Alkuvuodesta väsäsimme porukalla susheja Muulinkolossa. Tuolloin toveri -stjtr- pääsi sushineitsyydestään ja makeihin rullailtiin Kalevalan päivän kunniaksi savusärkisäilykettä, joka osoittautui kelpo tuotteeksi.
Pääsiäisenä kalaravintoloissa vietettiin tummien oluiden viikkoja. Oheisen fantsun julisteen ikuistin Vastarannan Kiiskessä, jossa Ridgewayn Bad Elf-oluita tuli maisteltua toinenkin pullollinen.
Kesäkuussa entisessä kotikaupungissani järjestettiin hulppeat kokoontumisajot. Tapahtumassa ruoka ei ollut keskeisessä osassa, mutta todistettavasti joku retkueestamme ravitsi itseään lihapiirakalla jossain vaiheessa kekkereitä. Toivottavasti nähdään tulevana suvena uudestaan!
Vuoden härpäkeuutinen oli ehdottomasti Beanzawave, Heinzin kehittelemä maailman pienin mikroaaltouuni. Vehkeen kuva on napattu Daily Mailin sivuilta.
Pyöreän, USB-porttiin kytkettävän uunin prototyypin strategiset mitat ovat sutjakat 20 x 15 x 15 senttiä (korkeus x leveys x syvyys), mutta sadan punnan hinta on vielä melko suolainen.
Olisi tuollainen kyllä aika hieno. Mutta niin olisi lihapullagrillikin.
Heinäkuussa olin ystäväni kanssa kestittävänä Porvoossa. Herkullisen Maupon paremman kuupalaispajellan ohjetta en ole saanut vieläkään postattua, mutta tässä edes kuva kyseisestä eväästä melkein valmiina.
Kesällä tuli juotua aika paljon mojitoja. Vähäisin syy moiseen ei liene Hakaniemen hallin yläkerrasta hankkimani söötti puunuija, jolla limet ja ruokosokerit on hyvä survoa muhjuksi.
"Mojitoa muistuttavaa elintarviketta" puolestaan tarjoiltiin elokuussa pohjoishelsinkiläisissä pihapirskeissä, joiden teemana oli Syvä Etelä. Samoissa bileissä hörpin myös yliannostuksen bourbonia, mutta siitä saan syyttää ainoastaan itseäni.
Alkusyksystä äkkäsin, että Stockan Herkussa myydään tölkkitolkulla SEKÄ kirsikkakolaa ETTÄ vaniljakolaa! Miksi kukaan ei ole kertonut riistolimujen saatavuudesta minulle aiemmin?
Syyskussa Porkkanamafia organisoi kasvisbrunssin, jonka tarjottavat suunnitteli Michelin-tähdellinen vegekokki Pietro Leemann.
Kahdellesadalle ensimmäiselle riitti makupalalautanen, jolta löytyi shottilasillinen kurkkukeittoa valkosipulikermalla, hirmu hyvää sienimoussea paahtoleivällä, haudutettua punajuurta, pistaasia ja maa-artisokkasosetta sekä paistettu bansku vadelmamelballa. Maukasta!
Leffaruokaskabassa myöhästyin kriittisesti ja piemontelaiset ehtivät postaamaan oman lihapullaspaghettinsa ennen minua.
Haasteruokaan sain inspiraation siemeniä Kaunottaren ja kulkurin lisäksi myös Piinan kohtauksesta, jossa Paul Sheldon kehuu Annie Wilkes'n lihamureketta:
- You know I never tasted meatloaf quite like this, what's your secret?
- My secret is, I always use fresh tomatoes, never canned. And to give it that extra zip, I mix a little Spam with the ground beef!
Omiin kisapulliini sotkin siis maitoa, korppujauhoja, munia, sikanautaa purkista, possun jauhelihaa, raastettua Pecorinoa, persiljaa, valkosipulia, suolaa ja pippuria. Soossin tykötarpeita olivat tuoreet tomaatit, oliiviöljy, valkosipuli, basilika ja suola. Hyvää tuli, mutta polkkaushidasteluni harmittaa vieläkin!
Marraskuun lopulla kävin Savossa varhaistetulla jouluvierailulla sekä ♥ höpsähtämässä ♥ kavereiden 160-vuotissyntymäpäivillä. Äreiden kinkereiden aiheuttamaa oloa piti lääkitä pystyttämällä kummityttöni luokse mellevä hampurilaisbuffa.
Pihvit paistoimme itse luomulehmän lihasta, mutta sämpylät olivat ydinsodankestävää kamaa. Purilaisten lisukkeiksi katettiin valkosipulimajoneesia, pekonikastiketta, punasipulia, tomaattia, suolakurkkua, pekonia, juustoa ja salaattia sekä tietenkin pakasteranskalaisia.
Mukanani iloisesta Itä-Suomesta toin aikamoisen määrän isän keräämiä ja suolaamia haaparouskuja, kaunis kiitos niistä. Yhdestä purkinpuolikkaasta valmistui jo sipulin ja kerman kanssa loistavaa sienisoossia.
Joulunpyhien jälkeen Kulinaarimurula täytti kolme vuotta. Se tuntuu hurjan pitkältä ajalta, saas nähdä kuinka kauan tämä touhu vielä jaksaa innostaa.
4 kommenttia:
Kiintoisa ruokavuosi sulla onkin ollut!
Maukas vuosi ollut sulla kyllä. Tässä aamupalaa nauttiessani rupesi kyllä kuola valumaan ja nää omat ruisleivät ja kahvi maistuun vähän ankeilta. Mutta kuvista välittyi makumielikuvia, kiitos siitä ja toivottavasti jaksat bloggailla vielä pitkään, meikäläinen ainakin lukee innokkaasti juttujasi :)
Yaelian, nämä muistot ovat niitä aiemmin polkkaamatta jääneitä :-)
Virpi, kiitokset. Kyllä mä tätä naputtelua aion jatkaa niin pitkään kun juttua tulee pakottamatta.
Vähän myöhässä mutta kehun ruokavuotesi maukkutta silti lisää. ja myöhästyneet blogisynttärionnittelut!
Lähetä kommentti