8. heinäkuuta 2009

Dillfest i Borgå

Viime viikonloppuna tuli piipahdettua kyläreissulla Porvoossa. Menomatka taittui m/s J.L.Runebergilla, jonka ravintolassa kahvi oli hyvää, mutta maukkaan näköinen voileipäkakku mautonta. Taustamusiikki oli hanurista.

Porvoon vanha kaupunki on sitten viehättävä! Siellä olevat kaupat sen sijaan ovat kovin turmiollisia kukkarolle...

Sorruin ostamaan Porvoon Uniikista pitkään himoitsemani Risto Hämäläisen keramiikkavadin ja siirtomaatavarakauppa Skafferista tuli niin ikään hankittua kassillinen kaikkea ihanaa.

Design Delistä mukaan tarttui hassu runebergintorttukuvioitu tarjotin. Ensin luulin kyllä torttuja makirulliksi ja myyjätär kertoi naureskellen, etten ole ensimmäinen erehtynyt.


Satunnaisille ostosmatkailijoille tarjoili tervetullutta virkistystä Tee- ja kahvihuone Helmi, jonka kekseliäs juomamestari on kehitellyt matchasta ja Beefeaterista emähyvää jääteetä. Prinsessakakun kanssa se maistui kerrassaan kuninkaalliselta.

Isäntäväen lisäksi oli mukavaa treffata pitkästä aikaa myös heidän jälkikasvuaan, jonka kanssa teimme apinajäätelöä, pelasimme Disney Trivial Pursuitia (vaikeaa) ja mietimme, voivatko prinsessat käyttää kumppareita (kyllä voivat).


Tulevana syksynä koulunkäynnin aloittavalla neitokaisella (jota voidaan erehtyä luulemaan lyhyeksi lukiolaiseksi) on muuten maailman suloisin leikkimökki...


...jossa on universumin magein keittiö! Leikkikyökki on kuulema kovassa käytössä. Watch out Nigella!

Aikuisten oikeassakin keittiössä touhuttiin vierailumme aikana melkoisesti ja pihagrilli kävi kuumana. Meille väsättiin Porvoon Maupon parempaa kuupalaispajellaa sekä paisteltiin pihvejä, joiden kypsyysaste oli täydellinen.


Ruoka-aikoina Sulo-koiruus päivysti pöydän alla kärsivällisesti ja toivoi hartaasti lihapalojen putoilevan lautasiltamme hänen suuhunsa. Sulomies on kaikin puolin hurmaava herra, jonka rapsutuskiintiö ei tuntunut vähästä täyttyvän.


Lehmän sisäfileköntsien kanssa söimme halloumisalaattia, uusia pottuja sekä mykistävän herkullista tillipestoa, jota voi helposti kuvailla kahdella sanalla: loistava keksintö!

Syvänvihreä ja hyvänmakuinen soossi toimii satasella erityisesti uusien perunoiden kaverina, mutta se puoltaa paikkansa myös salaatin, grillatun tai savustetun kalan kastikkeena sekä ruisleivän päällä.

Ohjeen bloggausta varten auliisti luovuttanut keittiöhengetär painotti, että pestoon ei pidä käyttää marketeista saatavia ruukkutillejä, vaan tuuheammissa puskissa esmes toreilla myytävää jämäkämpivartista tavaraa. Kruunutilli ei myöskään tähän tahdakseen sovi.


Tillipestoon tarvitset:
ranteeenpaksuisen nipun tilliä
80 g pinjansiemeniä
1½ dl raastettua Parmesania
1½ dl oliiviöljyä
1-2 sitruunaa
2 tl sokeria
mustapippuria
suolaa

Tee näin:
Surauta tillit, pinjansiemenet, juustoraaste ja öljy blenderissä muhjuksi. Peston ei tarvitse olla täysin sileää.

Purista joukkoon sitruunan mehua makusi mukaan. Mausta sokerilla, pippurilla ja suolalla.

Anna ässehtiä lasipurkissa jääkaapissa yön yli. Tillipesto säilyy viikon verran (ellei se lopu ennen sitä).

2 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Tillipestoa pitää kokeilla heti kun saan suuren tillikimpun käsiini....ONpa makean näköinen leikkimökki! Porvoo on ihana kaupunki,olin siellä viikko sitten.

Välispiikki kirjoitti...

Tuo leikkimökki sai minut toivomaan, että olisin taas kuusivuotias :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...