Kuukauden ruokahaaste näki siis päivänvalon alkuvuodesta 2007, kun dinosauriit vielä käyskentelivät keskuudessamme ja ruokablogeja oli vain kourallinen. Silloin sovittiin, että kerran kuussa haasteen järjestäjä keksisi aiheen, määrittelisi säännöt, järjestäisi äänestyksen sekä pidättäytyisi itse osallistumasta kisaan ja äänestämästä ehdokkaita. Haasteen voittaja puolestaan saisi vastuulleen seuraavan haasteen organiseerauksen.
Olin voitokas punasipulihaasteessa, rakkausruokahaasteessa, värikkään ruoan haasteessa, kurpitsahaasteessa... |
Muutaman haastekierroksen pyörähdettyä ruokablogiskenessä alettiin keskustella mahdollisten kisasponsorien hankinnasta ilmaisten tykötarpeiden ja palkintojen saamiseksi. Reilun kaupan haasteeseen taisimme onnistua monkumaan palkinnoksi kassillinen kamaa silloiselta Reilun kaupan kehittämisyhdistykseltä (nykyään Reilu kauppa ry:ltä), mutta muuten kyllä kisattiin ihan omalla kustannuksella ja voittajat saivat ansioistaan lähinnä kyseenalaista mainetta ja kunniaa. Which was nice.
...puurohaasteessa, alkoholihaasteessa, hedelmäisen juoman haasteessa, mukaan pakatun lounaan haasteessa... |
Jos taas pitäisi tehdä lista lempihaasteistani, niin niitä olisivat MasterChef-henkinen mysteeriboksihaaste, leffa- ja kirjallisuusruokahaasteet, tietoisuutta rintasyövästä kasvattamaan pyrkinyt pinkkihaaste, inspiraatioita kassakuiteista hakenut haaste sekä sienihaaste, johon saatiin mukaan 21 mahtavaa sienireseptiä.
Meksikon haasteessa sekä piirakkahaasteessa. |
KIITOS RUOKAHAASTE 2007-2016, LEPÄÄ RAUHASSA!
10 kommenttia:
R.I.P. tosiaankin ja valitettavastikin oli aika sanoa hyvästi.
Voihan ei! Jos blogiyhteisö olisi jaksanut vielä hetken verran pinnistää, olisi blogihaaste onnistunut täyttämään kohta kokonaista kymmenen vuotta.
Onko siitä tosiaan noin kauan. On kyllä tosiaan aika paljon vettä virrannut ruokablogiskenessä noista päivistä.
Sun ekan haasteen punasipulipizza on muuten edelleen meidän pitsarepertuaarissa.
hämmentävää.. ja hämmentävää myös ettei kukaan enää jaksanut osallistua
Nyyh!
Jael, aika aikaansa kutakin, sanoi bloggaaja kun ruokahaasteen hautasi ;-)
Rosmariini, tämän haasteen osalta pinnistäminen päättyi jo aikoja sitten. Eutanasia on joskus armollisempi vaihtoehto kuin raadon makuuttaminen vihanneksena (no pun intentded) hengityskoneessa.
cele, aika rientää kun pitää lystiä :-) Kiva kuulla, että haastepizza elää ja voi hyvin teidän taloudessanne!
aleksi, ihan trendinmukaista kehitystähän tämä on. Aika on katoava luonnonvara ja valveutuneet ruokabloggaajat kuluttavat sitä leikkimielisten skabojen sijasta sellaisten sisältöjen tuottamiseen, joita varten saa tykötarpeita kaupallisilta yhteistyökumppaneilta ja ehkä vähän rahaakin (tai sitä kuuluisaa näkyvyyttä).
Hannele, ei auta itku markkinataloudessa ;-)
Mullekin jää muistot tästä blogihaasteesta: en voittanut koskaan! :)
Sitten vaan jäi ja jäi se seuraaminenkin lopulta.
Tälläistähän tämä valveutuneen ruokabloggaajan elämä on...
R.I.P
Kyllä taisi olla armokuoleman paikka :)
Voih! Toivottavasti ruokahaasteen raunioista kuoriutuu aikanaan uusia perinteitä.
Merja, kyllä!
Heidi, jännä nähdä kuoriutuuko. En kuitenkaan jäisi henkeäni pidätellen sitä odottelemaan ;-)
Lähetä kommentti