22. syyskuuta 2011

Viiniä, futista, piruja ja laseja

Joskus kauan sitten elokuussa olimme Marin ja Aleksin kanssa maistelemassa Casillero del Diablon viinejä. Paikan päälle oli kutsuttu suuri joukko muitakin ruokabloggaajia, mutta niin vain kolmisin jouduimme meikäläisiä edustamaan.


Tilaisuus järjestettiin Sonera Stadiumilla ja pääsin ekaa kertaa eläissäni Klubin VIP-aitioon. Kyllähän sieltä kelpaisi matsejakin käydä seuraamassa.

Jalkapallopyhätössä olimme siksi, että Casillero del Diablo tekee yhteistyötä Manchester Unitedin kanssa ja viinitalon suomalaisessa kampanjassakin hyödynnetään paikallisia futisnaamoja. Innokkaana Newcastle United-fanina sekä foodiena tunnettua Keith Armstrongia olen aina arvostanut, mutta Pasi Rautiainen on herättänyt minussa liki yhtä kauan primitiivireaktioita.


Molemmat kaverit olivat paikalla (ja kuvassa oikein kivasti vastavalossa) lanseeraamassa Pirunkellari-sivustoa, jossa he pitävät hilpeää viinikoulua. Keke oli livenäkin ihq ja Pasikin osoittautui ihan siedettäväksi tyypiksi. Tai sitten minä olen tulossa vanhaksi ja lempeäksi.


Omaan suuhuni testatuista viineistä sopi parhaiten Casillero del Diablo Shiraz, jonka viinikouluvideo on myös mukavin. "Arvaa kuka tää on? Tää on ManUsta, tää on Paul Scholes!" Ah, Paul Scholes, tuo jalkapallokenttien Mauri Pekkarinen!


Viinien kanssa oli tarjolla pientä suolapalaa. Parasta antia edusti maukas tatti-perunasalaatti (lautasella noi kello viiden kohdalla), jonka suositusjuoma taisi olla Casillero del Diablo Sauvignon Blanc.

Viiniteema sai jatkoa muutama viikko sitten. Pääsin 240 muun lajitoverin kanssa kuulemaan itsensä Maximilian Riedelin sananjulistusta, kun hän isännöi Experience Your Senses-huippuviinitastingia.


Herr Riedelin luontevaa tarinointia seuratessa tuli pikkuisen samanlainen fiilis kuin keväisellä Essi Avellanin luennolla: on lumoavaa kuunnella ihmistä, joka puhuu asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti hänelle ilmiselvästi rakkaasta aiheesta.

Maistelimme Chardonnay-, Sauvignon Blanc-, Pinot Noir- sekä Merlot-, Cabernet Franc- ja Malbec-rypäleistä tehtyjä viinejä kullekin lajikkeelle erityisesti suunnitelluista laseista. Juu juu, aivan törkeää hifistelyä, mutta hirmu kiinnostavaa sellaista!


Lasilla nimittäin ON väliä, sillä sen koko ja muoto vaikuttavat viinin tuoksuun ja makuun. Esimerkiksi Chardonnay- ja Pinot Noir-lasit ovat muuten samanlaisia, mutta Chardonnay-lasi on katkaistu alempaa eli sen suuosa ei kapene niin paljon kuin Pinot Noir-lasissa.

Maistoimme ensin Pinot Noiria sen nimikkolasista ja kaadoimme viinin Chardonnay-lasiin. Sekä tuoksu että maku laimenivat ja liudentuivat "väärässä" lasissa hämmentävän paljon. Aromit tekivät kuitenkin come backin, kun viini palautettiin takaisin "oikeaan" lasiin.


Tastingin jokerina toimi muovikuppi, jossa viinin bouquet oli varjo vain "oikeasta" lasista nautittuun juomaan verrattuna. Lasisaarnaaja Riedel kertoi muovimukien sopivan loistavasti Bonanza-nimisen drinkin juomiseen. Maximilian on kuulemma teinivuosinaan Itävallassa itsekin hörppinyt Bonanzan jos toisenkin.

Saimme mukaamme tastingissa käytetyn neljän Vinum-lasin setin ja eriparisten riedeleideni kokoelmani kasvoi entisestään. Tämä herätysjuhla tulee vielä kalliiksi...

5 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Äää, kyllä munki pitää nyt postata tuosta Pirunkellarista, kerta ne videot on oikeesti hauskoja!

Campasimpukka kirjoitti...

Pasi Rautiainenhan on ihan paras, kaikkein eniten tohkeissaan aina ihan kaikesta:))

Jaana kirjoitti...

Mari, koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä viini(tai kahvi-)postausta!

Campasimpukka, tohkeissaan oleminen on erittäinkin kannatettavaa, mutta jos siihen yhdistyy kovalla äänellä huutamista ja snadisti ärsyttävää fraseerausta, niin minen kyllä tykkää...

Campasimpukka kirjoitti...

Ehkä Pasi menee noin telkun välityksellä, kun voi aina vaihtaa kanavaa:)

Jaana kirjoitti...

Mun mielestäni Pasi oli livenä parempi. Rauhallisempi ;-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...