15. syyskuuta 2009

Lammasta leideille

Allekirjoittaneelle, kommentti-Emmalle ja Apinamuulille on muodostunut traditio, jonka puitteissa käymme säännöllisin väliajoin toistemme luona syömäkyläilemässä. Männä pyhänä oli minun vuoroni kestitä daameja Kulinaarimurulassa.

Edellisessä tapaamisessa sovimme seuraavan kerran teemaksi jälkiruoat. Homma muuntui hovissa ihan normaaliksi etu-pää-jälki-kokonaisuudeksi, joten tarjoilin aluksi hyväksi havaittua fatoushia ja jälkkäriksi niin ikään jo ammoin koeponnistettua pistaasiunelmaa.


Noudatin alkuperäistä kakkuohjetta muilta osin orjallisesti, mutta appelsiininkuoren korvasin limenkuorella. Nyt maltoin myös antaa leipomuksen jäähtyä kaikessa rauhassa, jolloin sen leikkaaminen oli helppoa kuin heinänteko ja kuvakin onnistui.

Pääruoaksi tein lammaspataa interwebistä kuukeltamallani reseptillä. Sapuska osoittautui aivan loistavaksi, vaikka mamoilin jeeraan määrässä enkä laittanut sitä kuin kolme ruokalusikallista neljän sijaan.

Valmistin emmeen tagine-padassa, mistä johtuen harhauduin merkityltä polulta parissa muussakin asiassa. Ruoka sai kuitenkin hautua kaikessa rauhassa reilun viiden tunnin ajan, jonka jälkeen lampaanpalat käytännössä sulivat suuhun.

Lammasherkun kanssa söimme oliiviöljyllä, sitruunanmehulla, tuoreella mintulla, suolalla ja mustapippurilla mastettua bulguria. Juomana meillä oli oivaa portugalilaista punaviiniä.


Tarvitset:
kilon karitsan lapaa
lorauksen oliiviöljyä
3 rkl jeeraa
1 rkl jauhettua korianteria
muutaman ripauksen cayennepippuria
purkillisen tomaattimurskaa
3 dl kanalientä
ison sipulin
4 valkosipulinkynttä
mustapippuria
suolaa
230 g kikherneitä (pakkauksen nettopaino on 380 g)
200 g pinaattia

Tee näin:
Laita uuni kuumenemaan 175-asteiseksi.

Leikkaa lapa pienemmiksi kuutioiksi. Muista pyytää omaa Hakkaraistasi jyräämään luu parista-kolmesta kohdasta katkipoikki, ellet itse omista tarvittavia pilkkomisvehkeitä.

Kuumenna öljy paistinpannulla ja sekoita siihen jeera, korianteri sekä cayennepippuri. Anna mausteiden lämmitellä tovi öljyssä ja lisää lihat.

Pyörittele lihoja niin että ne kuorruttuvat kauttaaltaan öljy-mausteseoksella. Paista lihoja muutaman minuutin ajan ja siirrä ne tagineen odottelemaan.

Kumoa tomaattimurska pannulle, lisää joukkoon kanaliemi. Hämmennä mukaan pilkotut sipulit sekä valkosipulit ja keittele seosta viitisen minuuttia. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kaada soossi lihojen päälle. Laita taginen kansi paikoilleen ja lykkää eväs uuniin muhimaan.

Kun pata on kypsynyt noin kolmisen tuntia, sekoita joukkoon kikherneet. Puolet herneistä kannattaa muussata haarukalla ennen pataan panoa, sillä muhju suurustaa lientä mukavasti.

Kypsennä pataa uunissa vielä puolisen tuntia. Lisää joukkoon huuhdellut pinaatit ja anna niiden letkeytyä vartin verran.

Tarkista lopuksi maku. Lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

9 kommenttia:

ari kirjoitti...

Mä en ole koskaan laittanut taginea uuniin vaan kypsentänyt levyllä. On ollut tarkoitus kokeilla uunissa, mutta se on edelleen listalla. Onko sitten valmistuspaikalla kauheasti väliä, en tiedä kun en ole kokeillut.

