Näiden valkosipulisten etikkakurkkujen ohjeen olen saanut liki parikymmentä vuotta sitten lapsuudentoveriltani, enkä ole sen koomin muita säilökurkkuohjeita juurikaan vilkuillut. Nämä ovat koukuttavaa kamaa etikkaisten suolakurkkujen ystävälle! Itse tykkään enempi nimenomaan etikkakurkuista, myös venäläistyyppiset hapankurkut ovat ihania! Makeat suolakurkut jätän muiden syötäviksi suosiolla.
Tässä ohjeessa nesteenä käytetään reilusti hapokasta perinteistä vissyä. En ole varma, johtuuko valmiiden kurkkujen koostumus juuri vissystä, mutta joku taika ja vaikutus sillä lopputulokseen on. Vissy kannattaa lisätä liemiaineksiin viimeisenä, sihinäreaktio on kokemisen arvoinen :-)
Tarvitset:
2 kg avomaankurkkuja
1 l kivennäisvettä
4 dl väkiviinaetikkaa
4 dl sokeria
½ dl suolaa
2 rkl sinapinsiemeniä
nipun tilliä
valkosipulia (perinteisiä 1-2 kpl, yksikyntisiä 3-5 kpl)
kannellisen astian, johon kaikki em. ainekset mahtuvat
lasipurkkeja
Tee näin:
Huuhtele ja viipaloi kurkut.
Sekoita muut ainekset astiassa (kattilassa, ämpärissä tms.). Jos käytät kynnellisiä valkosipuleita, puolita kuoritut kynnet. Yksikyntiset voit leikata neljään osaan.
Lisää kurkkuviipaleet liemeen ja sekoita hyvin. Tässä vaiheessa voi tuntua, että lientä ei ole tarpeeksi peittämään viipaleita. Ollos huoleti, sillä kurkuista irtoaa sen verran reippaasti nestettä, että eipä aikaakaan kun viipaleet lilluvat väljässä liemessä.
Aseta astian kansi paikoilleen ja anna kurkkujen muhia liemessä kolmen päivän ajan. Sekoita satsia välillä.
Lasipurkita kurkut ja säilytä niitä jääkaapissa. Jos olet kovasti perso rapsakoille, valkosipulisille etikkakurkuille, niin tee kerralla tupla-annos!
27 kommenttia:
Ves kielellä katselen KURKKUJA! Itse keittelin ensimmäistä kertaa raparperista hilloketta, tai sellaista omenasoseenkaltaista tuotetta siitä tuli, ja meinaan ihan innostua tuosta säilömisestä. Pian on uusi tulokas saapumassa keittiööni, nimittäin bränkkäri JÄÄKAAPPIPAKASTIN! Joten kelpaa sitten pakastella ja säilöä uudella innolla. :-) Nykyinen vanha ei pidä jäätelöäkään kylmänä... Viimenen hetki uusia tai kuAlen ruAkamyrkytykseen. Huomenna meen muuten Simpsonit tsiigaa :-D
Nyt iskee kyllä säilömisvimma minullekin! Tuo vissyjuttu kuulostaa aika vinhalta eli taidan kokeilla tätä ohjettasi, kunhan vaan ehdin säilömispuuhiin tältä kesälomailulta.
Muuli, soseutus on antoisaa! Muistan joskus tehneeni luumusosetta sellaisella ohjeella, jonka mukaan luumut keitettiin kivineen päivineen. Ohjeessa painotettiin, että luumut tulisi laskea tarkasti ennen keittelyn aloittamista, sillä prosessin loppuvaiheessa kivet piti noukkia soseesta pois. Löysin vain 99 kiveä, vaikka IHAN VARMASTI laitoin kattilaan sata luumua!
Mä meen tänään kattomaan Tuntemattoman sotilaan Suokkiin :-) Pääsetkös muuten piknikille ensi perjantaina?
Tusla, vissy toimii tuossa ohjeessa. Ja se sihinä on vinkeää :-)
Olipas hyvältä kuulostava kurkkujen säilöntäohje. Huomenna heti menen torille ja ostan niitä avomaankurkkuja ja laitan ne ohjeesi mukaan.
V-S, ilmeisestikin pääsen piknikoimaan, jos vain olen suoraan sanottuna suurin piirtein hengissä työviikon jälkeen, kun matkustan vielä vuoron päätteeksi Helsinkiin. Ehtinen paikalle vasta seitsemäksi enkä taatusti ehdi kokkailla, mutta rahalla saa ja hevosella pääsee. Tällä kertaa tärkeintä ei ole ruoka vaan teidän kaikkien tapaamisenne, kuulostaa niin mukavalta. :-)
Simpsonit oli ihan huippu! Enkä oo edes oikein fani kun en juuri töllöä avaa. Kaik hyvän elokuvan elementit kohillaan, nauratti, itketti ja nauratti.
Arleena, omat kurkkuni ovat jo purkitusta vaille valmiit. Ja maku on aivan mieletön!
Muuli, minäkin pääsen paikalla tod. näk. vasta kuuden-seitsemän aikoihin, mutta parempi myöhään kuinei silloinkaan :-)
V-S, ohhoh, taas olen säilömispuuhissa, mua ei liene tarkoitettu tähän. Yritän tehdä tässä herukkahilloa, mutta enpä tiedä. Keitto taitaa tulla :-D En oikein ymmärrä säilömisen syvintä luonnetta tms. Ehkä se tästä vähitellen aukeaa :-I t. tanssiorkesteri Ylimuuli Mukkelis ja Kiristyvät Hampaat
Parempi keitto kuin hyytelö? Kyllä on bändillä vetävä nimi :-D
Auts,hyvältä kuulostaa! Opastatko kompastelevaa vielä: siis - lientä ei keitetä mitenkään; miten kauan luulisit, että kurkut jääkaapissa säilyvät (jos ei niitä joku heti nautiskele...). Ja kolmen päivän muhimisaika jääkaapissa vai huoneenlämmössä?
