26. helmikuuta 2011

Mumminperintöä

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma SRE haastoi kuukauden ruokabloggaajat kertomaan, että "Minkä asian suomalaisesta ruokakulttuurista tahtoisit siirtyvän jälkipolville ja mikä on oma keinosi sitä siirtää?".

Kun aloin pohtia tehtävänantoa, ajatukseni pyörivät hyvin pitkälti samantyyppisillä laduilla muiden aihetta miettineiden bloggaajien kanssa (erityisesti Jannan). Lopulta päätin kuitenkin valita omaksi asiakseni karjalaisen piirakkakulttuurin ilosanoman levittämisen.

Keskeisin keino homman suorittamiseksi on opetella tekemään samanlaisia karjalanpiirakoita kuin mummi ja välittää oppimani vähintään yhdelle henkilölle Jamie Oliverin Ministry of Food-hengessä.


Varsinais-Suomessa (!) syntyneelle mummilleni piirakat eivät olleet tuttuja ennen kuin hän avioitui Salmin Orusjärveltä kotoisin olevan kaunissilmäisen karjalaispojan kanssa. Ukin siskot opettivat nuorikolle, millaisia piirakoita heillä kotona oli tavattu tehdä.

Ukista ja hänen sisaristaan aika on jo jättänyt, mutta mummi on yhä hyvissä voimissa. Olen siis etuoikeutettu, koska voin vielä sparrailla reseptiä ja leipoa piirakoita yhdessä mummini kanssa ♥


Apu tulee tarpeeseen, sillä ongelmaksi piirakkamaakarin urallani on muodostunut kuoritaikinan rakenne. Vaikka olen katsonut vierestä sen tekemistä ja merkinnyt tykötarpeet tarkasti muistiin, ei taikinasta tule koskaan omassa keittiössä samanlaista kuin mummolassa!

En myöskään saa kaulittua kuoria niin ohueksi kuin pitäisi (tämä liittyy varmasti vääränlaiseen taikinaan). Minulla on kyllä state of the art-pulikka, mutta oikea tekniikka on vielä erittäin hakusessa.

Rypytys sen sijaan ei ole hankalaa, sillä olen ymmärtänyt että kukin työstää piirakoista joka tapauksessa omannäköisiään.


Täytteeseen tarvitset:
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l maitoa
2 tl suolaa
2 kananmunaa

Kuoritaikinaan tarvitset:
5 dl ruisjauhoja
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
50 g voita

Voiteluun tarvitset:
50 g voita
1 dl maitoa

Tee näin:
Valmista ensin täytepuuro. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää joukkoon riisit. Anna pöhistä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin.

Lisää maito riisin joukkoon ja anna sen kiehahtaa. Anna puuron porista miedolla lämmöllä 40 minuuttia. Hämmennä välillä, ettei puuro kärtsää pohjaan.

Mausta puuro suolalla ja anna sen jäähtyä. Lisää puuroon munat ja sekoita hyvin.

Laita uuni lämpenemään 300-asteiseksi.

Valmista taikina sekoittamalla jauhot, vesi ja suola. Sulata voi ja lisää se taikinaan. Vaivaa tasaiseksi.

Pyörittele taikinasta pitkä pötkö, jonka läpimitta on kolme senttiä. Leikkaa pötköstä sentin paksuisia viipaleita. Jemmaa viipaleet pyyhkeen alle, etteivät ne kuivu.

Kauli viipaleista pulikalla ohuita, pyöreitä piirakan kuoria. Pinoa valmiit kuoret päällekkäin. Ripottele kuorten väleihin jauhoja etteivät ne tartu toisiinsa kiinni. Peitä kuoripinot pyyhkeellä.

Levitä kuorille riisipuuroa. Jätä kuorien reunoille parin sentin verran puurotonta aluetta. Käännä reunat täytteen päälle rypyttäen.

Paista piirakoita uunissa 15-20 minuuttia.

Sulata voi paistinpannulla. Sekoita joukkoon maito. Penslaa kypsät piirakat voi-maitoseoksella.

Laita voidellut piirakat astiaan ja peitä ne pyyhkeellä, että piirakat pehmenevät hiukan. Tarjoa karjalanpiirakat lämpiminä munavoin kanssa.

5 kommenttia:

Kaarina kirjoitti...

Saman huomasin aikoinaan minäkin; en saanut niistä samanlaisia ihania ohuita ja pehmeitä piirakoita mitä mummoni eläessään teki, vaikka miten yritin. Jotain ihme mummo-maustetta niillä varmaan on kaikilla jemmassa..! :)

Anonyymi kirjoitti...

Psst. Älkää kertoko kellekään, mutta edesmennyt mummoni ajeli piirakankuoret kylmänviileästi pastakoneella.

Mummo oli sitä mieltä, että moderneja vempaimia pitää ottaa käyttöön, jos se on järkevää. "Ei jauhojakaan jauheta enää käsikivillä eikä maitoa lypsetä käsin, vaikka sehän se vasta olisikin perinteistä", mummo sanoi. Mummon mielestä tärkeintä oli, että maku ja rakenne ovat kohdallaan.

Mari

Jaana kirjoitti...

Kaarina, mummoilla on kyllä essuntaskut kikkavitosia pullollaan. Tämä samainen piirakkamummini paistaa myös maailmankaikkeuden parhaimmat muikut!

Mari, ei kerrota ja kiitos vinkistä ;-)

Anonyymi kirjoitti...

vinkki kolmannenpolven pohjoiskarjalalaiselta: jätä taikinasta voi pois! mututuntumalla ruisjauhoja (saa laittaa himpunverran vehnäjauhoa sekaan :)) ja vettä sen verran että tulee suhtjämäkkä taikina. voin ja VEDEN olen kuumentanut kattilassa ja pyöräyttänyt piirakat siellä ja sitten piirakat tiiviisti peittoon leivinpaperin ja pyyhkeen alle. hyviä tulee.

Jaana kirjoitti...

Ano, pari muutakin tyyppiä on suositellut vehnäjauhojen lisäystä taikinaan, mutta itse olen vängännyt vastaan, koska mummin taikinaankaan niitä ei laiteta. Ja tuo voinpoisto on mielenkiintoinen ehdotus. Pitääpä jututtaa mummia.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...