Hellettä ja herkuttelua Pariisissa

Jos OAD-viikonlopun käynnistäneen illallisen puitteet olivat hulppeat, niin samaa voi sanoa myöskin dinnerin numero kaksi lokaatiosta. Eiffel-tornin kupeessa sijaitsevan Maison Blanchen (15 Avenue Montaigne) terassilta avautui The Näköala, jolle piti ihan nostaa malja jos toinenkin.

Kippis, vahva terästorni!

Terdellä oli myös mukava viilennellä Parisiin vyöryneen toukokuisen helleaallon uhriksi joutunutta hahmoani. Minä kun en juuri paahteesta perusta ja olen ikionnellinen, jos reissun päällä ei sada (ainakaan paljon).

Alkunapoja

Illan serviisistä vastasi otos jamppoja vuoden 2017 Top 100+ European Restaurants-listalle nousseista uusista ravintoloista. En ole käynyt missään näistä kahdeksasta kuppilasta, mutta yhden paikan edustajan, lontoolaisen Claridge's-hotellin yhteydessä toimivan Feran Simon Roganin, herkkuja olen päässyt nauttimaan muutaman vuoden takaisessa Roganic-pop upissa. OAD-tapahtuman aikoihin Rogan oli jo tosin poistunut Feran miesvahvuudesta, ja pöytäseurueeni pikkulinnut lauloivat, että syksymmällä häneltä olisi odotettavissa jotain uutta vänkää Lontoossa.

Egg white pasta with caviar
2015 Condrieu La Doriane Guigal

Starttiannos oli parmalaisen Inkiostron (*) Terry Giacomellon käsialaa ja se asetti riman aika korkealle loppuillan sapuskoiden suhteen. Tuo "jauhoton tagliatelle" oli tehty munavalkuaisista ja sen koostumus oli hämmentävän pastamainen. Kaviaari toimi sen mausteena erinomaisesti.

Peas and goat cheese
2015 Condrieu Julien Pilon in magnum

Paco Morales cordobalaisesta Noorista (*) tarjoili meille kesäistäkin kesäisempiä herneitä kera vuohenjuuston.

Mashed Oyster and Hazelnut
2014 Saint Joseph Blanc Stéphane Ogier

Milanolaisen Lumen (*) Luigi Taglientin setissä maistuivat todella intensiivisesti sekä osterit että hasselpähkinät. Arvoin muutaman lusikallisen verran, että sopiiko makupari suuhuni lainkaan, mutta lautasen tyhjentyessä totesin tykkääväni niistä ihan höpsönä. Meidän pöydässämme annoksen pleittaus muuten tulkittiin ihan selkeäksi tissiksi - en osaa arvioida, johtuiko moinen tulkinta kuumasta kelistä vai liiasta kuplajuomasta.

Lume sijoittui vuoden 2017 Top 100+ European Restaurants-listalle nousseista uusista ravintoloista korkeimmalle sijalle (45).

Risotto with beetroot and gorgonzola
2015 Saint Joseph Rouge Villa

Milanosta tuli myös seuraava ruoka, jonka oli hämmennellyt Enrico Bartolini ristorante Enrico Bartolinista (**). Klassikkoyhdistelmä punajuuri ja sinihomejuusto oli mahtava, ja riisitkin olivat parahultaisen napakoita, mutta tälle ruoalle paritettu viini ei kyllä sopinut sille ollenkaan.

Trout, nettles, nuts bread
2014 Saint-Romain Domaine de Chassorney

Geneveläisen Le Neptunen Nicolas Darnauguilhem vastasi taimenesta, jonka kypsyys oli aivan täydellinen, mutta nokkossoossi oli jotenkin tunkkaisen oloinen. Le Neptunen kohdalla törmäsin ensimmäistä kertaa uuteen Michelin-luokitukseen. "The Michelin Plate"-nimisen kategorian tunnuksena ovat haarukka, veitsi ja lautanen, ja se sijoittuu Bib Gourmandista seuraavaksi.

Langoustine and blood sausage
2014 Ogier L'Âme sœur Syrah

Karlos Ponte kokkaa Kööpenhaminassa Tallerissa, joka on rankattu Le Neptunen kanssa samaan Michelinin lautaskategoriaan. Tykkäsin tosi paljon tästä annoksesta ja erityisesti sen muhevasta verimakkarakastikkeesta, jonka viimeiset tipat tuli mopattua leipäpalalla tarkasti talteen.

Duck ravioles with celeriac and seaweed
2015 Côte-Rôtie Bonnefond

Seuravaksi söimme paikallista Papillonia pyörittävän Christophe Saintagnen emähyviä ankkaravioleja vinkeässä liemessä, johon merilevä toi kiehtovia vivahteita. Myös Papillon löytyy Michelinin lautaskategoriasta.

Galloway Beef
2015 Côte-Rôtie Cuilleron

Jo postauksen alkupuolella mainitsemani Simon Rogan edusti siis Fera at Claridge's-ravintolaa (*) ja hyvin edustikin. Mehevän mediumiksi jätetty lihapala tilpehööreineen oli todella maukas.

Strawberry Baba

Jälkkärivastaavaksi oli saatu Jeffrey Cagnes perinteikkäästä pariisilaisesta La Maison Stohrerista, josta ostin suklaa-éclairen (ja Elisabeth II:n leipomovierailulla otetusta kuvasta painetun postikortin) Pariisin visiitilläni vuonna 2011. Nyt tarjolla ollut lennokas metsämansikkababa oli vähintäänkin yhtä makoisa.

Luigi Taglienti, Christophe Saintagne, Nicolas Darnauguilhem, Paco Morales, Karlos Ponte, Terry Giacomello, Jeffrey Cagnes, Simon Rogan, Enrico Bartolini ja Steve Plotnicki

Kokonaisuutena illan menu oli varsin onnistunut, vaikka jotkut viinivalinnat jättivät hieman toivomisen varaa. Näillä eväillä oli hyvä könytä hotellille nukkumaan ja odottamaan seuraavan illan OAD-viikonlopun huipennusta, josta kerron omassa postauksessaan.