3. elokuuta 2008

Yritys hyvä kymmenen

Jos ajib onnistui hienosti, niin injeran paistajattareksi ei meikäläisestä kertakaikkiaan ole. En syytä tapahtuneesta pelkästään vääränlaista paistinpannua, mutta teflonpannun kanssa tulos olisi voinut olla toisenlainen...

Taikinan tekeminen oli vielä helppoa ja fermentoituminen käynnistyi ilman avitusta. Paistamisvaiheessa kaikki menikin sitten päin havupuuta. Ensimmäisistä letuista tuli liian paksuja ja ohkaisemmat yritykset irtosivat pannusta satana kappaleena. Verenpaine nousi ja kiroilin paljon.

Rumasta ulkoasusta ja kyseenalaisesta koostumuksesta huolimatta lettujen maku oli oikeaoppisen hapan. Piilotin repaleiset injerani muhennoskekojen alle välttääkseni roskien menemisen ruokavieraiksi saapuneiden Ylimuulin ja kommentoija-Emman esteettisiin silmiin :-)


Onneksi soossit onnistuivat yli odotusten. Tein kolmenlaista muhennosta: yhtä kikherneistä, toista lampaan jauhelihasta ja kolmatta kanasta ynnä munista. Perusohje ja -tykötarpeet ovat eväille muuten samat, mutta kanapataan tulee extrana tomaattipyreetä ja kardemummaa.

Kaikki tarjoilla olleet kastikeratkaisut rakensin punasipulin, valkosipulin ja berberen pyhän kolminaisuuden perustalle. Käyttämäni berbere-seos on Etiopian tuomisia ja siinä on mukavasti potkua eikä ollenkaan liikaa poltetta.

Berbere on mausteseos tai -tahna, jonka jokainen sekoittaja tekee omalla tavallaan. Sen perusaineksia ovat ainakin paprikajauhe, chilijauhe, cayennepippuri, suola, kardemumma, korianterin siemenet, kaneli, neilikka ja kumina. Tahnaan voidaan lisätä vielä tomaattipyreetä ja öljyä.


Etiopialaiseen kanamuhennokseen tarvitset:
2 isoa punasipulia (tai 4-5 pienempää)
50 g voita
2 rkl berbereä
2 rkl tomaattipyreetä
5 dl vettä
2 valkosipulinkynttä
sentin pätkä inkivääriä
2 dl punaviiniä
3 broilerin rintafileetä
1 tl suolaa
kanamunia
1 tl kardemummaa

Tee näin:
Hienonna sipuli ja hauduta silppua voissa kunnes se on pehmeää. Lisää berbere ja tomaattipyree. Lisää myös puolet vedestä koko ajan hämmentäen. Anna seoksen hautua noin vartin verran.

Lisää joukkoon pilkotut valkosipulinkynnet ja inkivääri sekä viini. Hauduta seosta 10-15 minuuttia. Lisää loput vedestä ja anna nesteiden kiehua kasaan noin parinkymmenen minuutin ajan.

Keitä kananmunat (yksi per ruokailija) koviksi.

Pilko rintafileet suupaloiksi ja laita palat soossiin. Anna muhennoksen kiehua hiljalleen kannen alla miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Hämmennä silloin tällöin.

Sirottele kardemumma muhennokseen. Kuori munat ja tee valkuaiseen viiltoja, että kastiketta pääsee munan sisään. Lisää munat soossiin juuri ennen tarjoilua. Nauti injeran ja ajibin kanssa.

Ruokajuomina toimivat tällä kertaa hiilihappovesi, banaaniolut ja hunajaviini. Syömisen lomassa ihmettelimme kolmen naisen voimin toiseenkin kertaan, miksi Helsingissä ei ole etiopialaisia ravintoloita! Lähimmät löytynevät Tukholmasta *vink vink Ruotsiin risteilemään aikovilla*


Jälkkäriksi ryystimme ytyä etiopialaista kahvia kera Muulin muassaan tuoman herkullisen live-piiraan. Tarjolla oli myös Dolfinin ihania tummia maustesuklaita (mintunlehtistä, appelsiinkuorista ja rosepippurista) sekä joulunmakuista maitosuklaata.

