Syksy saapuu ja Suomen Kotitilan järjestämän neliosaisen lihakilpailun toinen vaihe on ajankohtainen. Aloitusteemana oli grillaus ja possu, ja käsillä olevassa toisessa osakilpailussa kokataan sadonkorjuuajan herkkuja.
Kun aloitin kisasapuskan pohdinnan, minulle oli alusta alkaen itsestään selvää, että teen jotain luuttomasta possunkyljestä. Haaveet ihanan ritisevänrapeasta nahasta ja mehukkaanrasvaisesta lihasta on helppo toteuttaa luomupossunpaloilla, koska niissä on mukava kerros rasvaa, jossa mahtavat maut pesivät.
 |
| Tyypit uuniin menossa. |
Lopputuloksena oli setti possunkylkeä, papuja ja lehtikaalia. Lehtikaalit muhivat uunituksen aikana kasvisliemen ja possubiiteistä tihkuvien nesteiden ansiosta ihanan makuiseksi muhjuksi, jota rapsakat pavut komppasivat kivasti. Ja sika - se se vasta olikin herkkua!
600 g luomupossun kylkeä
sipulin
2 valkosipulinkynttä
100 g lehtikaalia
tuoretta timjamia
4 dl kasvislientä
suolaa
mustapippuria
100 g vihreitä papuja
Tee näin:
Ota possu jääkaapista huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen kuin laitat sen uuniin.
Laita uuni kuumenemaan 220-asteiseksi.
Kuori ja pilko sipuli sekä valkosipulinkynnet. Laita pilkotut sipulit sekä lehtikaalit ja kourallinen timjaminoksia uunivuoan pohjalle. Kaada päälle kasvisliemi.
Leikkaa possu neljään osaan. Tee nahkoihin viiltoja ja hiero possupaloihin suolaa sekä pippuria. Asettele lihat vuokaan lehtikaalipedille nahkapuoli ylöspäin.
Laita vuoka uuniin. Anna nahkojen rapsakoitua noin 20 minuutin ajan ja laske lämpö sen jälkeen 160 asteeseen. Lisää tunnin kuluttua vuokaan pavut ja anna niiden kypsyä vielä vartin verran.
Kokoa annos possunpaloista, lehtikaalimuhjusta ja pavuista. Koristele tuoreella timjamilla.
 |
| Osallistun tällä reseptillä Kotitila.fi:n järjestämään Lihaa parhaimmillaan-blogikilpailuun. Luomupossun kylkipalan olen saanut lahjoituksena järjestävältä seuralta, muut ainekset olen ostanut omilla rahoillani. |
6 kommenttia:
ompa nätit pavut possulla!
Nätit? Ihan normipapuja ovat, ne on vaan aseteltu poden viekkuun daideellisesti ;-)
Kjehheh. Ja *tällä* tavalla minä lopulta saan oman Wagnerini sekä syömään lehtikaalia, että pitämään siitä!
Hiukan rupuisasti voineet ruusupavut ovat ponnistaneet sen verran, että papulisäkkeellä voitaisiin mennä meilläkin ja sitten ne on kyllä käytetty.
Kiitokset ideasta!
mbkarhu1, onnea yrityksellesi :-D
Lehtikaalia voi myös sekoittaa ovelasti pottumuussin joukkoon, kuten Chocochili-blogissa on tehty (ei-vegaanit saavat laittaa muussiin maitoa ja voita).
Tämä resepti on niin yksinkertainen, että voisin jopa ehkä itsekin uskaltautua kokeilemaan...
Tiina, tämä on ihanan helppo sapuska!
Tykkään kovasti tehdä tällaisia yhden astian ruokia, koska niistä syntyy vähemmän tiskattavaa :-)
Lähetä kommentti