Aikomuksenani oli tuunata ratatouillesta leffassa valmistetun kaltainen kerroksittainen versio, mutta en jaksanut paahtaa paprikoita. Oletan, että armoitettu rottakokki kehitteli paprikoista ympyriäisiä lätkiä nimenomaan paahtamalla...?
En ollut myöskään piiperrystuulella, joten hylkäsin aiemman lupaukseni nukkekotikokoisten kuutioiden väsäämisestä. Ensi kerralla sitten :-)
Kävi siis niin, että Kulinaarimurulan ratatouille muistutti erehdyttävästi Egon äidin tekemää ruokaa. Ja makukin oli mitä mainioin!
Ratatouillen kera voit tarjoilla riisiä tai hyvää maalaisleipää. Sitä voi myös hyödyntää lihan tai kalan lisukkeena. Toki saat syödä kasvishöystön ihan sellaisenaan, se toimii loistavasti sekä lämpimänä että kylmänä.
Tarvitset:
vettä
5 tomaattia
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
munakoison
kesäkurpitsan
punaisen paprikan
oliiviöljyä
2 tl Herbes de Provence-seosta
suolaa
mustapippuria
Tee näin:
Keitä vettä kattilassa. Tee tomaatteihin ristiviillot kantojen vastakkaisille puolille.
Kalttaa tomaatteja kiehuvassa vedessä kunnes kuoret alkavat lerpattaa viiltojen kohdalta. Nouki tomaatit kattilasta ja laita ne astiaan, jossa on jääylmää vettä.
Pilppua sipulit ja valkosipulinkynnet atomeiksi. Lorauta kattilaan hieman öljyä ja kuullota sipuleita hetkinen.
Kuori jäähtyneet tomaatit ja poista niistä kannat sekä siemenet. Pilko tomskut ja nakkaa ne sipulikattilaan. Laita perkeet siivilään ja paseeraa mehut kattilaan.
Anna sipuli-tomaattiseoksen porista lauhkealla lämmöllä sen aikaa, kun pilkot koison, kurpitsan ja paprikan haluamasi kokoisiksi kuutioiksi.
Kuumenna tilkka öljyä paistinpannulla ja freesaa munakoisoja viitisen minuttia. Kippaa kuutiot lautaselle odottelemaan. Lisää pannulle öljyä ja kypsennä kurpitsoita sekä paprikoita muutaman minuutin ajan.
Mausta tomaattisoossi suolalla, pippurilla ja yrttiseoksella. Palauta koisot pannulle ja kaada tomaattikastike kasvisten joukkoon. Sekoita hyvin ja anna kypsyä miedolla höngällä vielä kymmenisen minuuttia.
3 kommenttia:
Minun on myös pitänyt tehdä Rottatouillemaista ratikkaa aina siitä asti kun näin leffan ensi kerran :P Ehkäpä vielä joku päivä jaksaa innostua näpertelemään :) Hyväähän se toki on missä muodossa tahansa.
mulla on joku huono kokemus varmaan ko. ruokalajista... Jotenkin se on yleensä aina jotenkin liian mushy ja kesäkurpitsa maistuu pistävänä läpi :)
Ehkä tosiaan jos vihannekset paahtaisi... Ihana elokuva anyhow.
Hannn, ratikka on kiva lempinimi! Ratikat ovat kyllä mukavia asioita muodossa kuin muodossa ;-)
Nelle, liian muhjuiset vihnekset eivät ole minunkaan mieleeni, tykkään että niissä on vähän puruvaraa jäljellä.
Lähetä kommentti