Pari kuukautta sitten illastimme Museokadulla
kaupan tätinä toimivan Annan kanssa
ravintola Lyonissa (Mannerheimintie 56). Visiitti oli oikein onnistunut ja sapuskat sen verran mainioita, että ajattelin naputella dinneristä tällaisen jälkijunapostauksen.
Alkuvuoden aikana olen kuullut lukuisten täysin vakavasti otettavien herkkupeppujen ylistävän Lyonia ja rohkeimmat heistä ovat veikanneet kuppilalle Michelinin tähteä seuraavalla jakokierroksella. Senkin vuoksi oli korkea aika päivittää oma mielipiteeni Lyonista, sillä edellisestä vierailusta oli kulunut vähintään 10 vuotta.
Tänä vuonna Lyon viettää jo viisikymppisiään, mikä on ravintolalle kunnioitettava saavutus. Juhlavuoden erikoistarjouksena oli ainakin tuolloin huhtikuussa viiden ruokalajin setti 50 eurolla, jonka Annan kanssa valitsimme.
 |
| Peukku ylös sitruunanmehusta oikealla tavalla samealle Tom Collinsille. |
Lyonin ruoat olivat vahvasti kasvispainotteisia ja erilaisilla kaaleilla oli menussa iso rooli. Which is nice, koska kaalit ovat parhautta! Neljä toinen toistaan maukkaampaa keittiön tervehdystä loivat suuria odotuksia varsinaisille annoksille (jotka ne täyttivät ihan heittämällä).
 |
| Sitruunajogurttia, varhaiskaalijauhetta ja riisikeksejä. |
 |
| Balsamicolla ja oreganolla maustettua kaalilientä - nam! |
 |
| Juuriselleriä ja muikunmätiä - ihan hullunhyvä combo! |
 |
| Naudanlihaan käärityt kaalinversot persiljakermaviilin kanssa säväyttivät esillepanollaan. |
Ensimmäinen annos tuotti kaltaiselleni sipulin ystävälle suurta iloa. Lautasella oli hopeasipulia sekä palasina, pyreena, hillona että maukkaana liemenä. Puffattu ohra toi annokseen kivaa rapsakkuutta.
Seuraavaksi meille tuotiin sydänsimpukkaa ja kyssäkaalia simpukkaliemen sekä valkoherukka-valkosipuliemulsion kanssa. Sitruunaverbena maustoi kokonaisuuden mukavan pirteäksi. Tämä oli ehkä suosikkini illan syömisistä.
Sitten saimme siikaa kera kaalien, lehtien ja kukkien. Soossissa oli kalalientä, tilliöljyä ja sinappia. Hienon annoksen kruunasi pakastettu keltuainen, jonka rakenne oli hyvällä tavalla jännä.
Viinipaketin sijaan valitsin paria lasillista eri viiniä, joista ensimmäinen oli
Domaine Marcel Deissin emähyvää vuoden 2014 Alsace Blacia.
 |
| Sitruunasoodavaahdosta ja katajanmarjagranitesta olisi saanut ginillä terästettynä oivan drinkin. |
Pääruokana oli supermureaa karitsanlapaa pikkelöidyn varsisellerin sekä voista ja fermentoidusta ohrasta työstetyn kastikkeen kanssa. Tästäkin tykkäsin kovasti.
Ihastuin myös karitsan kaveriksi paritetusta
Jeff Carellin Les Darons Rouge 2014-punaviinistä. Mahtipunkku!
Uuniomenasabayon suolaheinajäätelöllä ja puffatulla ohralla olisi riittänyt minulle jälkkäriksi vallan mainiosti...
...sillä varsinainen jälkkäri eli passionsorbetti kurpitsalla ja suolakaramellilla ei ollut oikein minuun makuuni. Hyväähän se toki oli, mutta olisin ollut vielä tyytyväisempi, jos tämä olisi tarjoiltu toiseksi viimeisenä.
Kaiken kaikkiaan Lyon onnistui yllättämään minut positiivisesti. Keski-ikäisyydestään huolimatta ravintola on tarjoomansa kanssa ajan hermolla kallistuen yhä enemmän skandikeittiön suuntaan. Aplodit sille!
Hinnoittelussa Lyonin linja on varsin asiallinen. Drinksu, pari reipasta kaatoa viiniä ja viiden ruokalajin synttärimenu maksoivat karvan verran yli 80 euroa. Kulinaarimurula suosittelee Lyonia hinta-laatusuhteeltaan erittäin palkitsevana ravintolana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti