dim sumit ovat ikilemppareita!

Retken lähetessä loppuaan teimme syrjähypyn kiinalaisista ravintoloista vietnamilaiseen keittiöön. Kohteenamme oli mukava Saigon at Stanley (Murray House, Stanley).


Lauantailounaan aluksi mutustelimme aivan törkeän hyviä riisipaperirullia, joihin oli kääritty friteerattuja jättikatkarapuja ja avocadoa. Killerikamaa!


Kulinaaripirskeet jatkuivat Beijingin ankan tyylin kypsennetyllä kanalla, jonka nahka oli ritisevän rapeaa ja ihanaa. Lisäksi söimme paistettuja vermisellejä ja vihanneksia.

Sokeriksi pohjalle säästimme yhden tähden ("A Very Good Restaurant in its Gategory") kiinalaisen ravintolan. Hutong (1 Peking Road, 28. kerros, Tsim Sha Tsui, Kowloon) lienee saanut tähtensä osin paikan mielettömästä sisustuksesta sekä ikkunoiden takaa levittyvistä henkeäsalpaavista maisemista.


Alkunapoiksi ottamamme "Jade"-vihannekset inkivääripuréen kanssa olivat positiivisella tavalla tajuttomia. Epäselväksi kuitenkin jäi, mistä ihmeestä rapsakat palaset oli tehty...?


Varsinaisiksi sapuskoiksi onnistuimme tilaamaan kolme enemmän kuin vähemmän kipakkaa ruokalajia. Vihreissä pavuissa oli possunjauhelihaa ja minun makuuni aivan liian paljon chiliä. Sian kylkipalat hapanimelässä soossissa olivat myös melko ärtsyjä, mutta siitä huolimatta pääruokatriomme lempein jäsen. Grillatut scampit oli peitetty äkeällä chilillä sekä kevät- ja punasipulisilpulla. Uuuh!

Jälkiviisaasti ajatellen olisi kannattanut valita joukkoon jotain lempeämpääkin syötävää. Ensi kerralla olemme fiksumpia.

Kaikkea kiukkua emme edes jaksaneet niellä, joten jämät otettiin mukaan. Huvittuneina huomioimme, että myös Hutongin kotiinkuljetusastiat olivat yhden tähden tasoa.


Hutong oli kiertueen ainoa kiinalainen ravintola, jossa sorruimme jälkkäreihin. Itse otin makeaksi lopuksi huumaavaa kastanjajäätelöä, jonka lisukkeina oli rusinoita ja kuivatun säilöluumun palasia. Jätski helpottikin oloa tulisen ruoan jälkeen.

Ennen tähdellistä illallista kävimme parilla lasillisella samassa rakennuksessa kerrosta ylempänä sijaitsevassa Aquassa. Paikka on arvioitu ravintolaraamatussa kahden lusikkasymbolin ("Comfortable") arvoiseksi.

Piipahtelimme drinksuilla muissakin kippoloissa, joissa olisi ollut myös ruokaa tarjolla. Drinkkipaikat valittiin lähinnä näköalojen perusteella, paitsi baariparatiisialue Lan Kwai Fongilla oleva F.I.N.D.S (LKF Tower, 2. kerros, 33 Wyndham Street, Central).

Sinne mentiin, koska ravintolan nimi muodostuu Pohjoismaiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista: Finland, Iceland, Norway, Denmark ja Sweden. Paikan skandinaavinen menu ei ole luotettavien lähteiden mukaan ns. kaksinen, mutta kyllä sieltä ihan kelvollista puolalaista vodkaa sai :-)

Muita vakiojuomapisteitämme olivat Misukan paikallisoppaassa kahdella lusikalla siunattu House of Jasmine (5 Canton Rd, 4. kerros, Ocean Terminal, Tsim Sha Tsui, Kowloon) sekä tyylikäs Sevva (Princes Building, 25. kerros, Central).

Tällaisia makumuistoja tällä kertaa. Postausta kirjoittaessa tuli muuten useaan otteeseen nälkäinen olo...

5 kommenttia:

ylimuuli kirjoitti...

Jo on ollu ruokamarkkinat! Onhan se jo aikakin että saat huomenna vähän realiteettiterapiaa ja epäeksoottisempaa ja amatöörimaisempaa sapuskaa... ;-) Tosin diipfraista et pääse vieläkään eroon.

Tuli kiinalaiset ruoan himotus. Vaikka just söin aamupalan?! Ja lounaaksi on paprika, kirsikkatomppuja ja purkki tunaa. Bleh.

Yaelian kirjoitti...

Vesi tulee kielelle näitä kuvia katsellessa, kylläpä olette herkutelleet siellä oikein kunnolla!

Virpi kirjoitti...

Kiinalaisen ruoan himot iski täälläkin. Tai ylipäätään etnosapuskan. Toissailtana Anthony Bourdain oli nimittäin Singaporessa ja eilen Thaimaassa. Huoh. Ja minä olen jo kolmatta päivää kotona vatsataudin ja lievän kuumeen kourissa eikä siten ole mitään järkeä panostaa mihinkään kovin hääviin ruokaan.

Sari kirjoitti...

Miulla taas tuli oma reissumme mieleen. Teimme sen toisinpäin, eli olimme pääasiallisesti Quangshoussa ja piipahdimme HK:ssa. Muistoiksi jäi, että ruoka ei välttämättä näyttänyt hirveän houkuttelevalle nahkoineen ja luineen mutta oli valtavan maukasta (meiltä jäi tähtipaikat näkemättä köyhän miehen budjetilla). Lapsemme ei viikkoon suostunut syömään muuta kuin DimSumeja. Ne olivat varmaat ainoa ruoka, mistäei nähnyt mistä se oli tehty ;o)

Me muuten törmäsimme päivittäin samaan ongelmaan, että tilauksista jäi aina puuttumaan jotakin. Joskus jotakin piemempää. joskus enemmän.

Jep. Meille paluushokkina tuli sitten finchinese ruoka, joka näyttää hyvälle, mutta maistuu...no joo...

Välispiikki kirjoitti...

Mjuul, eilinen realiteettiterapia oli ihanaa, suurkiitos perhe Monkeylle vieraanvaraisuudesta!

Diipfraisitko sä vielä sen jämälouffin yön pimeinä tunteina...?

Yaelian, herkuttelu oli vähän niin kuin reissun kantava teema :-)

Virpi, paranemista sulle! Bourdain on hyvää lääkettä tautiin kuin tautiin!

Sari, Kampin keskuksen kiinalaisessa tehdän oikein kelvollista ruokaa, dim sumejakin on tarjolla. Kannattaa käydä maistelemassa, jos täällä päin liikut!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...