11 kommenttia:

Ari Makela kirjoitti...

Päivän tyhmä kysymys: kun kyseessä on etelämpää oleva resepti niin eikö kyseessä ole roomankumina AKA jeera eikä kumina?

Jaana kirjoitti...

Voi olla että mennään vieläkin etelämmäksi. Wikipediassa olevan berberi-infon yhteydessä mainitaan mauste nimeltä ajwan aka bishop's weed aka ajowan aka intiankumina.

Maun puolesta inkkari lienee kuitenkin lähempänä jeeraa kuin kotoista kuminaamme.

Ja taas tuli todistettua, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa :-)

Ari Makela kirjoitti...

Raholallakin on sanansa sanottavana: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/a.html#ajow

Jaana kirjoitti...

No huh! Raholan setähän ampuu tunnetusti kovilla ;-) Tohon on paha sanoa enää mitään...

Käyttämästäni berberestä en kyllä pysty arpomaan, onko siihen laitettu jeeraa (ei mielestäni maistunut soosseissa) vai ajowania (ei maistunut timjamikaan) vai onko mukana kumpaakaan. Hyvää se joka tapauksessa on.

Meri, Helsinki kirjoitti...

Ruoka oli kerta kaikkiaan JÄRKYTTÄVÄN HYVÄÄ. Aion tehdä poikkeuksen ja valmistaa vielä joskus siis kanaa. Lammasta myös, se onkin eettisembää.

Kiitos, jälleen, kaikesta.

:-)

Jaana kirjoitti...

Lammaspallerot olivat tässä setissä ehkä mun lemppareita. Ja kyllä mä ne injeratkin saan vielä tarjolle oikean näköisinä...

Kiitos kiittämisestä ja kyläilystä ;-)

Laura Serkosalo kirjoitti...

No tämä ohjeistuspa sattui kuin sormi nenään, just Pariisissa nautiskeltiin tätä ihanuutta ja olen tässä nyt koittanut selvitellä kuinka kotikonstein toistettaisiin samantyyppinen kokemus. Teff-jauhoja löysin Stockmannilta.

Injeran paistamisesta näyttäisi Juutuubissa olevan useampiakin opetuspätkiä. Taitaa olla hankalaa käsiteltävää tuo taikina kun teff-jauhossa ei ole gluteenia elikkäs sitkoa. Videoissa eivät kääntäneet lettua ollenkaan ja sen kypsyttyä nappasivat sen paistolaatalta jonkinlaisen kaislaisen levyn kanssa, sitä ikäänkuin leipälapiona käytellen.

Jaana kirjoitti...

Laura, hyvä ajoitus tosiaan :-)

Paljonko teffijauho maksoi Stockalla? Hakanimen hallin Keliapuodissa puolen kilon pussi kustansi 8,5 euroa = aika tyyristä...

Pitääpä tutustua Tuubin opetusvideoihin. Ja varmaan hankkia se teflonpannu. Ilmoita ihmeessä, jos onnistut letunpaistossa - kaikki kikkavitoset otetaan ilolla vastaan!

Laura Serkosalo kirjoitti...

750 gramman pussi kustansi jotain kympin paikkeilla. Eli hintaa oli silläkin!

Jaana kirjoitti...

No on melko suolainen hinta jauhopussista.

Muistithan tsekata "Parasta ennen"-päiväyksen ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Käytiin just Tukholmassa kolme viikkoa sitten syömässä Etiopalaisessa! Nam. Suomessa niitä ei ole ilmeisesti siksi, että täällä ei ole tarpeeksi etiopialaisia. Näin minulle sanoi eräs etiopalainen kaveri.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...