Mutta kaunis ja monikäyttöinen astia!

ylimuuli kirjoitti...

Oli aivan törkeen hyvää lammasta! Ja fattoushia söin ekaa kertaa, ihanaa, tee ite parempaa toimii aina ja etenki ku ottaa SANTSIPALAA :-D

Aivan mahtavat tarjoilut ja seura, ääääs öölveis. <3 Kiitos. Vetäydyn miettimään tulevaa apinamenyytä.

t. monsiti

Emma kirjoitti...

Yyberhyvää! Hiukkasen katkerana totean vain, että enpä sitten saanut dogibägistäni edes niitä maistiaisia, koko kippo oli nuoltu puhtaaksi ennen kuin ehdin bäätä sanoa. Täytynee siis koittaa itse toistaa perässä (en edes koita tehdä ite parempaa mutta jos edes sinne päin...). Vaatinee tosin ponnistusta jonnekin oikeaan lihakauppaan täältä maaseudulta.

(hihittelen täällä itsekseni peltopalalle. ja muurahaishapolle)

ylimuuli kirjoitti...

PELTOPALAAA! :-D

Mäkään en saanu boksista hivenen hiventä o_O Pakko tehä ite siis tätäki huhhhuh.

t. filosoofi Styrec

Niina kirjoitti...

Sain juuri mummolta perinnöksi sarpanevan savipannun, jollakin tämäntyylisellä voisin kuvitella aloittavani sen kanssa. Kai se suurin piirtein saman asian ajaa kuin tagine!

ari kirjoitti...

Kaikki näkemäni taginet on lasitettu, mutta kaikki näkemäni savipadat eivät ole lasitettuja. Jännittävä välimuoto on donabe, jota en voinut vastustaa: se on lasitettu sisäpuolelta, mutta ulkopuolelta se on lasitettu vain osittain. Japanilainen keittiöraamattuni väittää, että astia pitää myös temperoida.

Oma marokkolainen keittokirjani hehkuttaa taginen kartiomaisen kannen vaikutusta ruoan kypsymiseen. Tiedä sitten, mutta sen tiedän, että itse astiaan olen hurahtanut. Eräs naispuolinen ystäväni hyväntahtoisesti vinoilee minulle, että miehille ruoanlaittokin on välineurheilua. Ja tämä vinoilu tuli nimenomaan taginesta.

Välispiikki kirjoitti...

Ari, mä olen tehnyt taginea sekä liedellä että uunissa. Preferoin kyllä uunia.

Tällä kertaa astia oli vähän turhan täynnä, joten jouduin uuninpuhdistushommiin...

Muuli, tattista ittelles vaan! Täällä jo ootellaan mielenkiinnolla elävää apinajoulua ;-)

Emma, kuin myös sinulle kiitokset informaatiopitoisesta vierailusta! Kyllä se pinaatin happo on oksaali- eli samaa kuin raparperissa.

Ja sieltä maalta saapi tulla seuraksi lauantaisille hallikeikoille ven evö!

Niina, jos savipadassa on kansi, niin uuniin vaan!

Taginessa spessua on juuri sen kannen kartiomainen muoto, ihan niin kuin Ari sanoi. Kuumat höyryt ilmeisesti kiertävät tuon mallisessa astiassa optimaalisesti ruokaa kypsentäen.

Insanity_ kirjoitti...

Tämähän kuulostaa ihan gurmeeruoalta :) lammas on niin kallista, että valitettavasti nämä herkut jäävät usein tekemättä.

Välispiikki kirjoitti...

Insanity, eivät nuo lampaan halvemmat palat (esim. lapa) niin hirmuisen hintaisia ole. Mutta niitä ei juurikaan marketeista saa ja jos ei asu hallimatkan päässä tai lähistöllä ei ole "vanhanaikaista" lihakauppaa, niin raaka-aineiden hankinta voipi mennä hankalaksi :-/

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...