Myös Hans Välimäki, tuo Mansen kolmas lahja maailmalle, on mörkömakkaran tunnustuksellinen fani. Mustaa on käytetty raaka-aineena Chez Dominiquessakin.
Välimäen panos kirjan ohjeistoon on mustamakkararisotto. Suosittelen sitä lämpimästi ainoastaan siinä tapauksessa, jos himoitset mustaamakkaraa muissakin muodoissa. Ommeinaan aika heviä kamaa!
Tarvitset:
2 salottisipulia
3 rkl oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
5 dl kanalientä
200 g mustamakkaraa
2 herkkutattia
2 dl raastettua Parmesania
½ dl kermaa
suolaa
valkopippuria
Tee näin:
Silppua sipulit ja kuullota silppua riisin kanssa oliiviöljyssä kattilassa. Lisää valkoviini sekä kanaliemi.
Keitä miedolla lämmöllä kannen tai folion alla välillä sekoittaen kunnes riisi on viittä vaille kypsää.
Poista makkarasta kuori ja murentele sisukset riisin joukkoon.
Lisää kattilaan pilkotut tatit (jos käytät kuivattuja sieniä, liota niitä hetki vedessä), juustoraaste ja kerma. Mausta suolalla ja valkopippurilla.
Syö. Taustamusiikkina toimii erinomaisesti Mustajärven Paten veivaama Tammerkoski.
8 kommenttia:
Oi oi tästä Jukka tykkäis! Se kun rakastaa mustaa makkaraa ja risottoa.
Jukalla on hyvä maku :-)
Jos haluaa oikein ekstriimin elämyksen, niin tämän risoton kanssahan voisi tarjoilla paistettua mustamakkaraa!
Entäs kampasimpukoita? :) Me syötiin nimittäin sen tyyppistä komboa nz-maassa... :)
Enpä tiedä... tumma tamperelainen on niin vahva kaveri, että hän voi helposti murskata kampasimpukoiden vienon ihanuuden.
Toimiko kombinaatio eli onko uusiseelantilainen verimakkara maultaan tapolalaista miedompaa?
Mun mies on suuri verimakkaran ystävä, mutta ei Tapolan version vaan taitaa olla Atrian se ainoa, jonka hän kelpuuttaa. Mä en voi sietää verimakkaraa itse, yyyh.
Tästä voimme päätellä, että mies oli tyytyväisenä viime viikonloppuna kun mä olin Helsingissä hummaamassa, mies oli vedellyt onnellisena pari pakettia verimakkaraa :D (Saa se kyllä syödä sitä vaikka oisin kotonakin, ei sillä.)
Mutta eipä kyllä ois tullut mieleen laittaa makkaraa risottoon :o
Uhhuh. Tää on melkoisen kinky.
Yli kymmenen vuotta Tampereella ei tehnyt minusta mustan ystävää, ei vaikka kuinka yritin.
Mutta mielenkiintoista, kerrassaan...
Mikä ohje! Meinasin heti kärkeen tulla kommentoimaan että "tähän tarviis seuraks enää Mustajärven Paten kuvan" mutta sitten scrollasinkin alaspäin :DDD
Virpi, vähänkönää oot reilu, ku annat ukkos syyä mustaa :-D
Itse en ole Atrian versiota kokeillut, mulle riittää Tapola.
Tusla, yhtä kinkyä kuin veriletut!
Anna, no pakkohan mun oli mustanmakkaran yhteydessä Mustajärvi mainita :-D Ja tuo Paten versio Tammerkoskesta on melko jyhkeä!
Lähetä kommentti