Ja purkitettaessa mukaan tuupataan lientä niin paljon kuin mahtuu? Näitä kurkkuja pitää ehdottomasti kokeilla, ovat sen verran kovia kehuja saaneet!
Lientä ei keitetä, ainekset vaan sekoitetaan keskenään (vissy viimeisenä, niin sihisee :-)
Valmiit kurkut säilyvät jääkaapissa tai kellarissa kunnes ne syödään. Liemessä on sen verran etikkaa, että ihan äkkiä kurkut eivät pilaannu. Ne loppuvat ensin.
Muhittelu tapahtuu huoneenlämmössä, oma kurkkukattilani pönötti tskipöydän kulmalla. Kun törppö on näkyvillä, niin sitä muistaa paremmin hämmennellä ohikulkiessaan
Purkitusvaiheessa lientä mukaan niin paljon kuin purkki antaa periksi!
Onnea matkaan :-)
Kiitos kiitos!! ehdottomasti kokeiluun! Varmaan lienee joku hyvä vaikutus myös reseptissä olevan perinteisen kivennäisveden natrium-pitoisuudella. Helteistä jatkoa! toivottelee TiV
Just sihisi täälläkin! Hillitöntä. Nyt kun vaan tulisi pikapikaa perjantai, niin pääsisi purkituspuuhiin.
Kolminkertainen eläköön-huuto kautta maan sihiseville kurkkupurkeille :-D
Tyhmä kysymys ehkä, mutta voiko tavallisista kurkuista tehdä näitä säilykkeitä?
Kysyin ensin Pastanjauhajilta mutta kysynkin täältä!
Minulle väitettiin, että kurkkuja voi säilöä myös ilman etikkaa. Miten muka?
hmm, miksei tavallisiakin kurkkuja voi käyttää tähän. Kurkku on kurkku on kurkku?
Eräs Saara, etikattomia kurkkuja valmistetaan ainakin maitohappokäymisteitse (kai noin voi sanoa?). Samaan tyyliin tehdään esim. hapankaalia. Itse en ole koskaan maitohappokäyttänyt (taas kyseenalainen termi) kurkkuja, koska ostohapankurkut ovat erittäin okei :-)
Mäkin laitoin tänään satsin tulemaan. Kiitos reseptistä!
Kurkkupurkit sihisevät kuin kotiviinipänikät 1990-luvun laman aikoihin :-)
Valtakunnassa kaikki hyvin!
Onkohan se normaalia, että valkosipulit muuttuvat osittain vaalean sinisiksi? Minulla kävi näin. Kurkut on kyllä hyviä.
Näitä ei kerta kaikkiaan voi ohittaa, niin moni on jo ehtinyt kehumaan... tyrkkäsin juuri ämpärillisen kellariin muhimaan, kunnes luinkin täältä että saisi muhia huoneenlämmössä. Siinä se taas nähdään että kannattaisi lukea ohjeet ensin :) No niin, kipinkapin ämpäri takaisin yläkerroksiin ja voikeittiön valtakunnassa kaikki hyvin.
Perjantaina palaan sitten kertomaan mausta!
Voi kurjaa. Löysin tälläisen vasta nyt kun avomaakurkkukausi alkaa olla ohi. Juu, kyllä niitä meidän piskuisesta kyläkaupasta vielä löytyisi, mutta eivät ole kovinkaan valioyksilöitä vaan pehmeähköjä ja nahistuneita. Jos mummo ei tänä vuonna maustanut kurkkujaan, niin täytyy tarpoa kaupan purkkien kera kotiin. Tätä kokeillaan sitten ensi vuonna, varmasti.
Heli, sinisyys on mielenkiintoinen piirre... voisikohan se johtua käyttämästäsi astiasta?
Oliivia, kai kurkut olisivat kellarissakin tekeytyneet? Sinne vaan on pidempi matka purkkia hyrskyttelemään, mutta hyötyliikunta on hyväksi ihmiselle :-)
Miu, jollekin jo aiemmin kommentoin, että miksei noita voisi tehdä tavallisistakin kurkuista?
Etikattomien kurkkujen kyselijöille tiedoksi, että uusimmassa Glorian Ruoka &Viini-lehdessä (6/2007) on hapankurkkujen teko-ohjeistusta.
Nyt on tavan kurkut sihisemässä, eipä siinä kuin hetki mennytkään siirtyä suunnitteluasteelta toteutukseen ;-)
Siis pitikö näiden antaa tekeytyä huoneenlämmössä vai jääkaapissa?!
Munkin valkosipulit oli muuttuneet osin sinisiksi?! Kummaa. Hyviä ovat silti, vahvoja kuin penteleet ja saavat jopa viisprossasen yökköKadett-juuston maistumaan. IHMEkurkut. Mahtii. Kiitos.
Aivan älyttömän hyviä kyllä tulee! Ei yhtään makeita vaikka sokeria onkin reseptissä aika paljon. Justiinsa sopivia ainakin mun makuun. :)
Milla, kiva kun tykkäsit :-) Omat kurkkuni ovat tältä syksyltä tekemättä. Vieläköhän sitä ehtisi...?
Lähetä kommentti