Kuumia juomia ja kylmiä ruokia

Kulinaarimurulan glögikausi avattiin jo pari viikkoa sitten, mutta raportin laatiminen on jäänyt arkihuolten jalkoihin. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Järjestimme siis pyhäinpäivän ratoksi pienellä poppoolla glögimaistajaiset. Juomat hommattiin nyyttikestiperiaatteella ja meikäläinen askarteli pientä huikopalaa.


Herkkäaistiset makuraatilaiset arvostelivat Perinteisen Punaviiniglögin nimensä mukaisesti perinteisen glögin makuiseksi, mutta sitä ei kuitenkaan pidetty kovin hyvänä.

Glühweinin etiketistä arvioijille tuli mieleen Mikko Alatalon aloite alkoholitarjoilun sallimisesta joulumyyjäisissä, muovipullossa ollut Hassel Glögi haisi ohenteelle ja brandyhöyryistä V.S.O.P. Juhla Glögiä sopisi otettavaksi termarissa mukaan hiihtolenkille, joka ei ulotu takapihaa pidemmälle.

Kattilassa lämmäytetty ja vaniljavodkalla maustettu normipunkku oli raadin mielestä ihan OK (paitsi jos tiukkaa viinaa ei muistanut sekoittaa kunnolla viiniin), mutta Blossan viimevuotinen mandariiniarominen juoma ei herättänyt testaajissa suuria tunteita.

Tämän joulun vuosikertablossan maku olisi sahraminen ja konjakkinen, mutta taaskaan sitä ei saa Suomesta. Syynä on lähiviinakaupan kaverin mukaan se, että glögi ei ole läpäissyt Alkon tiukkoja testejä maun osalta. "Mut kyllä mä sitä aion käydä laivalta hakemassa", tunnusti tietolähteeni Bulevardin pitkäripaisesta.


Ruokapuolelle näpertelin hirmuisen läjän klassisia nakkipiiloja sinihomejuustotwistillä. Tunnustan käyttäneeni purkkitaikinaa.


Kylmäsavuporosta, tuorejuustosta ja piparjuuresta tehdyllä tahdaksella päällystin jälkiuuninappeja, joita sain Fazerilta koemaisteltaviksi.

Maistelijat pitivät leipien mausta, mutta nappien koko herätti keskustelua. Palttoonnappeihin tottuneille ne olivat hieman liian suuria suupaloiksi. "Vähän niin kuin hobitin Reissumies", totesi eräs seurueemme jäsen.


Ruisnapeille siveltiin myös keitetyistä kananmunista, punasipulista, anjoviksesta, tillistä ja ruohosipulista työstettyä gubbröraa.


Kuminanäkkäreille pursotin möhnää, jonka tehosekoitin kylmäsavustetuista silakoista, punasipulista, sitruunanmehusta ja ranskankermasta.


Lisäksi tarjolla oli sika- ja katkarapunaksuja sekä chilisiä paahdettuja cashew-pähkinöitä.


Makeiden syömien osastolla oli tarjolla piparisuklaata sekä Pandan lahjoittamia Juhlapöydän konvehteja. Ananakset eivät kelvanneet kenellekään muulle kuin minulle. Onnenpäivä!

Ananaksisen namun ulkoasu on muuttunut ja lootaan on tullut pari uutta makua. Läsnäolijoiden lempparikonvehdin Pehmeän toffeen rinnalle kehitetystä Toffeecremestä pidettiin jopa enenmmän kuin perinteisestä toffeesta.

"Vanhaa Pehmeää toffeeta ei voi syödä kuin viisi, uutta Toffeecremeä vois syödä viistoista!", kommentoivat anonyymit suklaaholistit.


Glöginmaistelun lomassa pelattiin Sybaritia huutoäänestämällä vastausvuorot sekä juotiin hiukan shampanjaa.

Eräs vieraista toi muassaan halloween-henkisen hehkuvan pääkallon, jonka löysin kinkereitä seuraavana aamuna kulpajuomapullosta sykkimässä. Ihan pikkuisen vain säikähdin.