Piti ihan ääneen ihmetellä, miksei Tallinnan ruokatoreilla ole tullut aiemmin käytyä. Keskturgin ohella ilmeisesti myös rautatieaseman vastapäätä sijaitseva tori on visiitin väärti, kertovat torikonkarit.
Eestissä ruoka on kallistunut maan valuutan vaihduttua euroon. Hinnat ovat kuitenkin yhä jonkin verran suomalaisia torihintoja matalampia. Tässä käytännölliset sipulikärryt.
Edullisia arbuuseja Ukrainasta.
Talupiim-kioskista saa pastöroimatonta maitoa.
Lihahallin sisäänkäynti (ja Keskturgin puitteet muutenkin) oli aikamatka menneisiin vuosiin. Alakerran lihatiskien valikoimat puolestaan olivat kadehdittavan laajat. Seuraava torikeikka Tallinnaan täytyy kyllä tehdä viileämpänä vuodenaikana kylmäkassin ja -patruunoiden kanssa.
Torilla valtakieli tuntui olevan venäjä. Maailman ihanimman hapankurkkumummon kanssa asiointi sujui tankeroeestini ja -venäjäni sekoituksella. Huivipäinen Salme maistatti meille sekä suolakurkkuja että kahta eri laatua hapankurkkuja. Pirun hyvin olivat kaikki!
Ostin Salmelta kilon hapankurkkuja (4 euroa) sekä viereisen kojun tädiltä jumalaista graanaattiomenamehua (2 euroa). Vastaavia tuotteita oli myynnissä myös Reisisadamin viereen nousseen Sadama turgin myyntipisteissä, mutta hinnat olivat kaksinkertaiset Keskturgiin verrattuna. Eikä satamassa ollut Salmea ♥
Torilta talsimme vahvasti tuoksuvan hapankurkkupussin kera istumadrinkeille Rumoursin (Vana-Viru 13) terassille. Tom Collins oli iso ja virkistävä.
Terdeaperitiivien jälkeen siirryimme syömään SfääRiin (Mere pst. 6E). Paikka on ilmeisesti kohtalaisen uusi ja ravintolan yhteydessä sijaitsee myös kenkä- ja vaatekauppa.
Hieman hämmentävästä konseptista huolimatta SfääRin ruoka oli oikein maukasta. Viiriäisenmunasalaatin kanssa tarjotussa kalakakussa ei tosin ollut menun mukaisesti lainkaan ahventa ja haukea, vaan lohta. Hyvää se joka tapauksessa oli.
Pääruoaksi otin savustettua possun sisäfileetä, jonka kanssa samalta lautaselta löytyi selleri-perunapaistosta sekä muheva uuniomena, jonka sisältä valahti erinomaista kardemumman makuista luumukastiketta.
Jälkkäriksi tilasin raikasta raparperisorbettia.
SfääR oli pienestä haparoinnista (kalakakun väärät kalat, vaatekaupan puolelta haettu viiniasiantuntija) huolimatta positiivinen kokemus. Ruoat, kaksi lasia viiniä sekä oivallinen espresso maksoivat ainoastaan 33 euroa. Kulinaarimurula suosittelee!
8 kommenttia:
Meiltä täältä keskeltä maata pitäisi alkaa lennot suoraan Tallinnaan tässä jonkun ajan päästä, mutta lentokoneella on vähän vaikeampi tuoda ruokatarvikkeita, märänpuoleisia ainakaan. Kiitos kiinnostavasta raportista! Pitänee laittautua sinne maan reunalle ja laivalla pistäytyä Tallinnaan:)
Päivän laivakeikat Helsingistä käsin ovat kieltämättä käteviä ruokaostosten kannalta. Tällä reissulla sitä kylmälaukkua ainoastaan kaipasin...
Appeni ja vaimonsa käyvät ihan säännöllisesti Tallinnassa ostoksilla, parturissa ja onhan se kätevää, verrattuna siihen, että täältä kauempaa pitää oikein lähteä erikseen. Jos vielä muutan elämässäni, niin lähemmäs maan reunaa kyllä!
Ensimmäisinä Tallinnan keikkoina tuli koluttua torit ja hallit hyvinkin.Silloin söin vielä kanaa,ja muistan vieläkin ihanan savustetun kanarullan,jonka sisällä oli kananmaksapateeta.Se oli sairaan hyvää!
Campasimpukka, maan reuna on hyvä ratkaisu reissaamisen kannalta ;-)
Yaelian, rulla kuulostaa ihanalta! Juuri tuollaisia herkkuja hallin vitriinit olivat väärällään!
Täällä tykättiin Sfääristä ja sen atmosfääristä :) On vähän erilaisempi paikka ja ruoka hyvää :)
(arvostelumme löytyy blogista)
Jii ja Nti Papu, siinä SfääRin viereisessä Ö-ravintolassa kannattaa kanssa pistäytyä - siellä on myös aikas hyvä hinta-laatu-suhde!
Kiitos blogivinkistänne, pitääkin ryhtyä seuraamaan missä käytte syömässä ;-)
Juu, Ravintola Ö onkin Tallinna-listallamme yhtenä seuraavaksi käytävistä paikoista. Ja alottelevia ruoka/ravintolabloggareita ollaan, tervetuloa vaan seuraamaan :)
Lähetä kommentti