Helsinkiin pulpahti paukkupakkasesta huolimatta huikeat 131 ravintolaa. Lumituiskua uhmaten kävin syömäkylässä neljässä niistä. Onkohan pulpahdus pop upin virallinen suomenkielinen vastine?
Ensimmäinen rastini sijaitsi Ruttopuiston Porknamissa. Siellä oli tarjolla täytettyjä vietnamilaistyylisiä possupatonkeja.
Patongin välistä löytyi glaseerattua possunkylkeä, pikkelöityä kurkkua, paahdettua sipulia, kipakkaa srirachamajoneesia ja tuoretta korianteria. Aivan törkeän hyvää, paras aamiainen aikoihin!
Talvigrillaus vaatii oikeaa asennetta ja kerrospukeutumista myös pipo-osastolla.
Ruttiksesta tallustelin Senaatintorille, jonne oli pystytetty Yurt Cafe. Se sopi kivasti maisemaan.
Sisällä jurtassa oli lämmintä ja kahvia keiteltiin nokipannuissa.
Pannukahvin kaverina natustelin keksin, jonka puolukat jurttatyypit olivat keränneet Helvetinjärveltä. Kahvin alkuperästä heillä ei ollut täyttä varmuutta.
Keskustasta matkustin ratikalla tapaamaan tuttuja idyllisen lumiseen Karhupuistoon...
...jonne avautui pienten kaasupullovaikeuksien jälkeen The Hog and Apple. Loistojuttu, sillä maukkaita sikasämpylöitä tarjoilevia paikkoja ei voi olla liikaa!
Esikokattujen possunpalojen toinen kypsennys suoritettiin puistossa. Kattiloissa pöhisi karamellisoituja punasipuleita sekä jumalaista omenasoossia.
Herkkusämpylä valmiina syötäväksi.
Lumihankiseisomisen jälkeen harhauduimme ydinkalliolaiseen yksityisasuntoon spontaanisti syntyneeseen punaviinibaariin, jossa taustamuzakina oli saksalaisia iskelmiä. Leck mich am Arsch!
Päivän viimeiseen paikkaan, Po russkiin, olimme kaverini kanssa elokuisista pettymyksistä viisastuneina varanneet pöydän ennakkoon. Menu koostui venäläisen keittiön antimista ja pöytäseuraksi saimme mukavan nuoren parin.
Ensimmäisenä meille tuotiin kaali- ja sienipiirasta sekä erittäin suunmukaisia marinoituja paprikoita.
Piiraiden kanssa lusikoin järisyttävän hyvää kaalisoppaa, jonka reseptin ravintoloitsija lupasi laittaa jakoon. Maistoin myös kamun tilaamaa kalakeittoa, joka ei ollut pöllömpää sekään.
Ruoan jälkeen annoimme tilaa seuraavalle kattaukselle ja siirryimme viereiselle sohvalle nauttimaan teetä ravintoloitsijan isoäidiltään perimistä viehkoista kupeista.
Minä innostuin lapioimaan teeheni jälkkäriletuille tarkoitettua mustaherukkahilloa makoisin seurauksin. Mielenkiintoisen porkkanahilloin testaisn syrnikien kanssa.
Toimii!
Po russki-ravintolan tuotot menevät hyvään tarkoitukseen. Ruokarahoilla tuetaan venäläisten katulasten kuntoutuskodin rakentamissa Ufassa. Hirmu tärkeää duunia maassa, jossa ei virallisesti ole lainkaan orpoja. Not.
Kokoaan suuremmat kiitokset edellä mainituille sekä kaikille muillekin eilisille ravintoloitsijoille! Talvinen Ravintolapäivä oli kaiken kaikkiaan hyvin lämpöinen kokemus. Ja mikä parasta, minnekään ei tarvinnut jonottaa.
7 kommenttia:
Tuo jurttakahvila näyttää mainiolta :D
Hyvät bongaukset olet onnistunut tekemään.
Alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että ravintolapäivänä minulla on ylivoimaisia esteitä. Olisin todella mielellään mennyt kokeilemaan esimerkiksi Luomutehdasta Kaapelitehtaalle. Aamupäivällä menimme Caneli-kahvilan ohi Punavuoressa ja sinne oli saatu aikaa pienoinen jono jo silloin.
pinea, jurtassa oli tunnelmallista! Jos minulla olisi loppusijoituspaikka valmiina, niin harkitsisin jurtan hankkimista.
Jonna, ylivoimaiset esteet ovat penaalista. Luomutehdas houkutti minuakin, mutta se oli niin syrjässä kaikesta muusta kiintoisasta, joten jätin menemättä. Punavuoressa on ollut ilmeisesti paljon kaikkea kivaa!
Törmättiin kanssa tuonne Porknamiin sattumalta. Hyvät oli sämpylät, vaikka näpit meinas paleltua niitä syödessä.
Ankerias Vipunen, toivottavasti Porknam pulpahtaa iloksemme taas toukokuussa!
thanks! great pics of the yurt! :)
Donny
Thanks Donny! Loved both the coffee and the cookie :-)
Lähetä kommentti